Tämä tarina kertoo siitä, miten pokemon näkee
kouluttajansa ja pokemontoveriensa hyvät ja
huonot puolet – eli pokemonkouluttajan ja muiden
pokemonien elämä yhden pokemonin näkökulmasta
katsottuna.
Pokepallo keinui Ashin vyöllä. Ash ei siihen
kinnittänyt huomiota, mutta Squirtle pallon
sisällä välitti asiasta aika paljonkin – se oli
pallosairas. Se joutui elämään pallossa, koska
oli Ashin mukaan lähtenyt. Aina välillä se katui
sitä, mutta toisaalta oli olemassa huonompiakin
kouluttajia kuin Ash, joten miksi valittaa?
Ei Mistyssä ja Brockissakaan ollut mitään sen
suurempaa vikaa – mitä nyt Brock juoksi kaikkien
tyttöjen (paitsi Mistyn) perässä ja Misty taas
pilkkasi ja mätki Ashiä millä milloinkin. Ash
voisi korvata Mistyn polkupyörän, niin
päästäisiin siitäkin liehittelevästä muijasta –
eihän Misty muuta tehnyt, kuin kerjäsi huomiota
Ashiltä – ainakin silloin, kun ei Ashiä kiusannut
ties millä. Brock oli itseasiassa kiva heppu –
aikoihan hän tulla hyväksi pokemonhoitajaksi –
jollei syynä juuri tämän uran mestariksi
tulemiseen ollut hoitaja Joy.
Ash osasi välittää pokemoneistaan, kuten
esimerkiksi minusta, Squirtlesta, mutta se suhari
liehittelee liikaa Pikachua – sitä keltaista
sähköjyrsijää. Vaikka pokemonoppaissa
väitetäänkin, että Squirtlet tulevat todella
hyvin toimeen Pikachujen kanssa, niin ei ainakaan
allekirjoittanut voi samaa sanoa.
Charmander oli ihan kiva siihen asti, että se
päätti muuttua Charmeleoniksi ja sitten
Charizardiksi – nyt se ei puhu enää minulle –
olen kuulemma semmoinen pieni peltitölkki,
että ”näin isoarvoisen pokemonin on turha puhua
sinulle.” Noin se sanoi. Pöh! Mikä oikeus sillä
yli-isolla sytkärillä on nimitellä minua?
Bulbasaurin kanssa olen tullut ihan hyvin
juttuun – se onkin ainut kunnon ystävä, josta en
ole vielä löytänyt sen pahempia vikoja – mitä se
nyt joskus silloin tällöin niitä köynnöksiään
huitoo minne sattuu. Tässä välissä voin paljastaa
teille sisäpiirin tietoa: se jakso, jossa Ash-
isäntäni pyydysti Tauros-lauman, ei tullut
Suomeen esitettäväksi siitä syystä, joista sen
luulitte johtuneen: teille on sanottu, että se
sensuroitiin, koska siinä oli aseita, mutta
totuus on karumpi: minä se siellä nuijin ja
kastelin vesivoimillani Bulbasauria sen jälkeen,
kun se oli köynnöksillään lyönyt minua päähän!
Bulbasaur puolustautui vain sanomalla, että ”se
oli vahinko!” Höh! En minä mitä tahansa usko!
Pidgeottokin menettelee, paitsi silloin, kun se
räpyttelee siipiään niin paljon, että ruoka-
annokseni menee pilalle – Pidgeotton ”puhaltaman”
tuulen seurauksena siinä on aina hiekkaa.
Jaahas, nyt Ash ottaa minun palloni käteensä –
kohta pääsen taas areenalle. ”Squitle, tule
ulos!” tuo huutaminen on raivostuttavaa! Ash
huutaa aina suoraan korvaani! Nyt, kun tulin
ulos, siellä odotti Graveler. Se seisoi aivan
minua vastapäätä valmiina hyökkäämään. ”Vai
säilyketölkki minua, mahtavaa Graveleria
vastaan?” se nauroi. Säilyketölkiksi minua ei
rangaistuksetta nimitetä! Avasin suuni ja vesi
purkautui suustani kauhealla paineella – Graveler
oli kaatunut kuin Ash Mistyn löylytyksen jälkeen.
Gravelerin kouluttaja kutsui sen takaisin ja
heitti areenalle pokepallon, josta tuli Machoke –
yhtä omahyväinen kuin kaverinsa, sillä
ensimmäiset sanat sen suusta olivat
seuraavat: ”Kuorella varustettu pokemon! Sehän
kantaa kotia mukanaan!” Se sai minut silmittömän
raivon partaalle! Suustani purkautuivat
kauheankokoiset vesiryöpyt kohti Machokea ja se
pöyrtyi kuin Brock rukkaset saatuaan. Machokekin
palasi palloonsa – parempi niin, kuin se, että
olisin saanut jatkaa löylytystäni. ”Hienoa,
Squirtle!” Ash riensi onnittelemaan minua Misty,
Brock, Togepi ja Pikachu vanavedessään. Ja taas
minun piti esittää iloista, vaikka viha kiehui
yhä sisälläni!
Ash otti pallon ja kutsui minut takaisin –
tietysti! Enhän minä koskaan saisi
kulkea ”vapaana”, niin kuin Pikachu!
Ja taas pallo keinui Ashin vyöllä ja minä olin
pallosairas! Eikö Ash ikinä oppisi! Toisaalta,
voisin unohtaa kaikki Ashin ja kummpaneiden
tekemät mokat, jos saisin sellaisen pokepallon,
jossa olisi keskuslämmitys ja TV. Sen unelman
ajattelemiseen minä nukahdin ja kun seuraavana
aamuna heräsin, ajattelin, että annan kaikille
pahat puheeni anteeksi, mutta päästyäni kunnolla
hereille, havahduin siihen, että pallo keinui
entistä rajummin. Ash! Eikö hän ikinä opi, että
tämä keinuminen saa minut pallosairaaksi?! Että
pitikin lähteä Ashin mukaan! Eivätkä Misty ja
Brock sen parempia olleet – Brock juoksi aina
tyttöjen perässä ja Misty kiusasi Ashiä milloin
mistäkin…
~ Wooper
kouluttajansa ja pokemontoveriensa hyvät ja
huonot puolet – eli pokemonkouluttajan ja muiden
pokemonien elämä yhden pokemonin näkökulmasta
katsottuna.
Pokepallo keinui Ashin vyöllä. Ash ei siihen
kinnittänyt huomiota, mutta Squirtle pallon
sisällä välitti asiasta aika paljonkin – se oli
pallosairas. Se joutui elämään pallossa, koska
oli Ashin mukaan lähtenyt. Aina välillä se katui
sitä, mutta toisaalta oli olemassa huonompiakin
kouluttajia kuin Ash, joten miksi valittaa?
Ei Mistyssä ja Brockissakaan ollut mitään sen
suurempaa vikaa – mitä nyt Brock juoksi kaikkien
tyttöjen (paitsi Mistyn) perässä ja Misty taas
pilkkasi ja mätki Ashiä millä milloinkin. Ash
voisi korvata Mistyn polkupyörän, niin
päästäisiin siitäkin liehittelevästä muijasta –
eihän Misty muuta tehnyt, kuin kerjäsi huomiota
Ashiltä – ainakin silloin, kun ei Ashiä kiusannut
ties millä. Brock oli itseasiassa kiva heppu –
aikoihan hän tulla hyväksi pokemonhoitajaksi –
jollei syynä juuri tämän uran mestariksi
tulemiseen ollut hoitaja Joy.
Ash osasi välittää pokemoneistaan, kuten
esimerkiksi minusta, Squirtlesta, mutta se suhari
liehittelee liikaa Pikachua – sitä keltaista
sähköjyrsijää. Vaikka pokemonoppaissa
väitetäänkin, että Squirtlet tulevat todella
hyvin toimeen Pikachujen kanssa, niin ei ainakaan
allekirjoittanut voi samaa sanoa.
Charmander oli ihan kiva siihen asti, että se
päätti muuttua Charmeleoniksi ja sitten
Charizardiksi – nyt se ei puhu enää minulle –
olen kuulemma semmoinen pieni peltitölkki,
että ”näin isoarvoisen pokemonin on turha puhua
sinulle.” Noin se sanoi. Pöh! Mikä oikeus sillä
yli-isolla sytkärillä on nimitellä minua?
Bulbasaurin kanssa olen tullut ihan hyvin
juttuun – se onkin ainut kunnon ystävä, josta en
ole vielä löytänyt sen pahempia vikoja – mitä se
nyt joskus silloin tällöin niitä köynnöksiään
huitoo minne sattuu. Tässä välissä voin paljastaa
teille sisäpiirin tietoa: se jakso, jossa Ash-
isäntäni pyydysti Tauros-lauman, ei tullut
Suomeen esitettäväksi siitä syystä, joista sen
luulitte johtuneen: teille on sanottu, että se
sensuroitiin, koska siinä oli aseita, mutta
totuus on karumpi: minä se siellä nuijin ja
kastelin vesivoimillani Bulbasauria sen jälkeen,
kun se oli köynnöksillään lyönyt minua päähän!
Bulbasaur puolustautui vain sanomalla, että ”se
oli vahinko!” Höh! En minä mitä tahansa usko!
Pidgeottokin menettelee, paitsi silloin, kun se
räpyttelee siipiään niin paljon, että ruoka-
annokseni menee pilalle – Pidgeotton ”puhaltaman”
tuulen seurauksena siinä on aina hiekkaa.
Jaahas, nyt Ash ottaa minun palloni käteensä –
kohta pääsen taas areenalle. ”Squitle, tule
ulos!” tuo huutaminen on raivostuttavaa! Ash
huutaa aina suoraan korvaani! Nyt, kun tulin
ulos, siellä odotti Graveler. Se seisoi aivan
minua vastapäätä valmiina hyökkäämään. ”Vai
säilyketölkki minua, mahtavaa Graveleria
vastaan?” se nauroi. Säilyketölkiksi minua ei
rangaistuksetta nimitetä! Avasin suuni ja vesi
purkautui suustani kauhealla paineella – Graveler
oli kaatunut kuin Ash Mistyn löylytyksen jälkeen.
Gravelerin kouluttaja kutsui sen takaisin ja
heitti areenalle pokepallon, josta tuli Machoke –
yhtä omahyväinen kuin kaverinsa, sillä
ensimmäiset sanat sen suusta olivat
seuraavat: ”Kuorella varustettu pokemon! Sehän
kantaa kotia mukanaan!” Se sai minut silmittömän
raivon partaalle! Suustani purkautuivat
kauheankokoiset vesiryöpyt kohti Machokea ja se
pöyrtyi kuin Brock rukkaset saatuaan. Machokekin
palasi palloonsa – parempi niin, kuin se, että
olisin saanut jatkaa löylytystäni. ”Hienoa,
Squirtle!” Ash riensi onnittelemaan minua Misty,
Brock, Togepi ja Pikachu vanavedessään. Ja taas
minun piti esittää iloista, vaikka viha kiehui
yhä sisälläni!
Ash otti pallon ja kutsui minut takaisin –
tietysti! Enhän minä koskaan saisi
kulkea ”vapaana”, niin kuin Pikachu!
Ja taas pallo keinui Ashin vyöllä ja minä olin
pallosairas! Eikö Ash ikinä oppisi! Toisaalta,
voisin unohtaa kaikki Ashin ja kummpaneiden
tekemät mokat, jos saisin sellaisen pokepallon,
jossa olisi keskuslämmitys ja TV. Sen unelman
ajattelemiseen minä nukahdin ja kun seuraavana
aamuna heräsin, ajattelin, että annan kaikille
pahat puheeni anteeksi, mutta päästyäni kunnolla
hereille, havahduin siihen, että pallo keinui
entistä rajummin. Ash! Eikö hän ikinä opi, että
tämä keinuminen saa minut pallosairaaksi?! Että
pitikin lähteä Ashin mukaan! Eivätkä Misty ja
Brock sen parempia olleet – Brock juoksi aina
tyttöjen perässä ja Misty kiusasi Ashiä milloin
mistäkin…
~ Wooper
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mahtava tarina! Sussa on todella ainesta komedia-
kirjailijaks!
Wow! Toi oli hyvä! Aika karua, mutta tosi hyvää
tekstiä! HYVÄ HYVÄ HYVÄ!!!!!
...hauska tarina =)
Loistavaa wooper. sä tosiaan oot todella hyvä
tarinoiden kirjoittaja *Näyttää peukkua* Toi
äskeinenkin tarina sai minut nauramaan pitkästä
aikaa...en ole nauranut eilisestä asti näin
paljon...kiitos siitä!!! ^_~ sussa on sitä
jotakin...niin kuin piximonissakin.
TOSI hyvä stoori!!!! Mutta kirjoitathan vielä
Kajsastakin? Jooko? Tietysti luen (/luemme)
mielellään muitakin pokéjuttuja!!!! Sori, nyt
oletko sinä tyttö? Ei tartte vastata!!!