Help Wanted!
Meille on tulossa villimmän puoleinen pari vuotias, kiltti kylläkin, mutta:
ongelmana tähän mennessä on ollut kova tuhoaminen kotona omistajan poissa ollessa ja hihnassa ryntäily. Eli varsin perinteiset haasteet. Ongelmia tuovat myöskin ohi menevät lapset ja varsinkin ihan kotinurkilla se monesti räyhää vastaantulijoille, onhan reviiri tietysti tärkeä, mutta...
Haluaisinkin hyviä neuvoja jo etukäteen, jotta "uudelleen koulutus" olisi mahdollisimman tehokasta ja alkaisi heti.
Koira on sekarotuinen ja sillä on jo omat tapansa kun se ei ole enää ihan pentu. Alusta täytyy siis aloittaa, mutta täytyisi osata myös korjata jo olemassa olevat ongelmat... Ja niissä asioissa kaikki neuvot olisivat kullan arvoisia! :-)
Meille on tulossa villimmän puoleinen pari vuotias, kiltti kylläkin, mutta:
ongelmana tähän mennessä on ollut kova tuhoaminen kotona omistajan poissa ollessa ja hihnassa ryntäily. Eli varsin perinteiset haasteet. Ongelmia tuovat myöskin ohi menevät lapset ja varsinkin ihan kotinurkilla se monesti räyhää vastaantulijoille, onhan reviiri tietysti tärkeä, mutta...
Haluaisinkin hyviä neuvoja jo etukäteen, jotta "uudelleen koulutus" olisi mahdollisimman tehokasta ja alkaisi heti.
Koira on sekarotuinen ja sillä on jo omat tapansa kun se ei ole enää ihan pentu. Alusta täytyy siis aloittaa, mutta täytyisi osata myös korjata jo olemassa olevat ongelmat... Ja niissä asioissa kaikki neuvot olisivat kullan arvoisia! :-)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kannattaa käydä koiraneuvolan sivuilla!Sieltä löytyy hyviä vinkkejä ongelmakoirien hoitoon. :)
Teidän kannattaa varmasti alusta asti ottaa koiran kanssa hyvin mustavalkoinen ja selkeä linja. Tarkoitan tällä sitä että nyt ENNEN kuin se tulee, päätätte että saako se olla sohvalla, saako se olla sängyllä, missä se nukkuu jne. Jos päätätte että sohvalle ei saa tulla niin sitten ei saa tulla. Asetatte koiralle alusta asti rajoja eli ruokaa ei saa jollei istu kauniisti paikallaan (huom. ruokailu ei saa olla stressaavaa eli parin sekunnin paikallaolo riittää) ovista ei rynnitä vaan oven avausta odotetaan kauniisti yms. Ja tietenkin paljon rakkautta mutta ei sellaista että se koira päättää koska sitä rapsutetaan eli tarkkailkaa ettei se ala kyhnäämään koko ajan jaloissa.
Sinänsä mukava tilanne että tiedätte jo hieman mitä ongelmia koiralla on MUTTA muistakaa että ne eivät välttämättä siirry mukana. Eli älkää suhtautuko koiraan jo etukäteen niin että se räyhää kaikille. Katsokaa ne ekat lenkit ja jos se räyhää niin sitten samantien ärähdätte sille.
Päättäkää mitä käskyjä käytätte ja mitkä ovat ne käskyt jotka ensin opetatte koiralle. Minun ehdotus on että ne olisivat Tänne, EI ja Odota. Muutahan sille koiralle ei tarvitse edes opettaa mutta näistä käskyistä on apua arkielämässä.
Jos koiralla on selkeästi hirveästi energiaa niin tehkää sille jälkeä. Joko makkarajälkeä tai ihmisjälkeä. Netistä löytyy takuulla ohjeita. Kaikki nenän käyttö rauhoittaa koiraa. Se joutuu keskittymään ja näin ollen kuluttaa energiaa.
Opettaminenkin rauhoittaa koiraa sillä se joutuu keskittymään pyydettyyn.
Luinkin nyt tuon toisen vastauksen tuosta koiraneuvolasta. Hyviä vinkkejä sieltä saa mutta ennen kuin se koira on edes ollut teillä on hyvin vaikea auttaa kun ei tiedä minkä luonteinen se on. Eli ei mitään kolinapurkkeja ennen kuin tiedätte onko koira pehmeä,kova, arka, itsevarma vai mitä se nyt onkaan.
Ainakaan koiraa ei kannata heti hukuttaa huomioon - se on nyt joutunut uuteen laumaan, ja riittää että sille ollaan reiluja. Tuo vetäminen ja räyhääminen viittaisi sitäpaitsi heti siihen, että edellisessä kodissa koira ei ole ollut ehkä ihan "paikallaan" ja siksi hermostunut. Kirjastosta löytyy T.Kaimion koirakirjoja (tässä tapauksessa myös hänen pentukirja, jossa uusiin ympyröihin totuttelua ja yksinjäämisharjoituksia) Samoin Fennell on menestyksekkäästi uudelleenkouluttanut mm. löytökoiria, pehmein menetelmin hänkin.
Hakekaa nämä ja keskustelkaa muiden uudelleensijoituskotien kanssa. Olkaa itse rauhallisia ja määrätietoisia. Vetämiseen taattu (mutta aluksi työläs ja aikaavievä) ratkaisu on pysähtyä aina tyystin, kun koira riekkuu narun päässä: matka loppuu, kun remmi kiristyy ja löysin remmein kuljetaan sujuvasti eteenpäin. Tätä koira pian haluaa!
Yksinoloa on niin ikään harjoiteltava pätkissä, jotta koira ei teidän luonanne pääse edes aloittamaan pureskelutapaansa. Yksi huone vain käyttöön, oikeita luita (ja näitä muita herkkuja VAIN yksinollessa! Pysyvätpähän mieluisina)Ei joka päivä liian kiihdyttäviä lenkkejä, vaan rauhallista yhdessäoloa, koira rentoutuu ja rauhoittuu perusolemukseltaan.
Voimia ja onnea - ihanaa, kun joku uskaltaa ottaa jo olemassa olevan koiran, ja vieläpä valmistautuu siihen huolella!!!