Keskustelin ystäväni kanssa, joka tutkii solubiologiaa. Sanoi, että syöpäsoluja kehittyy jokaisella koko ajan ja immuunipuolustus tuhoaa niitä samaan tahtiin- syövän kehittyminen ja sairastuminen vaatii elimistössä useita taisteluja ja mutaatioita ja että syövän "saaminen" on venäläinen ruletti, siihen ei voi vaikuttaa ulkoisilla keinoilla paljoakaan.(esim.tupakointi, alkoholi, ruoka, liikunta,..)
Mitäs mieltä te?Kyllä mun mielestä keuhkosyöpä ja maksasyöpä ovat joillekin seurausta vuosien tupruttelusta tai juomisesta, tietenkin on keuhkosyöpäihmisiä, jotka eivät ole koskaan polttaneet tai paksunsuolensyöpää sairastavia, jotka ovat syöneet terveysruokaa ja viettäneet stressitöntä elämää.
Onko kaikki mustavalkoista vai onko mukana harmaan sävyjä?
sadesunnuntaita kaikille.Hyvä,etten vielä vaihtanut talvirenkaita alle...
Mitäs mieltä te?Kyllä mun mielestä keuhkosyöpä ja maksasyöpä ovat joillekin seurausta vuosien tupruttelusta tai juomisesta, tietenkin on keuhkosyöpäihmisiä, jotka eivät ole koskaan polttaneet tai paksunsuolensyöpää sairastavia, jotka ovat syöneet terveysruokaa ja viettäneet stressitöntä elämää.
Onko kaikki mustavalkoista vai onko mukana harmaan sävyjä?
sadesunnuntaita kaikille.Hyvä,etten vielä vaihtanut talvirenkaita alle...
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tuo on tosi että syöpäsoluja muodostuu jokaisen ihmisen elimistössä joka päivä. Se on sitten eri tekijöiden yhteissumma mikä niistä soluista pääsee sairaudeksi asti.
On monia asioita jotka herkistää elimistöä eli vähentää sen mahdollisuuksia poistaa noita soluja.
Niitä on ympäristömyrkyt, tupakointi, jotkut elintavat, mahdolliset perintötekijät ja moni muu asia.
Lääketiede ei ole vielä pystynyt selvittämään tätä kaikkea (vaikka paljon onkin).
Silloin kun tuo kaikki selviää, niin todennäköisesti voidaan kehittää lääkkeet joilla syövän muodostuminen saadaan estettyä (esim. rokote) ja jo puhjennut parannettua.
Omilla elintavoilla ja valinnoilla voidaan kyllä vaikuttaa ja joko edesauttaa syövän tuloa tai estää sitä.
Täydellistä estokeinoa ei ole vielä löydetty ja luulen ettei koskaan löydetä.
on varmasti se suurin syy - eikä tämä ole pelkästään minun mielipiteeni.
Runsas stressihormonin erittyminen alentaa ratkaisevasti elimistön immuunipuolustusta niin että temmellyskenttä syöpäsoluille on valmis.
Minulla ja sisaruksillani oli ns. "ankea lapsuus" ja minä ja veljeni sairastuimme molemmat syöpään vähän päälle kolmikymppisinä. Veli kuoli. Sisar on toistaiseksi pärjännyt masennuslääkkeillä.
Tästä samasta syystä esim. lääkäri kehotti minua mielummin jatkamaan tupakointia kuin lopettamaan: tupakkalakon aiheuttama stressihormonihyökkäys olisi syövän kannalta paljon tupakointia vaarallisempaa.
oikein tuota tupakoinnin jatkamiskehoitusta.. minusta se ei ole järkeenkäypää, eikä johdonmukaista. Ja haiskahtaa vain jälleen yhdeltä puolustelulta, jota ihmisille "tarjotaan". Lääkärin suusta se on edesvastuutonta.
Tarkoitan, faktahan on, että tupakka aiheuttaa syöpää.
Toinen fakta on, että tupakoinnin lopettaminen vähentää syöpää. -> Lopettamisen jälkeen ei stressihormini hyökkäystä enää ole eli ei se loppuelämää jatku. Sehän on päällä vain sen vaikean ajan.
Eli pitää laittaa vaakakuppiin:
Syöpäuhka ja riski tupakoinnista
ja
Syöpäuhka ja riski lopettamisjakson aikaisesta stressihormonihyökkäyksestä.
Villiarvaus, mutta luulenpa vain, että riskeistä suurempi on pitkäkestoisempana tupakointi ja sen jatkaminen.
Tärkeää olisi keksiä jokin turvallinen rentotustapa, sellainen, joka ei aiheuta riskejä itselle eikä myöskään muille.
Tupakointihan ei ole henkilökohtainen asia/pahe; sillä aiheuttaa haittaa ja terveysriskin myös lähellä olijoille.
ajatella tuota tupakointi/syöpäjuttua enää ollenkaan... Veljeni kuoli keuhkosyöpään 32-vuotiaana vaikkei polttanut. Minä taas olen sinnitellyt isoäidiksi asti ja koko ajan vetänyt röökiä.
Olen edelleen varma siitä, että ne on ihan muut syyt jotka ratkaisee.
Kaikki muut saavat tietysti olla ihan mitä mieltä tykkäävät.
miksi sairastuin syöpään? Tunnut tiedät kaiken noin hyvin. Lopetin tupakoinnin ja kahdeksan kuukauden kuluttua ilmeni syöpä. Paikkaan mihin tupakoinnilla ei ole mitään yhteyttä. Kiitos vastauksesta.
Eihän tuo mietiskelijä mitään tietäjää esittänyt, sanoi vai pari tosiasiaa, jotka luulisi olevan kaikkien tiedossa tänä päivänä. Tupakka aiheuttaa syöpää ja piste.
Et kai sentään luule, että syövän sait, kun lopetit tupakoinnin? Ei tupakoinnin lopettamisesta sinulle pisaraakaan haittaa ole ollut, eikä muuten läheisillesikään. Ainoastaan vain hyötyä, koska:
Tupakka on muutenkin terveysriski: sydän ja verisuonitaudit, verenpaine, jne. jne.
Miksi mietiskelijän sinulle pitäisi vastata, miksi s i n ä sairastuit syöpään???
Täällä palstalla minua ihmetyttää se, että tulee tällaisia lapsellisia puolustusreaktioita selvissä asioissa.
syöpä ei tule stresistä vaan stressi tulee syövästä.älä viitti valehdella vakavilla asioilla..........................lääkri käskeny polttaan hah sanoo minä.kyllä tähä asti on käskeny lopettaan jokaista syöpästä jonka minä tunnnen
minun kehoni puolustusjärjestelmä ei jaksanut enää toimia jatkuvien vastoinkäymisten takia: Vaikea avioero, lasten huoltajuuskiistat, jotka hävisin, veljen itsemurha, tyttären hukkuminen, pitkän suhteen päättyminen, viimekesäinen velkajärjestely, joka kesti 1,5 v. Ei kroppakaan kaikkea kestä. Surin tytön kuolemaa 8 vuotta, syvän masennuksen vallassa. Ei ihme, että siitä vielä "jälkitautina" tuli lymfoomaa. Tämän syntymiseen kun ei voi tupakoinnilla tai alkoholilla tms. edesauttaa. Mutta epäilen juuri tuota jatkuvan surun ja vaikeiden syvien masennuskausien edesauttaneen tämän syntymistä.
Mutta jostain syystä, vaikka juuri ennen lymfooman löytymistä minut jälleen kerran jätettiin, niin en nyt ole niin masentunut kuin joskus aiemmin. Ehkä tieto elämän rajallisuudesta, on antanut voimia kestää yksinäisetkin hetket, koska niitä hetkiä ei välttämättä olekaan kyllästymiseen asti kuten ennen luulin. Jokaisesta tylsästäkin ja yksinäisestä hetkestä pitää nauttia, koska ei voi tietää, onko huomenna enää sitäkään.
Vähän ennen syövän löytymisen luulin elämän jatkuvan iloisesti uuden miesystävän rinnalla ja viimeinkin "päästin irti" rakkaasta Liisastani. Annoin hänen jatkaa matkaansa. Suren tietysti vieläkin mutten päätoimisesti. Olo on sen takia kevyempi enkä enää ole nähnyt hänestä painajaisia.
No miesystävä jätti ja 3 viikon päästä löytyi syöpä, mutta en minä vielä luovuta. Toki masennuskausiakin löytyy ja välillä ikävä tätä pässinpäätä, joka minut jätti, mutta päällimmäisenä on ilo siitä, että selvisin edes pääsiäisestä hengissä ja toivoa on, että vielä muutaman vuoden saan elää.
vastoinkäymisilläkin.Tarpeeksi monta kovaa kolahdusta,niin ei ihme jollei sairastu?
jonkun räkätaudin, johon tarvitaan antibioottikuuri ja sekin heikentää ihmisen puolustuskykyä.(ne antibiootit)
kun heitin talvikumit alle, niin ei tarvi enää sitäkään miettiä, eikä pääse talvi yllättämään.......tänäkään vuonna....
Noista syöpäasioista olen samaa mieltä kanssasi.
Jos on seurannut Syöpälehden artikkeleita niin sieltäkin näkyy, ettei stressi aiheuta syöpää vaan syöpä aiheuttaa stressiä
Stressistä on kyllä haittaa etenkin hoitojen aikana, mutta syöpää se ei tee.
Kävin pitkään (siis vuosia) tätä asiaa läpi psykiatrin ja psykologin kanssa ja ainakin minun kohdallani oli ilmeistä, että syöpä ym. sairaudet olivat "ultimate" keino päästä ulos ja pakoon hirvittävän stressaavasta työstä ja elämäntilanteesta.
Syöpä oli siis stressin seuraus, ainoa ulospääsytie siitä. Kun psyyke on liian lukossa reagoidakseen, fysiikka ottaa vallan. Tämän asian otti puheeksi myös työterveyslääkäri Forumin lääkärikeskuksessa: kun firmaa alasajettiin, sairaudet vähintään tuplaantuivat. Eikä kyse todella ollut mistään flunssista! Syöpätapauksia oli useita, samoin astmaa ja erilaisia verenkiertosairauksia... yksi teki itsemurhan.
Tässä asiassa eivät lehtiartikkelit ole se paras totuuden lähde.
En perustakkaan tietojani lehtiartikkeleihin.
Halusin vain vihjata että syöpään erikoistuneet lääkärit ovat sitä mieltä.
Varmaan on joku poikkeus joka asiassa.
Kuitenkin jos alan erkoislääkärikanta on tuota mieltä niin olisin kuitenkin taipuvainen luottamaan heidän ammattitaitoonsa.
Etkös sinäkin luota hoidossa juuri heihin vai.......
minäkään millään konitohtorilla käy! Eikä alan erikoislääkärikanta ole välttämättä lainkaan tuota mieltä. Syövän ja psyyken yhteys on ainakin Hyksin puolella ollut koko ajan itsestään selvä.
Mutta mitä näistä jauhamaan, jokainen pitäköön käsityksensä. Ollan ennemmin kavereita. >;)
Ei kai asiasta eri mieltä olo mitenkään kaveruutta heikennä. Kaverit voi olla eri mieltä. Jos ei ole kaveri niin ei uskalla sanoa omaa mielipidettään.
Minusta on todellakin mukavaa että voi olla eri mieltäkin ja olen iloinen kun et heti antanut periksi vaan toit mielipiteesi esiin.
Niin vielä aiheesta. Onhan niillä syy-yhteyttä. Kuitenkin viime syöpälääkäreiden Eurooppan-konferenssissa todetut syövän syyt oli pitkälti yli 90% oli kaikkea muuta kuin psyykkisiä.
Lisäaineet, saasteet ja ympäristömyrkyt oli ykkönen.