Tässä olen katsellut tätä maapalloa aika usealta kantilta. Ja näkyvissä on, kuten jo monet tietävät, että euroopassa koitetaan saada ruokatuotanto etelän maihin, jossa on lämpöisemmät ilmat. Samalla kuin ruuan jakelu ja myynti koitetaan monopolisoida isoille valmistajille ja ketjuille. Tässä ei varmaan sinänsä ollut mitään uutta.
Olen seurannut saksalaisten isäntien toimintaa viimeisen 15 vuoden aikana ja heille täytyy nostaa hattua.
Se että heillä saa pitää ruokapaikkaa tilan ohessa ja saa valmistaa omaa olutta ja snapsia, mutta vain ruuan kanssa myytäväksi, on erillisen lainsäädännön tulos.
Mutta se että siinä vaiheessa kun isännille tarjotaan tuotteista pienempää hintaa, tai vaaditaan toimitus sitoumuksia, lähtevät he tien päälle. He myyvät omat tuotteensa suoraan kuorma- ja pakettiautojen lavoilta.
Idea on yksinkertainen. Kun joku alkaa myymään omaa tuotettaan, hän jakaa lappusia postilaatikkoihin. Lapuissa on hinnat ja määrät, sekä puhelinnumero, e-mail osoite tai webbi sivu josta voi tilata tavaran kuljetuksineen kotiin.
Sen lisäksi että he toimittavat aina sen mitä on tilattu, on heillä ylimääräistä koska jokaisen kadun päässä he pysähtyvät 5min, jos joku tarvisi viime tingassa jotain.
Omien tuotteidensa lisäksi he usein toimittavat juomia, leipää, maitoa, vihanneksia... kuka mitäkin.
Idea on mitä nerokkain. Jos tuottajille tarjotaan pienempää hintaa, he myyvät tuotteensa edullisemmin kuin kaupat. Juuri siinä kohtaa tavara seisahtuu hyllyissä ja tukuissa. Ja tukkuportaan on maksettava parempi hinta jotta he eivät myy suoraan.
Ja vaikka suoramyynti ei heti tunnu mielekkäältä, ajan ja vaivannäön kannalta, on suoramyynnissä kate aivan jotain muuta kuin tukkukaupassa. Tuotteista ei tarvitse myydä kolmasosaakaan jotta saa saman tulon kuin tukkukaupalta. Ja vaikka aika ei välttämättä riittäisikään, on suoramyynti tukkupaukalle niin suuri uhka että se kyllä parantaan hintojaan hyvin nopeasti. Heidän suuret kulunsa ja superbonukset johtajille pakottavat tukkukaupan jatkuvaan kasvuun. Joka ei kestä yhtään suoramyyntiä.
Oliko tässä ajatusta?
Olen seurannut saksalaisten isäntien toimintaa viimeisen 15 vuoden aikana ja heille täytyy nostaa hattua.
Se että heillä saa pitää ruokapaikkaa tilan ohessa ja saa valmistaa omaa olutta ja snapsia, mutta vain ruuan kanssa myytäväksi, on erillisen lainsäädännön tulos.
Mutta se että siinä vaiheessa kun isännille tarjotaan tuotteista pienempää hintaa, tai vaaditaan toimitus sitoumuksia, lähtevät he tien päälle. He myyvät omat tuotteensa suoraan kuorma- ja pakettiautojen lavoilta.
Idea on yksinkertainen. Kun joku alkaa myymään omaa tuotettaan, hän jakaa lappusia postilaatikkoihin. Lapuissa on hinnat ja määrät, sekä puhelinnumero, e-mail osoite tai webbi sivu josta voi tilata tavaran kuljetuksineen kotiin.
Sen lisäksi että he toimittavat aina sen mitä on tilattu, on heillä ylimääräistä koska jokaisen kadun päässä he pysähtyvät 5min, jos joku tarvisi viime tingassa jotain.
Omien tuotteidensa lisäksi he usein toimittavat juomia, leipää, maitoa, vihanneksia... kuka mitäkin.
Idea on mitä nerokkain. Jos tuottajille tarjotaan pienempää hintaa, he myyvät tuotteensa edullisemmin kuin kaupat. Juuri siinä kohtaa tavara seisahtuu hyllyissä ja tukuissa. Ja tukkuportaan on maksettava parempi hinta jotta he eivät myy suoraan.
Ja vaikka suoramyynti ei heti tunnu mielekkäältä, ajan ja vaivannäön kannalta, on suoramyynnissä kate aivan jotain muuta kuin tukkukaupassa. Tuotteista ei tarvitse myydä kolmasosaakaan jotta saa saman tulon kuin tukkukaupalta. Ja vaikka aika ei välttämättä riittäisikään, on suoramyynti tukkupaukalle niin suuri uhka että se kyllä parantaan hintojaan hyvin nopeasti. Heidän suuret kulunsa ja superbonukset johtajille pakottavat tukkukaupan jatkuvaan kasvuun. Joka ei kestä yhtään suoramyyntiä.
Oliko tässä ajatusta?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei ole kuin 1 ongelma.
Suomen pikkuhitlerit jotka on tehnyt kaiken yksityisen elintarviketoiminnan pilkunviilauspykälillään kannattamattomiksi.
Esim ternimaitoa ei saa edes luovuttaa nykyisin suoraan kuluttajalle ja tilateurastamoiden hygieniavaatimukset ovat tiukemmat kuin mikään järki määrää, tosin sitähän niillä ei ole, sanoisin ja olisin väärässä. Koska niillähän onkin tarkoitus tehdä kaikesta keskusjohtoista toimintaa.
Ihan totta tuo on,mutta jos verrataan
keskieuroopan olosuhteita on ero meillä js siellä
muutenkin kuin yöllä ja päivällä.Siellä
muutaman tunnin ajomatkan säteellä asuu helposti
jo 20-miljoonaa asiakasta.
kertakaikkiaan liian änkyrä suoramyyntiin. Jo 50-luvulla ns tinkimaidon ostaminen naapureilta oli tosi vaikeaa.
Jo Ruotsissa suoramyynti on yleistä eikä siinä tarvitse mitään muuta kommervenkkejä kuin nippu rahaa...mielellään myyvät.
Suomessa esteenä lienee suomalaisen maajussin änkyräluonne ja tottuminen ilmaiseen rahaan!?
mutta pahimmat änkyrät ovat kyllä byrokraateissa, jotka tekevät kaikkensa estääkseen suoramyynnin. Täällä jopa teollisuusmaidon myyntitilat pitää olla moninverroin siistimmät kuin Keski-Euroopan suoramyyntitilat (kokemusta viime kesältä Itävallasta). Sama EU lainsäädäntöhän se pitäisi olla kaikkialla, mutta soveltajat vaan ovat eri planeetelta.
Kyllä, näinhän se on.
Suomessa on jäänteenä Venäjän vallan ajoilta hyvin keskitetty hallintojärjestelmä, joka ulottuu myös maatalouteen ja muuhun elinkeinotoimintaan.
Siihen ei tälläinen sooloilu sovi.
Saksassa maatilat myyvät suoraan, on paikallisia bubeja ja panimoita, leipomoita ja lihakauppoja, sekä meijereitä.
Jokaisessa kylässä tai ainakin osavaltiossa on omat toimijat näiden valtakunnallisten ketjujen lisäksi.
Suomessa on aina ajateltu, että maaseutu kuuluu ensisijaisesti maatalouden piiriin ja oikeastaan muille elinkeinoille ei ole koskaan annettu tilaa.
Tämä on itseasiassa nopeuttanut maaseudun autioitumista, joka jatkuu edelleenkin.
Hyötyjiä ovat mm grynderit, joiden hallussa on valtaosa rakentamattomasta tonttimaasta kaupungeissa.
On jotenkin käsittämätöntä, että Helsingissä on melkein tuplasti kalliimmat asunnot kuin Berliinissä, vaikka Berliinissä ihmisten palkat on melkein kaksi kertaa paremmat.
entisen muurin itäpuoliseen hintatasoon...
Saksojen yhdistyminen toi kyllä Berliinissäkin tarjontaa asuntomarkkinoille ja rajusti, mutta asunnotkestää kyllä Suomalaisen vertailun.
Tiesitkö, että 50 %:tia euroopan rakennusnostureista on ollut Berliinissä yli vuosikymmenen, eli kyllä sinne on rakennettu ja rajusti viime vuosikymmenen aikana.
Tosiasia vaan on, että Suomessa asuntojen hinnat ei perustu rakennuskustannuksiin, vaan maan hintaan.
noita lehtiä, että huomasin kyllä ne nosturit..
Olihan se suurinpiirtein uusiksi rakennettava sekin sosialismin kukkanen.
Suomessa ja muissa maissa tehtyä rakentamista on vähän hankala verrata keskenään eri kustannustason ym. syyn vuoksi, mutta toki sitä mukaa kun aletaan noita rakennuksia pykäämään asiakkaan toiveiden mukaan, suuren kaupungin keskustaan, järven rantaan ja ties mitä..niin nouseehan se hinta. Ja sekin tonttimaa vähetessään taitaa muuttua kalliimmaksi jo rakennusteknisesti, parhaat pohjat on jo käytetty.
Kuitenkin, luulen että enemmän kuin maan hinta, tuohon vaikuttaa se odotettavissa oleva arvonnousu. Suomalaiset on jo viimeset 10 vuotta tottuneet, että asunnon myydessään saa paljon enemmän kuin ostaessaan maksoi, olipa ostohinta mikä tahansa. Joten ostetaan makso mitä makso dollarin kuvat silmissä, odottamaan tulevaan myyntiä.
Mutta eiköhän se nyt rauhottunu. Varsin suuri osa uusista asunnoista on edelleen myymättä ja koko ajan valmistuu lisää. Uusia ei juurikaan enää aloiteta.
Rakennusliikkeet ei halua laskea hintoja, koska se lopettaa kaupan kokonaan. Ostajat alkais odottamaan lisää alennuksia.
se on niin jännää jo tällä iällä seurata miten tämä touhu kiertää kehää..tulee ihan semmonen de javu--ajatus mieleen..
Meidän tilalta on myyty suoraan tuotteita ja niitä on ollut myytävänä suoramyyntihalleissa, silloin kun niitä vielä oli. On toimitettu myös kauppaan suoraan tuotteita.
Omat vaikeutensa siinä on nyky byrokratialla, vaikka siitä onkin ollut jo kokemusta aiemmista elämän kuvioista. Ei se niin yksinkertaista ole, jo se teettää aika paljon ylimääräistä, verrattuna esim. Saksaan, että poppoota on aika paljon vähemmän täällä ja matkat pitkiä. Tuotto häviää helposti maantielle!
Kylällämme on kyllä otettu mallia muualta ja on saatu tuloksiakin, aikanaan pro maaseutu-palkintokin. Oli ja osin on vieläkin tuota mainitsemaasi toimintaa. Asiakasmäärissä olisi vain toivomisen varaa.
Toinen, mikä oli melkoinen ongelma meidän kohdalla, ajatustemme poikkeavuus totutusta ja tämä toi osin ongelmia mm. kunnan taholta. Vaikka pientä käden ojennusta olikin meidän suuntaamme, kapea-alainen ajattelutapa vei yhdenkin TODELLA HYVÄN IDEAN toiselle paikkakunnalle. Siellä kaveri tahkoaa tulosta, että kateellisia hirvittää!
Aamulla teurastat 200 sonnia ja leikkaat kinkuiksi ja meet sitten kauppaamaan ne torille. Pitää vähän kiirettä. Eikähän tuottaja ole tuottaja ja teurastamo teurasta. Myyminen jää kaupalle. Jokainen on alansa mestari. Jos tuollaista suoramyyntitouhua aletaan nussia, menöö homma överiksi.
Saksassa se toimii kun siellä on paremmat tuet ja löysemmät lainsäädännöt. Näin pieni tuottaja voi omaa työpanostaan käyttäen saada jonkinmoisen tuloksen pienellä elänmäärällä. Tosin myyminen on helppoa, kun avaa navetan oven näkee heti sata potentiaalista ostajaa, suomalainen tuottaja kun avaa navetanoven on vastassa vain ulvova susilauma ja puolimetriä lunta.
Herätkää nyt jo todellisuuteen!!!
Suoramyynti istuu huonosti suomalaisen maajussin ajatusmaailmaan. Syy lienee siinä ettei ainakaan 50 vuoteen ole tarvinnut paljon itse fundeerata. MTK ja Kepu(maalaisliitto) junaillut tulotason viljelijälle ja suorastaan tappanut aloitekyvyn.
Maaseudun yritystoiminta on monopolisoitu maanviljelijöille . Luultiin kai että kun tapetaan normaali yritystoiminta maaseudulta niin maajussien "yritykset" kukoistavat, mutta tulos on masentava. Kenestäkään ei tehdä menestyvää yrittäjää tunkemalla firmaan tukirahaa ovista ja ikkunoista. Ei, se kasvattaa vain laiskanpulleita valittajia jotka kinuavat vain lisää ilmaista rahaa...
Kyllä raha kelpaa kaikille ja monella tilalla mietitään, miten sitä saadaan laskujen maksuun ja elämiseen.
Kuten tuossa aiemmin kerroin, on kokemusta suoramyynnistä ja yksi syy oli siinä, että se suoramyynti istui huonosti asiakkaille. Alkuun oltiin kiinnostuneita, suoramyyntihalleja nousi, kuin sieniä sateella vähän sinne ja tänne, meidänkin tilalta toimitettiin kolmeen suoramyyntihalliin mm. vihanneksia, kukkia ja auringonkukansiemeniä.
Kävi kuitenkin niin, että potentiaaliset ostajat eivät saanneet kaikkea saman katon alta ja innostus hiipui. Pisimpään kait ovat sinnitelleet, jotka ovat selviytyneet teurastukseen liittyvästä byrokratiasta kaikkine kuvioineen ja myyvät pelkästään lihaa tilaltaan suoraan. Käytännössä eläimestä lasketaan ilmat pihalle tilauksesta.
Sitten vasta tämä mielenkiintoiseksi menee, kun aletaan perehtymään alkoholi lainsäädäntöön, jos oikein mallia otetaan keski-euroopasta. Porukassamme on siitäkin kokemusta ja se vasta syö henkilöä, jos homma tehdään kuten kuuluukin ja siinä ei varmasti ole maalaisliitolla mitään tekoa!
Voin vain todeta, että areena on vapaa temmeltää mielin määrin!
Aivan, mutta tuloja voi kasvattaa muutenkin, kuin myymällä tuotteita suoraan asiakkaalle.
Vaatii tosin jonkinverran perehtymistä ja omaa aktiivisuutta, esim. lampaiden hoidossa voi myydä villasta valmistettuja tuotteita, huovutustyöt on varsin arvokkaita.
Kasvinviljelyn sivutuotteeksi sopii esim. mehiläishoito, Lapissa on poronhoito ollut aina yksi maatilojen sivutoimi.
Miksei villisiat sopisi jollekkin, tai vaikka sorsien kasvatus, sorsasta saa kymmenkertaisen hinnan kananpoikaan nähden.
Maitotiloille voisi sopia sellainen lihakarjarotu, jota voi pitää ympäri vuoden ulkona, ne on aika helppohoitoisia eikä tarvitse varsinaisia lisäinvestointeja koneisiin ja laitteisiin.
Toisaalta, joskus paras tulos tulee kun lisää tuotantoa valitulla tuotantosuunnalla, mikäli se on mahdollista.
Monelle voi tosiaan olla se tuotannon tehostaminen jo valitulla tuotantosuunnalla se paras vaihtoehto.
Lähdettäessä kouhottamaan sinne ja tänne, vain kulut kasvaa herkästi.
Näissä "lisä-ansioissahan" pitäisi olla sellainen logiikka, että ne syntyvät jo tehdyillä investoinneilla, eli niistä ei tule merkittäviä lisäkuluja toimintaan.
Muutenhan siinä ei ole mitään järkeä.
Itse olen joskus miettinyt, että maitotilalla on lehmän kiertonopeus aika nopea, eläin tuottaa hyvin 4-6 vuotta, jonka jälkeen se periaatteessa on valmis teuraaksi.
Lehmästä ei kumminkaan saa paljon mitään teuraana ...
Voitaisiinko näitä lehmiä käyttää lihantuotannossa emolehminä risteytysvasikoille.
Eli Ayhshire, Friisiläinen tai Suomenlehmä siemennettäisiin esim. Hereford sonnin spermalla ja ne tuottaisi sonnivasikoita.
Olemassa olevan lehmän hankinakuluhan on nolla, emolehmä tuotanossa sitä voisi pitää pelkällä heinällä ja oikein valittu lihakarja rotu pärjää ulkona, eli ne syntyvät sonnit, joten investoinnit pysyy pieninä, eläintuet kattaa hyvin kustannukset ja jääkin jonkin verran, esim. kymmenen sonnin tuotto vuodessa olisi hyvä lisäansio.
Me toteutettiin tätä ayssi/friisi/suomenkarja hommaa jo aikaa sitten ja homma toimii vieläkin, kun pitää rodeosta.
Kerättiin halpoja lehmävasikoita ja ne siemennettiin liharoduilla. Tuli vain vähän ongelmaa siinä, että valtaosa näistä vasikoista tuli lypsykarjatiloilta, jotka kasvattivat HYVÄT vasikat itselleen lehmiksi ja ne surkit lähtivät kiertoon. Joskus olikin aika veitikoita elukoita emoina meillä.
Tällä erää ei ole mitään nautoja tilallamme, mutta joskus haikailen juuri tätä halpisnauta-tehtailua!
todellakin. Suunnittelimme kotiteurastamoa ja siihen suunnitteluvaiheeseen se jäikin. Olis pitänyt rakentaa niin mahottomat tilat kaikemmoisine eri tiloineen, kun jokainen työvaihe pitää tehdä eri tiloissa. Eläinlääkärin pitää käydä tarkistamassa eläin ennen teurastusta ja lihat teurastuksen jälkeen ja nyt pitääs viä lähetellä postis niitä päitä jatkotutkimuksiin BSE-taudin varalta. Jäteet pitääs lähettää Honkajoelle (ei saa syöttää koirille eikä ketuille). Pitää pitää kirjanpitoa joka vaiheesta, mitä mihinkäki on laitettu jne. Ostajat ostaas vain lihan ei luita ja sisäelimiä ei kukaan huoli ja nahanki pitää antaa ilmaiseksi jos joku ottaisi ja lihan pitääs myydä alle kaupan hinnan, jotta joku ostaas. Turhan byrokaraattiseksi meni.