Miepä soitin ja kerroin ukille!

Minä sitten menin ja ilmoitin hitusen päälle yksivuotiaan tyttäreni ukille että hällä on lapsenlapsi. Lapsen isä kun ei "saanut aikaiseksi" asiasta ilmoittaa, ja vittuunnuin hänen paskanjauhamiseen ja selittelyihin. (Asiasta kerroin täälläkin aikaisemmin, otsikolla Kertokaa puolueeton mielipiteenne)

Olin aivan kauhusta kankea kun puhelimen käteeni otin ja näppäilin numeron (jonka siis numerotiedustelusta utelin kun en muuten sitä saanut). Hitusen koomisesta alusta huolimatta ensimmäinen puhelu sujui odotettua paremmin, ja nyt ukki on pitkästä välimatkasta huolimatta käynyt pikkuneitiä katsomassa jo kaksi kertaa. Tapaamiset on menny tosi mukavissa merkeissä ja ukki nähtävästi todella pitää neitistä, vaikka toisin odotin käyvän (syystä että mitä lapseni isä oli minulle omasta isästään kertonut).

Että tälleen! HEMMETIN iso kiven järkäle on pudonnut harteilta ja sydämeltä kun tämä "asia" on hoidossa. Olen todella onnellinen että edes tämä haukuttu ukki pitää yhteyttä ensimmäiseen lapsenlapseensa, kun ei sitä kukaan muu siltä puolelta sukua tee.

Jos joku on vastaavan tilanteen edessä, niin tsemppiä! :) Lapsella on oikeus isovanhempiin, kuten myös isovanhemmilla täytyy olla oikeus päättää itse haluavatko pitää yhteyttä lapsenlapseensa vai ei.
5777
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Muistan kirjoituksesi. Isovanhemmat ovat lapselle rikkaus ja toisinpäin. Teit oikein ja upeaa, että teillä on mennyt hyvin!

Äänestä

Loistojuttu!!!

Tyttö sai taas yhden ihailijan elämäänsä

Äänestä

Teit oikein ja rohkeasti. Kyllä isovanhemmilla on oikeus lapsenlapsiin ja vaikka mikä olisi tuo varmasti pelkkä pikkutytön olemassaolo ukin elämään piristystä ja hyvää mieltä.

Toinen asia on se että olisit tätä varmasti miettinyt vuosienkin päästä ja mitä pitemmälle mennään sen vaikeampi se olisi ollut kertoa.

Hyvä juttu että kaikki meni hienosti..

Hyvää alkavaa talvea ja kaikkea positiivista..!

Itse mietin kanssa kun mieheni ei ole koskaan nähnyt isäänsä ja nyt kun meille tuli vauva pitäisikö myös tälle ukille kertoa. Toisaalta ei ole koskaan halunnut nähdä poikaansa joten tuskin myös haluaa nähdä lapsenlastaan. Mieheltäni kysyin eikä hän halunnut tehdä asialle mitään joten en minäkään oikein voi..

Äänestä

Luin tuon aikaisemman keskustelu-ketjun ja kuullostipas tutulta..minun lapseni isä käyttäytyy tasan samalla tavalla. Ei ole kertonut vanhemmilleen eikä varmasti kellekkään muullekaan sukulaiselleen lapsesta. Eikä ole tullut lasta katsomaan. Ja poika on myös vähän yli yksivuotias.

Olen monet kerrat miettinyt että ottaisinko yhteyttä näihin isovanhempiin ja kertoisin heille poikansa lapsesta. Lapsen isän välinpitämättömään asenteeseen olen lopullisesti kyllästynyt.

Tilanne on vaikea koska en tunne näitä isovanhempia ollenkaan, en ole koskaan tavannut..mutta rohkaisevaa kuulla että jollain on asiat menneet hyvin kun on uskaltanut ottaa yhteyttä:)

Äänestä

että olet ukkiin ottanut yhteyttä? Jos tietää miten suhtautu? Meillä tilanne on se että "isä" on kerran käyny tyttöö kattomassa (tyttö nyt vuoden), eikä suvulleen tosiaan ole lapsestaan kertonu. En sinällään ole koskaan ajatellu et kertosin tytöstä sinnepäin (eipä ne munkaan olemassa olosta tiedä, asutaan eri paikkakunnalla) mutta tekstisi pisti ajattelemaan! Omalta puoleltani isovanhemmat on tytölle ihania, mut olishan siellä kenties ihania sukulaisia lisää jos ne vaan tietäs.. Kiva että teillä kävi noin hyvin ja onnee myös jatkossa:)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Melkosen vittuuntunut. kirjoitti:

Minä sitten menin ja ilmoitin hitusen päälle yksivuotiaan tyttäreni ukille että hällä on lapsenlapsi. Lapsen isä kun ei "saanut aikaiseksi" asiasta ilmoittaa, ja vittuunnuin hänen paskanjauhamiseen ja selittelyihin. (Asiasta kerroin täälläkin aikaisemmin, otsikolla Kertokaa puolueeton mielipiteenne)

Olin aivan kauhusta kankea kun puhelimen käteeni otin ja näppäilin numeron (jonka siis numerotiedustelusta utelin kun en muuten sitä saanut). Hitusen koomisesta alusta huolimatta ensimmäinen puhelu sujui odotettua paremmin, ja nyt ukki on pitkästä välimatkasta huolimatta käynyt pikkuneitiä katsomassa jo kaksi kertaa. Tapaamiset on menny tosi mukavissa merkeissä ja ukki nähtävästi todella pitää neitistä, vaikka toisin odotin käyvän (syystä että mitä lapseni isä oli minulle omasta isästään kertonut).

Että tälleen! HEMMETIN iso kiven järkäle on pudonnut harteilta ja sydämeltä kun tämä "asia" on hoidossa. Olen todella onnellinen että edes tämä haukuttu ukki pitää yhteyttä ensimmäiseen lapsenlapseensa, kun ei sitä kukaan muu siltä puolelta sukua tee.

Jos joku on vastaavan tilanteen edessä, niin tsemppiä! :) Lapsella on oikeus isovanhempiin, kuten myös isovanhemmilla täytyy olla oikeus päättää itse haluavatko pitää yhteyttä lapsenlapseensa vai ei.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu