Hei!
Osaisitko vastata mikä olisi reitti opistotason tutkinnosta kotitaloudenopettajaksi yläasteelle tai ammatti opettajaksi? Olen siis suorittanut vuonna -99 opistotason tutkinnon koti-ja laitostalousoppilaitoksesta, suuntautumisena kuluttajapalvelut. Nyt alkaa tämä kotiäitiys tökkiä ja pitäisi kehittää jotain muuta :-)Asun Keski-suomessa ja muutto esim. pääkaupunki seudulle ei ole mahdollinen. Kiitos jos osaat auttaa!
Osaisitko vastata mikä olisi reitti opistotason tutkinnosta kotitaloudenopettajaksi yläasteelle tai ammatti opettajaksi? Olen siis suorittanut vuonna -99 opistotason tutkinnon koti-ja laitostalousoppilaitoksesta, suuntautumisena kuluttajapalvelut. Nyt alkaa tämä kotiäitiys tökkiä ja pitäisi kehittää jotain muuta :-)Asun Keski-suomessa ja muutto esim. pääkaupunki seudulle ei ole mahdollinen. Kiitos jos osaat auttaa!
Vastaukset 5
Vanhimmat
mmatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö,
1. joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai, jollei soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa ole, koulutuksen järjestäjän päättämää opetustehtävää vastaavan alan korkeimman tutkinnon;
2. joka on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;
3. jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen työkokemus tehtävää vastaavalla alalla; sekä
4. jolla on pätevyys- tai lupakirja taikka oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys tai lupakirjaa taikka laillistamista.
Kaupan ja hallinnon alalla sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai, jollei sellaista ole, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto. Viestintä- ja kuvataidealalla sekä teatteri- ja tanssialan koulutuksessa opettajaksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot kotimaisessa tai ulkomaisessa alan oppilaitoksessa sekä alalla saavutettu taiteellinen tai muu ammatillinen ansioituneisuus.
Erityisestä syystä ammattitutkintoon ja erityisammattitutkintoon valmentavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta on kelpoinen antamaan myös henkilö joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai, jolla muutoin on koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito.
Yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa
(Asetus 986/1998, 14 §)
Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellista ja ammattitaitoa täydentävää äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matemaattis-luonnontieteellisten opintojen, humanistis-yhteiskunnallisten opintojen, liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka
1. on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, jossa vähintään 55 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa; sekä
2. on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Taito- ja taideaineita, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja sekä matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan opintoja opettamaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon.
Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa
(Asetus 986/1998, 16 §)
Erityisopetusta ammatillisessa koulutuksessa on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset erityisopettajan opinnot.
Opinto-ohjaajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa
(Asetus 986/1998, 15 §)
Opinto-ohjausta ammatillisissa oppilaitoksissa on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus (kts. edellä) ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinto-ohjaajan opinnot tai peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajan / oppilaanohjaajan kelpoisuus (kts. edellä).
Ammattikorkeakoulujen opettajan kelpoisuus
(Asetus 256/1995, 26 §)
Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.
Rehtorin kelpoisuus
(Asetus 986/1998, 2 §)
Kaikkien koulutusmuotojen rehtorien kelpoisuudesta säädetään samassa pykälässä. Pääsääntöisesti rehtorilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.
Rehtorilla tulee myös olla asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus ja opetushallinnon tutkinto tai muulla tavoin hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuus
(Asetus 986/1998, 18 §)
Vapaan sivistystyön opettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään 35 ov:n laajuiset opettajan pedagogiset opinnot
Yliopistonlehtorin ja lehtorin kelpoisuus yliopistossa
Lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Kelpoiseksi virkaan voidaan kuitenkin katsoa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan.
Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi, yliopisto päättää, vaaditaanko käytännöllistä perehtyneisyyttä tehtäväalaan. Samat kelpoisuusvaatimukset koskevat yliopistonlehtoria, mutta heiltä vaaditaan kuitenkin tohtorin tutkinto.
Sivun alkuun >>
Oppiaineet ja koulutukset:
* Kasvatustieteet (yleinen
ja aikuiskasvatustiede)
* Pedagogik
(allmän pedagogik
och vuxenpedagogik)
* Kasvatustiede ja kasvatuspsykologia (luokanopettajan
koulutus)
* Kasvatustiede (lastentarhanopettajan koulutus)
* Erityispedagogiikka
* Käsityötiede
* Kotitaloustiede
* Fonetiikka
* Logopedia
* Psykologia
* Kognitiotiede
Maisteriohjelmat:
* Varhaiskasvatuksen maisteriohjelma
* Aikuiskasvatustieteen ja työn kehittämisen maisteriohjelma
* Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelma
* Kieli-, puhe- ja käännösteknologian maisteriohjelma
Erilliset opintokokonaisuudet:
* Opettajan pedagogiset opinnot
* Erilliset erityisopettajan opinnot
* Kehitys- ja persoonallisuus-
psykologia
* Käsityö- ja taidealojen monitieteinen opintokokonaisuus
* Luokanopettajan koulutuksen monialaiset opinnot
* Mediakasvatus
* Monikulttuurisuus-
kasvatus
* Naistutkimus
* Ympäristökasvatus
Lisätietoja ja lomakkeita:
* Opintotoimiston lomakkeita
* Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma (pdf)
* Säädöksiä ja määräyksiä
* Opettajien kelpoisuus
* Opintotoimiston ilmoitustaulu
* Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset
(uuden tutkintorakenteen mukaan opiskeleville)
* Lisäykset pysyväismääräyksiin 190607
* Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset
(vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskeleville)
* Opintosuoritusten arvostelua koskeva johtosääntö
niin, ei tekstisi ole soopaa, olit kopsannut sen suoraan. Mutta tiedätkö miten asia on käytännössä. Olin merkonomina 4 vuotta opettamassa 2. asteen koulussa tietotekniikkaa. Tosin olen pätevä siinä hommassa.
n 30% koulumme opettajista oli tradenomeja, merkonomeja, insinöörejä ja ompa pari mekaanikkoa, joista yksi opetti liikuntaa!
Kyllähän me opiskelimme. Minäkin, kun työnantaja patisti hankkimaan muodollisen pätevyyden. Vaan kuinkas kävikään. Meitä valmistui toissa keväänä 4 maisteriksi, kaikilla nuo pedagogiset suoritettuna. Siinäpä ei enää tavallisen opettajan palkka tuntunut missään, ykstyiset yritykset ottivat kiljuen töihin. Ja meidän tilalle palkattiin taas 3 tradenomia ja yksi sairaanhoitaja.
Eli huonon palkan takia kaikki, jotka vähäkään viitsivät, kyllä vaihtavat paikkaa. Ei se kirjaviisaus ole ammattiaineissa niin tärkeä, vaan se käytännön ammattitaito, jota myös työelämä arvostaa. Nykyisten näyttötutkintohöpötysten aikana asiat menevät huonommalle tolalle. Väki väsyy. Muuten pidin kyllä opettamisesta. Ohjelmointi on niin luovaa, että siinä kokee todellisia onnistumisen hetkiä kun nuori löytää 3 tuntia hakemaansa pilkkuvirhettä...
tuntiopettajana voi olla melkein kuka vain, mutta ei voi vakinaistaa. Tiedän kyllä minäkin paljonkin merkonomeja ja insinöörejä, jotka opettavat ammattikouluissa ja ammattikorkeissa, näillä käytännön elämässä hankittua kokemusta. Juuri tietotekniikan opetuksessa on aika monenkirjavaa sakkia. Sitten vakivirkaan ja lehtoriksi vaaditaan noita ylläolevia juttuja.
Sen verran olen kuullut, että ammattikouluun voisi ainakin tekniikan alalle päästä vakinaiseksi, jos on amk käytynä ja muutaman vuoden työkokemusta. Mutta tämä puskaradiosta, en ole ihan varma.
Voi, siis jos alalla ei ole yliopistotasoista tutkintoa (ei taida olla monta) tai sitten valitaan kylmästi tehtävään toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja kukaan ei valita asiasta. Muissa viesteissä esiin nostetut ongelmat ovat yleisiä aikuiskoulutuksen kentässä, käsittääkseni varsinkin tietotekniikan alalla. Tilanne it- buumin hiipuessa taisi tosin hieman korjata tilannetta väliaikaisesti.
Oma kokemukseni on, että valitsemalla tehtävään pätevä henkilö saadaan parasta pedagogista laatua. Usein aikuiskouluttajina on itsekin aikuiskoulutusputkea kahlanneita kovia konkareita, heidän kanssaan on ilo tehdä töitä.
opettajaksi. Paikkoja on vaan todella vähän auki. Annapa vinkkiä miten päästä opettamaan 2. asteella tietotekniikka tai toimistopalveluja. Olen siis tradenomi, mutta valmis jatakamaan opintoja heti, kun saan open paikan. Mistä muuten valmistuit maisteriksi? Onnistuiko opiskelu työn ohella?