Uutisia lukiessa tulee tietoon järkyttäviä tapauksia, kuten Kotkan sisarsurma.
Varmaan moni miettii, miksi ja jää tyhjänpäälle ajatuksissaan pohtimaan syitä arvelujen varaan.
Hämäävintä näissä käsittämättömissä teoissa on se, että sellainen henkilö tekee julman veriteon, jolta sitä vähiten odottaa ja pohtiessa ajatukset risteilevät ristiin rastiin, vailla selitystä. Turhaa on tässä sivullisen alkaa etsiä syitä ja jokin syyhän löytyy ajastaan tai mikä on johtanut mielenhäiriö tilaan.
Varmaan moni miettii, miksi ja jää tyhjänpäälle ajatuksissaan pohtimaan syitä arvelujen varaan.
Hämäävintä näissä käsittämättömissä teoissa on se, että sellainen henkilö tekee julman veriteon, jolta sitä vähiten odottaa ja pohtiessa ajatukset risteilevät ristiin rastiin, vailla selitystä. Turhaa on tässä sivullisen alkaa etsiä syitä ja jokin syyhän löytyy ajastaan tai mikä on johtanut mielenhäiriö tilaan.
Vastaukset 29
Vanhimmat
varma, että kyseessä on nuoren/ten huumekokeilu -ehkä vanhempien kotoa poissa ollessa mahdollistunut ja psykoosiin johtanut hallunisaatio ...
Tai sitten vain nuoren psykoosi, huomaamatta jäänyt masennus..
Hirveitä tapahtuu perheissä nykyään..
psykoosiin johtanut jne.."
ajatuksissa, mutta en viitsinyt alkaa arvailee, koska jokin syy löytyy ajastaan.
toivottavasti, ja tietysti kys. tapauksen repostelu ei ole kai kovin korrektiakaan, omaisetkin huomioon ottaen.
Tietenkin yleisellä tasolla aiheesta voi keskustella.
Skitsofrenia on erittäin monen "käsittämättömän" veriteon takana, psykoosissa voi tehdä ihan mitä vaan. Skitsofrenia puhkeaa usein just tossa aikuistumisen kynnyyksellä, parissakymmenissä.
Eipä ole vielä unohtunut muistista Vantaan Myyrmannin pommi tapaus.
Tuhosi osan ostoskeskusta ja monen monen perheen mielenrauhan.
Sekä monta muuta käsittämätöntä juttua.
Kait ne asiantuntijat aina selityksen löytää,
arvata vain saa onko se oikeaan osunut.
nykyajan mysteeriö onkin, kun sivullinenkin saattaa joutua ilman varoitusta rikoksen uhriksi.
Tästä palautui mieleen juttu.Minun naapurin poika
mailta oli käymässä hesassa.Keskellä kirkasta päivää
takaapäin pistettiin puukolla ja kanttuvei.Siihen
valui kadulle Mannerheimintielle sen nuoren miehen elämä.
Uhri eikä tekijä olleet koskaan tiettävästi edes nähneet toisiaan.
Tämä tapahtui jo kuuskytluvun loppupuolella.
Puukko hippasta ennen harrastivat,josta oli
seurausta laki teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla.
nykyisin näitä tapauksia, surullisia tottakin. Mikä murhe onkaan ihmiselle, huomata, jos huomaa, lähimmäisensä alkavan muuttua aivan tuntemattomaksi ja vihan yltyvän käsittämättömäksi.
Minun lapsuudessani, maalla asuessani ja kaupungissa sukulaisten luona vieraillessa, oli selvä ero maalaisten ja kaupunkilaisten käyttäytymisessä.
Kaupunkilaislapset pieksivät suutaan ja nimittelivät, maalais mukuloita enemmän, mutta siihen aikaan oli merkittävä tapahtuma Kyllikki Saaren murha, joka oli niitä harvoja surmatapauksia, mitä niihin aikoihin sattui.
Tässä kohtaa totean, että ihmiset voivat vain syyttää itseään, kaikesta tapahtuneesta, sillä ihminen on aina se, joka kaiken pahan tai hyvän saa aikaan.
ei mennyt jakeluun. Pitääkö minun syyttää itseäni kaikesta maaailman pahuudesta?
itseään, niinkö? En pyytänyt, enkä käskenyt syyttää kenenkään itseään, vaan yleisesti ihmiset ovat joko hyviä tai pahoja ja nämä kaikki asiat nivoutuvat toisiinsa. Ihminen on itselleen ja luonnolle suurin vihollinen, kuten niin monesti on asia ohjelmissa todettu.
Kaikki maailman asiat lähtee ihmisen kautta, sinun tai minun, ihmisen joka on " herra" maapallolla.
yhdellä silmällä. kehitystä ajatteluun omaehtoisesti.
sas muuta, yks on silmä monel muullakin tolvanalla, voisis kysyy vaik muiden mielipidettä omasta persoonastaan, vois tulla perin pohjaista yllätystä, mitä kaveri OIKEESTI ajattelee
Kyllä olis paljon apua tutkijoille,kun meissä olisi
"mustalaatikko"josta vois tiedot tapahtumista
luotettavasti jälkikäteen purkaa.
Minä henkkoh suhtaudun epäilevästi ammatti
immeistenkin selityksiin tapahtumien syistä.
Meitä "yhtä luotettavia"amatööri selittelijöitähän kyllä piisaa.:)
Katsotaan itseämme peiliin, siinä se on.
No jokainen sanoo, ei meidän lapset ole tehneet mitään vastaavaa.
Niin ei tietenkään, koska heitä kasvatettiin kotona eikä lasta kiikutettu hoitopaikasta toiseen, että vanhemmat saivat ottaa jaka viikkoisen nollauksensa.
Perheissä oli paikalla aina toinen aikuinen, tahi mummu, pappa, lasten kanssa. He olivat ihmisten seurassa, eikä heidän paras(monelle ainoa) kaverinsa ollut video- tai tietokonepeli, tv- jossain määrin, mutta sen tarjonta oli kovin kesyä, eikä se vieläkään ole "mitään", jos sitä verrataan netikamaan tai videopeleihin, ymv..
Vallalla on ollut vuosia sellainen meno, että aikuiset eivät edes tiedä, mitä ja missä heidän lapsensa ovat ja mitä tekevät.
Oma kännääminen ja tai mukavuudenhalu muuten(omat harrastukset), siis olla "rauhassa", ajaa lasten edun edelle.
Myöskään nykyaika ei tunne yhteisvastuuta, ja ollaan välinpitämättömiä erilaiseen oireeluun, mitä ympäristössä tapahtuu.
Ei ole ihme, että tässä pätkätyö, pätkähoito, pätkäopetus, = sirpaletaloudessa ei ole kuin tämä ainoa 'silmänräpäyselämä', ei jatkumoa, tietoa ja turvaa huomisesta.
Vastuu ei ole enään kenelläkään vaan ajatellaan, kyllä lapsi kehittyy vaikka hänellä vaihtuvat hoitajat, opettajat, nykyisin noin puolessa perheissä myös isä tai äiti.
Lapsella ei ole mahdollisuus leimautua mihinkään pysyvään, vaan hän kokee olevansa ihminen, joka ei kuulu kenellekään, häntä ei odota kotona aikuinen ihminen vaan "pelit ja pensselit".
Siis miksi meidän pitää katsoa peiliin?
Me olemme tämän ajan päätöksentekijöitä, meillä on siksi yhteinen vastuu tästä yhteiskunnsta, missä olosuhteissa ja miten tahdomme lastemme kasvavan.
olla monia ja kasvatukselliset seikatkin tulee mieleen. En pysty näin maallikona sysäämään kaikkea vanhempien niskoille, koska tuskinpa se entisajan kasvatuskaan aina niin mallikelpoista on ollut. Mielenhäiriöitä ja raakuuksia liittyy historiaan ja sitä taustaa vasten nämäkin on onneksi yksittäistapauksia ja ei voi mielestäni yleistää nykykasvatuksen piikkiin. Varmaan mietittävää ja opiksi otettavaa löytyy tämän Kotkan murhenäytelmän takia nykyvanhemmille, asiantuntijoille ja lääkäreille, kun syyt ja motiivit löytyy ja toivoa sopii ettei vastaavaa enää tapahdu.
Ainoa mikä kiinnostaa on oma penis.
olla toisinkin päin.
ole mitenkään menetetty, vaikka lapsen,lapset kasvattaa yksinhuoltaja.
Uskon, että lapsi pääsee siinä tapauksessa paremmin leimautumaan, kuin perheessä, jossa vanhemmilla ei asiat stemmaa ja jatkuva kiistely ja keskustelu, "sun vuoro välillä katsoa penskkoja" ymv. Tai vastaavasti perheissä, jossa eletään joko kalenterin mukaan tai viikon tavoite on päästä avaamaan perjantaipullo ja lapset elävät ja juopottelevan aikuisen tai molempien vaikutuspiirissä viikosta toiseen.
Yksinhuoltajatalouksissa on yleensä jonkin asteinen pakko olla lasten ja aikuisen kimpassa, sillä pelkkä arjen pyöritys sitä vaatii.
miellyttävyyden vuoksi, sitten on kaksi erillään asuvaa ihmistä, jotka ostaa lapselle karkkeja kilvan, jotta minusta kuitenkin pidettäisiin, vaikka nyt hylkäsinkin...
Miesten ja peniksen ehdot. Ota tai jätä. Jos olisin tiennyt etukäteen...
Mutta silloin vannottiin Jumalan ja ihmisten edessä,
että autetaan myötä- ja vastamäessä elämäntiellä. :-|
En ole yhteisen taipaleen, alkoi syksy,-75, pettänyt jättänyt tai ollut kadoksissa muuten vain.
Vastuu on jokaisen yksilön, ei pidä syyllistää tai yleistää tätäkään aiaa.
Uskon, että suurin yksittäinen salarakas ja viettelijä kodista pois, on alkoholi ja sen tyydyttämiseen tarvittava aika.
Edellinen kirjoitukseni oli pohdinta tilanteesta, että on jääty yksinhuoltajaksi, ei muuta.
Voin jopa hieman ylpeänä sanoa, että olen meidän perheessä se vanhempi, joka on niistä illoista, viikonlopuista, kun molemmat emme olleet paikalla, olen ollut läsnä ja tehnyt sen vieläpä mielelläni.
Vaimo on ollut meilläkin enemmän lasten kanssa varsinkin heidän ollessaan pieniä ja senpä vuoksi hänen oli tärkeämpää saada sitä omaa aikaa, jota ilman ei kenenkään psyyke pysy pirteänä ja akut ladattuina.
Viinan apua ei hänkään ole illanviettoihinsa tarvinnut, mutta ilman tanssisaleja ja naisten omia peli-iltoja hänen elämä olisi ollut toispuolista, varmasti myös kyynistävääkin. Uskon meidän liittomme säästyneen monelta raskaalta konfliktilta juuri siksi, että oli myös sitä omaa aikaa.
Nyt lapsemme ovat jo aikuisia, mutta yhtään viikonloppua heidän ei ole tarvinnut olla ilman jompaa kumpaa vanhempaansa.
Toki he olivat omasta halustaan yökylässä ja retkillä ym, mutta lapset mahtuivat meidän yhteisiin loma- ja vapaapäiviin, jotka vietimme yhdessä.
Lapset ovat niin vähän aikaa äidin ja isän kodissa, huomassa, että se satsaus on ja oli, etuoikeus ja lahja, ei niikään velvollisuus.
Nyt he ovat täysi-ikäisiä ja pärjäävät omin avuin. Yhteyttä ottavat lapset enemmän kotiin päin, kuin toisin päin. Kylässä käyvät niin usein kuin ehtivät. Kotiruokakin on jostain, kuin taikaiskusta, aivan luksusta.
Ihmetystä herättää sekin, että poika valmistaa viikonloppuisin isotöisiä aterioita, (tottakai talon tarvikkeista,meidän rahalla), vaikei ennen opiskelua, juuri muuta osannut, kuin tortellan tekemisen.
Siksi tottakai, koska on opiskelija. Hän kyllä rahoittaa itse 450 e/kk maksavan opiskelun.
Ilman lainaa on jokainen opiskelustaan tähän asti selvinnyt.
Apua annetaan jos on tarve, mutta emme elä heidän elämäänsä, sillä se kuuluu ainoastaan heille ja hyvä niin.
...video yms pelit ovat kyllä aikamoisen julmia. Niissä lyödään ihmishahmo vaikka minkämoiseen lyttyyn ja aina siitä iskusta ja lyönnistä hahmo selviää ja jatkaa elämää muina miehinä.
Pelaajalle voi tulla helposti ylivoimaisuuden tunne, ihmistäkin voi kohdella ihan miten vain.
Joskus murhajuttuja lukiessani miettii, miten vähäpätöiseltä tuntuvan asian takia saatetaan riistää henki toiselta, jopa koko perheeltä. Tosin eihän sitä koskaan voi median antaman tiedon perusteella tietää miten suuria murheita surullisten tekojen takana todellisuudessa on ollut.
Vaikeuksien kohtaaminen on vaikeaa. Kuvitellaan, että kaikilla muilla menee niin hienosti, meillä vain on näin surkeaa. Vaikka jokaisellahan on joskus surkeaa ja vaikeuksia ja elämä tökkii pahanpaiväisesti.
Hävettää jo etukäteen jos tämä kulissi romahtaa tai tulee naapureiden tai tuttujen tietoon. Tai ihmissuhdesolmut ovat niin sekaisin, ettei jaksa ajatella yhtään pitemmälle elämässä.
Vaikeita asioita voidaan aina ratkaista muuten kun peruuttamattomasti henki riistämällä.
Nuoren varsinkin saattaa olla vaikeaa hyväksyä, kun on tottunut saamaan kaiken valmiina ja helposti, että kaikki ei ehkä menekkään niinkuin oli ajatellut ja odottanut.
kappaleeseen kommentti.
Tämän ajan nuoret eivät 'keskimäärin' saa kuin materiaa ja huonosti perusteltuja kieltoja, joita vanhemmat eivät itsekään noudata.
Tämä siis keskimäärin.
Nykynuori ei saa 'yhtäpaljon' kuin ennen, mahdollisuutta leimautua ja oppia elämistä 'matkimalla' vanhemmiltaan. Se on mielestäni nykymenossa kaikkein pahin kasvatuksellinen puute.
Matkimalla lapsi ja nuori yhä edelleen oppii, ei ukaaseilla tai sellaisilla ohjeilla, joihin omat vanhempansa eivät ole sitoutuneet.
E
ja jos ja kun ei ole mahdollisuutta moiseen mitä sanot, ja samanaikaisesti ulkopuolelta puristavat valtavat paineet, kavereilta, tiedotusvälineistä, sarjoista ja mainonnasta, niin kyllä siinä monesti on hukassa niin aikuinen saatikka sitten nuori ihminen.
Kaiken pitää nykyään tapahtua heti ja nopeasti.
Nuori tarvitsee aikaa pohtia, mitä tässä elämässä nyt oikein haluaa ja toivoo. Onnellista on jos näissä pohdinnoissa on mahdollista saada aikuisen ihmisen rehellistä tukea ja aitoa kannustusta.
epätavallista niiden keskuudessa jotka tulevat
keski-idästä,"kunnia-murhiks sanovat"!
kuolee ahneiden hoitajien lakon seurauksena äkillisen onnettomuuden tms. kohdatessa?
Entä leikkausjonoon menehtyvät?
Toivottavasti kanalauma saa päähänsä järkeä!
ja näet että olet naatti jo parin tunnin jälkeen .. var så good
nimittely kanalaumaksi kuvaa hyvin suhdettasi vastakkaiseen sukupuoleen.
nii no kyl se sisarsurma oli aika kova paikka ku molemmat siskot oli mulle tuttuja, ja toinen oli vielä ihan kaverikin.. :'(