239 aikuista arvioi itsensä Reissin haluprofiilin testilomakkeella. Ryhmä vastasi myös vapaa-ajan käyttöä koskeviin kysymyksiin tietämättä, että tarkoituksena oli selvittää, näkyykö realitysarjojen (Big Brother, Survior, Viettelysten saari, The Mole, The Real World) katsominen profiilissa.
Tulosten mukaan niitä ihmisiä, jotka nauttivat realitysarjojen katsomisesta, motivoi sosiaalinen status (oma tärkeyden tunne) erittäin merkittävästi enemmän kuin niitä, jotka eivät seuranneet realitysarjoja. Toiseksi merkittävin ero oli kostonhalu (voitonhalu tai kilpailunhalu): realitysarjoista nauttijat arvostivat kostoa, rangaistusta tai voittoa enemmän kuin sarjoista piittaamattomat. Tilastollisesti merkittäviä mutta vähäisempiä eroja olivat voimakkaampi sosiaalisen kontaktin halu, vähäisempi kunnian (perinteisen moraalikoodin noudattamisen) halu, voimakkaampi järjestyksen halu ja lievästi voimakkaampi romantiikan halu.
Reissin profiilin mukaan ihmisen kaikkea toimintaa ohjaa yksi tai useampi 16 perushalusta: valta (myös johtajuus), uteliaisuus, itsenäisyys, status (myös huomionhalu), sosiaalinen kontakti (myös leikki), kosto (myös voitonhalu), kunnia (perinteisen moraalikoodin noudattaminen), idealismi (myös oikeudenhalu ja altruismi), liikunta (elinvoimaisuus), romantiikka, perhe, järjestys (myös rituaalien noudattaminen), syöminen, hyväksyntä, rauha (turvallisuus) ja säästäminen (keräily).
Motiivit ovat eri ihmisille arvoltaan erilaisia, ja kertovat ihmisen perusarvoista. Teorian mukaan ihmiset kiinnittävät eniten huomiota niihin ärsykkeisiin, jotka vastaavat heidän voimakkaimpia motiivejaan. Esimerkiksi puhtautta eli järjestystä haluava ihminen huomaa tupakantuhkat astiassa, mutta järjestystä kaipaamaton ei välttämättä edes huomaa keittiössä lojuvia tiskejä.
Reissin teorian mukaan statuksen motivoimat ihmiset tuntevat keskivertoa enemmän tarvetta korostaa omaa tärkeyttään. Realitysarjojen katsominen saattaa palvella tätä motiivia hänen mukaansa esimerkiksi sillä perusteella, että katsoja voi tuntea olevansa tärkeämpi kuin televisiossa olevat ”tavalliset ihmiset”, tai sillä perusteella, että sarjan suosio korostaa katsojan kaltaisen ”tavallisen ihmisen” tärkeyttä. Järjestyksenhalua tyydyttää realitysarjoissa noudatettavat tiukat säännöt.
MediPsyko 15.10.2007 10:14 Lähde Why People Watch Reality TV. Reiss, Wiltz. Media Psychology 6. 2004. Lawrence Erlbaum Associates, Inc.
Tulosten mukaan niitä ihmisiä, jotka nauttivat realitysarjojen katsomisesta, motivoi sosiaalinen status (oma tärkeyden tunne) erittäin merkittävästi enemmän kuin niitä, jotka eivät seuranneet realitysarjoja. Toiseksi merkittävin ero oli kostonhalu (voitonhalu tai kilpailunhalu): realitysarjoista nauttijat arvostivat kostoa, rangaistusta tai voittoa enemmän kuin sarjoista piittaamattomat. Tilastollisesti merkittäviä mutta vähäisempiä eroja olivat voimakkaampi sosiaalisen kontaktin halu, vähäisempi kunnian (perinteisen moraalikoodin noudattamisen) halu, voimakkaampi järjestyksen halu ja lievästi voimakkaampi romantiikan halu.
Reissin profiilin mukaan ihmisen kaikkea toimintaa ohjaa yksi tai useampi 16 perushalusta: valta (myös johtajuus), uteliaisuus, itsenäisyys, status (myös huomionhalu), sosiaalinen kontakti (myös leikki), kosto (myös voitonhalu), kunnia (perinteisen moraalikoodin noudattaminen), idealismi (myös oikeudenhalu ja altruismi), liikunta (elinvoimaisuus), romantiikka, perhe, järjestys (myös rituaalien noudattaminen), syöminen, hyväksyntä, rauha (turvallisuus) ja säästäminen (keräily).
Motiivit ovat eri ihmisille arvoltaan erilaisia, ja kertovat ihmisen perusarvoista. Teorian mukaan ihmiset kiinnittävät eniten huomiota niihin ärsykkeisiin, jotka vastaavat heidän voimakkaimpia motiivejaan. Esimerkiksi puhtautta eli järjestystä haluava ihminen huomaa tupakantuhkat astiassa, mutta järjestystä kaipaamaton ei välttämättä edes huomaa keittiössä lojuvia tiskejä.
Reissin teorian mukaan statuksen motivoimat ihmiset tuntevat keskivertoa enemmän tarvetta korostaa omaa tärkeyttään. Realitysarjojen katsominen saattaa palvella tätä motiivia hänen mukaansa esimerkiksi sillä perusteella, että katsoja voi tuntea olevansa tärkeämpi kuin televisiossa olevat ”tavalliset ihmiset”, tai sillä perusteella, että sarjan suosio korostaa katsojan kaltaisen ”tavallisen ihmisen” tärkeyttä. Järjestyksenhalua tyydyttää realitysarjoissa noudatettavat tiukat säännöt.
MediPsyko 15.10.2007 10:14 Lähde Why People Watch Reality TV. Reiss, Wiltz. Media Psychology 6. 2004. Lawrence Erlbaum Associates, Inc.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kopioit tekstin?
En muuten mitenkään jaksanut lukea, oli sen verran raskasta lukea, kun ei kappalejakoja ole huomioitu kunnolla.
Keksi parempaa
vastata tähän viestiin
Mielenkiintoinen tutkimus! Varmasti myös osin paikkaansapitävä, tosin ei varmastikaan suomalaisia mukana. Ehkä on kuitenkin aiheellista huomauttaa että muihin kulttuureihin pohjautuvat tutkimukset ei ole koskaan suoraan universaaleja, mietittäessä esim. Amerikkalaisen yhteiskunnan suhdetta statuksen ja kilpailukykyisyyden tavoiteltavuuteen; Nämähän ovat siis usein hyveitä jenkeissä, joka vaikuttaa varmasti ihmisten itsearviointiin ainakin alitajuisesti. Suomessa vastaava tutkimus voisi tuottaa erilaisia tuloksia ihan niinkin yksinkertaisesta syystä että yhteiskuntamme on eri arvoille rakentunut. Toisaalta, kuten sanottu, varmasti osa väitteistä pätee myös Suomessa.
Juu, minä seuraan tätä yhtä realityä ihan ammatin puolesta.
Ja kaverini taas siksi, että on äitiyslomalla tk:n hammasllääkärin virasta.
Revi tästä Reissiä!
näkyvissä. Kauniit ja voimakasluonteiset ihmiset äänestetään ulos talosta, ei ajatella miten se vaikuttaa ohjelman viihdearvoon.
" Reissin teorian mukaan statuksen motivoimat ihmiset tuntevat keskivertoa enemmän tarvetta korostaa omaa tärkeyttään. Realitysarjojen katsominen saattaa palvella tätä motiivia hänen mukaansa esimerkiksi sillä perusteella, että katsoja voi tuntea olevansa tärkeämpi kuin televisiossa olevat ”tavalliset ihmiset” "
Martina oli jo tämän porukan inhokki ennenkuin ehti avata suutaan. Maxinesta tehtiin "Hutsu" ja Helistä rikollinen.