Palkat- osiossa opettajan ansion kerrotaan olevan 3500€ kuussa. Ammattiliitto kertoo sen olevan reilusti alle 2 tonnin.
Kumpi on oikeassa? Nyt puhutaan siitä kk-ansiosta joka jaetaan vuoden jokaiselle kuukaudelle.
Tosin kokemusluokat pärisevät korvissa eli hyvin nopeassa tahdissa tulevat, joka nostaa ansiotasoa. Lisäksi saatuaan esim. lehtorin paperit handuunsa, palkka nousi taas justiinsa.
Kumpi on oikeassa? Nyt puhutaan siitä kk-ansiosta joka jaetaan vuoden jokaiselle kuukaudelle.
Tosin kokemusluokat pärisevät korvissa eli hyvin nopeassa tahdissa tulevat, joka nostaa ansiotasoa. Lisäksi saatuaan esim. lehtorin paperit handuunsa, palkka nousi taas justiinsa.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Minkähän alan opettajista mahdat olla kiinnostunut? Opettaja -nimikkeellä työskentelevien palkkahaitari on niin suuri, että käsittämätöntä, että esim. lehdistössä kerrotaan aina vain keskiarvo kaikkkien alojen opettajien palkoista. Palkan suhteen on aivan eri asia opettaako ammattikorkeakoulussa vai ala-asteella. Jopa ala- ja yläkoulun välinen ero on useita satasia.
Olen ammattikoulussa opettajana ja palkka on noin 3300 euroa kuussa bruttona. Tämä sisältää muutaman kokemuslisän ja kolme ylituntia viikossa. Minusta palkka on aivan ok.
luokanopettaja, ja tuleva palkkani tulee olemaan nippa nappa 2000e/kk.
Erot on isot, en edelleenkään ymmärrä, miks aineenopettajilla on isommat palkat kuin luokanopettajilla? Yhtä pitkä tutkinto kuitenkin on, amisopettajilla ei välttämättä akateemista tutkintoa ollenkaan. :/
Itselläni on KM-tutkinto, eli olen maisterina amiksessa. Peruspalkka on noin 2500. Päälle tulevat lisät, sillä minulla on opettajankokemusta seitsemän vuotta. Lisänä tosiaankin ne kolme ylituntia. Ammatinopettajana on hallittava jonkin alan substanssi, ei riitä pelkkä opettajankoulutus. Eli on oltava ammattiala, jota opettaa. Siitä se ero johtuu. Olen itse kasvatustieteellisten aineitten ja psykologian opettaja.
Kuulepa, OKL-tyttö, pitkä matka on luokanopettajalla aineenopettajaksi. Eihän teillä ole mitään substanssia! Millä meriiteillä opetatte eri aineita. Ette millään! Kahdella opintopisteellä ei opeteta matematiikkaa, historiaa, biologiaa jne. Eikö tämä, perkele, mene pikkuhiljaa jakeluun? OAJ:n kommunistit lietsovat tälläaista järjetöntä ajattelua.
Terveisin
lukion lehtori, 4 500 euroa bruttona
Monialaisissa opinnoissa opitaan kyllä opettamaan alaluokilla kaikkia aineita riittämiin. Aineenopettajilla on tietämystä ehkä parilta alalta, luokanopettajilla täytyy olla tietotaitoa kutakuinkin kaikesta mahdollisesta! Opeta itse vaikka sukan kutomista vasurille, ovisummerin rakentamista 22 oppilaalle kerrallaan, ympäristöoppia lukutaidottomalle kahdeksanvuotiaalle tai matematiikkaa kuudesluokkalaiselle, joka ei koskaan oppinut kertotauluja. Tämä on luokanopelle arkipäivää. On vähän eri asia kuin opettaa lukio-opiskelijoita, jotka osaa kyllä lukea kaikki asiat kirjoistakin.
Lisäksi luokanopen opetusvelvollisuus on 24 vvt ja luokanvalvojuus siältyy siihen jo. Vertaa aineenopettajiin! Moni luokanope muuten on nykyään kaksoispätevä, ja tekee aineopettajan hommia luokanopen palkalla. Mieti sitä. Ja lakkaa kiroilemasta, se ei anna sinusta kovin fiksua kuvaa.
Olet varmasti oikeassa: sukan kutominen ja veistotyöt ovat tosivaativia hommia naperoiden kanssa. Sovitaanko näin, että olet palkkasi ansainnut...
Näppärästi poimit tuolta ne ah-niin-arvostetut taito- ja taideaineet, joiden niidenkin opetus meille luokanopettajille kuuluu. Kokeilisit, oikeasti! Huomauttaisin myös, että ne olivat esimerkkejä muiden joukossa. Kerroin myös esimerkkejä muiden aineiden puolelta, mutta ne sujuvasti sivuutit. Samoin jätit komentoimatta luokavalvojuuden, kaksoiskelpoisuudet ja opetusvelvollisuustunnit. Oliko liian helppo tarttua noihin sukankutomisiin? Sitä paitsi kyllä se jumankekka on haastavaa!!!
Tähän loppuun toteaisin, että luokanopettajan ja aineenopettajan työt ovat mielestäni kaksi ihan eri asiaa. Itse teen molempia, sillä minulla on myös ihan oikea aineenopettajan pätevyys. Toivoisin, että aineenopettajat eivät ylenkatsoisi luokanopettajia, kuten sinä teet. Jos joku ei opeta niille naperoille perustaitoja alakoulussa, niin mites niitä yläluokilla tai lukiossa opettaa?
ylenkatso aineenopettajia? Kun kuulostaa väistämättä siltä, ettei sinulla ole kokemusta ainakaan lukion aineenopettajan tehtävistä. Muuten et voisi puhua noin halveksivasti opettajien vähäisestä tai suorastaan mitättömästä merkityksestä lukiokoulutuksessa kun kirjoitat: "On vähän eri asia kuin opettaa lukio-opiskelijoita, jotka osaa kyllä lukea kaikki asiat kirjoistakin."
Syvällinen asiantuntemus omasta aineesta on valtavan työn ja kokemuksen takana. Ei opettajan asiantuntemusta voi kuka tahansa millä tahansa yleistiedolla tai edes maalaisjärjellä korvata. Eivätkä ne kaikki opiskelijat niin itseohjautuvia ja ongelmattomia ole. Mutta ylioppilastutkinto kuitenkin on tavoitteena. Lisäksi esim. reaaliaineiden opettajilla viikkotunnit ryhmänohjauksineen menevät helposti tuohon 24:ään.
Luokanopettajat tekevät tärkeää työtä. Itsellänikin on siitä kokemusta. Viimeiset 15 vuotta tosin ovat jakautuneet kutakuinkin puoliksi perusasteen ja lukion välille. Sokeus toisen työn arvolle ja merkitykselle johtuu usein tietämättömyydestä. Kunnioitusta puolin ja toisin tässä tarvitaan. "Hajota ja hallitse" -periaate saattaa olla joidenkin instanssien tavoite, mutta se ei rakenna mitään hyvää.
Missään nimessä tarkoitukseni ei ole ylenkatsoa lukion aineenopettajia. Itse en ikimaailmassa olisi pärjännyt lukioaikana matikassa niin kuin pärjäsin, ellei minulla olisi ollut aivan loistava opettaja!
Tarkoitin kommentillani lähinnä sitä, että kun joku jaksaa sitä naperoa opettaa lukemaan kirjaa alaluokilla, niin lukiossa ne osaa sitten sitä kirjaa lukea. Painotukseni oli väärä ja kärjistetty, pahoittelen mielipahaa! En kuitenkaan missään vaiheessa tarkoittanut, että lukio-opettajien merkitys olisi mitätön. Lukiossa vaan opiskelijoilla on jo niitä opiskelun taitoja, jotka kaikki pitää ensin alaluokilla opettaa. Lukiossa oppilas jo osaa lukea sitä kirjaa, kirjoittaa, etsiä itse tietoa yms. kun taas alaluokilla meidän pitää eka opettaa se lapsi lukemaan, sitten kirjoittamaan jne.. Opiskelutaidot eivät olekaan oppimisen väline vaan oppimisen kohde. Jonkun nekin pitää opettaa, jotta oppilaat pärjäävät opintiellään myöhemminkin - ja aina toivottavasti asiantuntevan opettajan hellässä huomassa!=)
Jokaisessa työssä on omat haasteensa, ja niin hassulta kuin se kuulostaakin, luokanopen viikon haaste voi olla se ovisummerin teko isossa ryhmässä. Se vaan on meidän duuni, eikä se ole helppoa! OAJ:ssä nämä opettajien rivit ovat hiukan hajallaan siitäkin syystä, että aina kilpaillaan siitä, minkä asteen opettaja on se arvokkain. Jokainen vakka on kantensa valinnut, ja toivotan kaikille opettajille jaksamista ja onnistumisen elämyksiä valitsemallaan uralla!
Luokanopettajien tutkinto ei todellakaan ole yhtä pitkä ja vaativa kuin aineenopettajan, ainakaan kuin ehkä teoriassa. Mistä mahtaa johtua, että okl:stä valmistutaan viidessä vuodessa, kun useimmilla aineenopettajien aloilla keskimääräinen valmistumisaika on 6 - 7 vuotta? Ihan muiden maistereiden laiskuudestako?
Lisäksi on todettava, että kasvatustieteen opinnot ovat ihan pelleilyä verrattuna muihin akateemisiin opintoihin. Yliopistollinen arvosana minulla on neljästä aineesta ja kyllä se kasvatustiede oli ihan naurettavan helppoa...
Aineenopettajaksi ei vaadita juuri mitään. He tietävät jotain (vähän) omasta aineestaan. Helppo lyödä kalvoa kalvon perään yläluokilla ja lukiossa (kokemusta on). Mutta ihan kiva, että aineenopettajat kuvittelevat itsestään liikoja. Kaikkihan tietävät miten laiskoja ja koppavia suurin osa aineenopettajista on. Eikä heillä varsinaisesta opettamisesta ole mitään tietoa.
Toista se on alakoulun opettajilla, jotka sentään osaavat opettaa (kaikkia aineita) ja ymmärtävät myös oppilaiden päälle jotain.
Mites on tuo luokanopettajien koulutus??? Kuinka moni sisäänpäässeistä ei saa suoritettua tutkintoaan loppuun?? Koulumaisessa mallissa lähes kaikki valmistuvat samaan aikaan iloisina askartelemaan... Aineenopettajien puolella aloittaneista opiskelijoista valmistuu uskomattoman pieni määrä siihen nähden mitä OKLsta, eli onkohan opiskelun vaativuus ja sitä kautta opetettavan aineen osaamisen taso hiukan toista kuin luokanopettajilla??? Jos oppilaat oppisivat kaikki ne taidot alaluokilla niin kuin on tavoite niin hyvä olisi. Nykyään vain, ikävä kyllä, oppilaista huomaa selvästi mistä aineista alaluokan opettajat ovat olleet kiinnostuneita ja mistä eivät, eli osaamistaso tietyissä aineissa on uskomattoman huono ja aivan väärinkin opittuja juttuja joudutaan usein korjaamaan 7-luokan aikana
tenteistä pääsi läpi lukematta edes kirjoja. Käytännön kokemuksella opetustyöstä niihin osasi vastata. Ilmeisesti ne olisi voinut reputtaa vastaamatta mitään. Mutta kokemuksen perusteella kirjoitin niihin vastauksia, vaikka en ollut kirjoja lukenut (en onnistunut ennen tenttiä saamaan käsiini tai en ehtinyt kaikkia lukemaan). Ja läpi menivät. Siinä kasvatustieteen vaikeudesta todistetta. Oman alani tenttejä en kyllä olisi läpäissyt lukematta kirjallisuutta.
Ensinnäkään ei viitsisi edes vaivautua vastaamaan tähän tytöttelyyn, mutta pakko kun mieli on niin heikko. Mistä tiedät, että olen tyttö/nuori? Mistä tiedät, että en ole esimerkiksi toisen akateemisen tutkinnon omistava keski-ikäinen mies?
Minulla oli kaikki mahdollisuudet, on vieläkin, hakeutua aineenopettajaksi. En tahdo, en halua kerrata samoja asioita kolmea vuotta, melkein aikuisten oppilaiden kanssa; tahdon elämän makua, haasteita, merkitystä työlleni. Lukion opettajankin työ on sinällään merkittävää, mutta opiskelussa on jo aivan eri lähtökohta, jos lukiolainen on huono matemattikassa niin opettaja voi vain surutta laittaa vitosen todistukseen. Jos kolmasluokkalainen on huono matematiikassa, se on opettaja joka tekee kaikkensa, että oppilas oppisi oppimaan.
Ja se opiskeluaika aineenopettajilla ja luokanopettajilla johtuu oman kokemukseni mukaan opiskelukulttuurista. Kyllä, on omaa laiskuutta opiskella 7 vuotta 160:n opintoviikon tutkintoa!
Tokihan minä tunnen paljon opiskelijoita eri tiedekunnista, ja minä nyt vain satun opiskelemaan enemmän kuin he. Oma valintahan se on, voisin minäkin viettää sellaista opiskelijaelämää, johon kuuluu pari luentoa per viikko ja loput rötväystä.
OKL:ssä tehdään ryhmässä niin paljon töitä, että kursseilla on kiva käydä samojen kavereiden kanssa ja koska on selkeä opintosuunitelma, on mahdollista ja helppoa valmistua viidessä vuodessa. En ylistä OKL:n opettajia, mutta voisko jotain tekemistä olla myös sillä, että OKL:n proffat ovat kasvatustieteen ja opettamisen ns. kermaa, ja tietävät, miten opiskelijat saavat parhaan hyödyn irti tehokkaasti?
Opiskelen itse kaksoispäteväksi luokanopettajaksi, toinen aineeni on englanti. Nyt kun istun enkun laitoksella pääaineopiskelijoiden kanssa, en voi kuin ihmetellä, miten huonoa siellä on a) ääntämisen taso opiskelijoilla, mutta JOPA OPETTAJILLA puuttuu perusasioita, millainen sisäänpäinkääntynyt ja kilpaileva opiskelukulttuuri siellä on jne.
On naurettavaa, että lähtötasoisesti luokanopettajat olisivat jotenkin tyhmempiä jne. Se osoittaa sinun omassa ajattelussasi ja tiedoissasi puutteita.
Olen itse laudaturin ylioppilas erikoislukiosta ja hakiessani pääsin myös kahteen muuhun yliopistolliseen koulutukseen kuin OKL:ään, mutta valitsin sen, koska arvostan sitä eniten.
Minusta luokanopettajalla tulisi todellakin olla parempi palkka. Aineenopettajan ja luokanopettajan koulutukset ovat yhtä pitkät (turha purnata, kyllä OKL:ssäkin saa venyä seitsemään vuoteen, oma valinta)mutta vastuu on luokanopettajalla suurempi, merkitys lapsen itsetunnon kehitykselle ja sosiaalisen kanssakäymisen normien oppimiselle
on huomattavasti suurempi, muitaako lapsi planeettojen oikean järjestyksen.
Ja hei, mielestäsi luokanopettajat eivät osaa mitään ja aineenopettajat ovat ainoita oikeita opettajia. Oletko oikeasti sitä mieltä, että alakoulun oppisisältöjen tulisi olla muutamaa opintoviikkoa suuremmat POM-aineissa, kun sisältöjen on oltava niin helppoja lasten iän ja kehitystason vuoksi?
Mielestäni ainoastaan kielissä ja joissain taideaineissa alakoulussa on tarvetta aineenopettajille. En tiedä koetko sinä yläkoulun oppisisällöt jo niin haastaviksi että siihen tarvitaan teidän jumalasta seuraavien aineenopettajien osaamista, mutta minusta yläasteenkin sisällöt ovat vielä helppoja, myös lukion. Ei vaadi hirvesti osaamista sielläkään, jos tälle tasolle mennäään ;)
Tai sitten valmistumisprosentti johtuu siitä, että luokanopettajakoulutukseen on huomattavasti hankalampi päästä kuin suurimpaan osaan aineenopettajakoulutuksista. Opiskelijamateriaali on motivoituneempaa ja opiskelut myös ohjatumpia, eli opiskelijat ohjataan suorittamaan opintojaan tietyssä tahdissa (läsnäolopakko), kun taas aineenopepuolella voi opiskella enemmän valitsemaansa tahtiin. Tuo itse valittu tahti paitsi yleensä hidastaa opintoja, aiheuttaa myös sen, että harvempi valmistuu. Tiedän, että aineenopepuolella on paljon sellaisia, joiden opiskelu ei ole lähelläkään päätoimista, ei siis ihme, että opistoihin menee se noin kuusi vuotta. Ja itselläni on myös aineenopettajakoulutuksen puolella suoritettu cumu, enkä koskaan luokanopekoulutuksen puolella nähnyt niin laiskasti hommiaan hoitavia opiskelijoita kuin siellä. Sen kummemmin vaativia nuo opinnot eivät olleet, kirjoja piti osata lukea...
Ihmetyttää, että aineenopettajat jaksavat aina ottaa esille tuon askartelun... Ensinnäkin opinnoissa ei askarreltu ainakaan meillä kertaakaan, töissä askartelen lasten kanssa silloin tällöin (en joka viikko), kun ei ole tuota alkuopetuksen luokkaa opetettavana. Noista kommentoinneistanne huomaa paitsi sen, miten vähän yläkoulun opettajilla on tietoa luokanopettajien työstä ja koulutuksesta, myös sen, miten vähän te kommentaattorit tiedätte lapsen ikätason mukaisesta oppimisesta ja opettamisesta, sekä oppimisvaikeuksista. Ei tekisi yhtään pahaa teille tutustua siihen, että miksi siellä alakoulussa askarrellaan...
Hieno kirjoitus!
T. Alunperin aineenopettaja, joka teki 6 vuotta sitten monialaiset.
No joo, yläkouolun puolella on meillä ongelma. Se on kaksoispätevät luokanopet. Joissain aineissa pätevyys on todellinen, toisissa kuviteltu. 35 ov:n ruotsinopettajat tai enkunopet... entä matematiikka 35 ov? Aineenopettajien tietopohja vaan on niiin paljon laajempi.
Kyllähän aineenopettajissakin on jumalaton määrä niitä, jotka opettavat ainetta 35 ov:n opinnoilla. Itse asiassa tosi monessa toisessa opetettavassa aineessa opinnot ovat juuri tuota luokkaa. Arvostan luokanopettajia, koska he joutuvat ensin opettamaan lapsia oppimaan, ja sen lisäksi vielä perustiedot ja -taidot päälle kaikissa mahdollisissa aineissa! Me tulemme mukaan kuvioihin, kun pohja on rakennettu, kukin omassa aineessaan.
Turha mäkistä siellä kaksoiskelpoisista, kun alaluokillakin opettaa aineopettajia, joilla ei ole mitään käsitystä pienten lasten opettamisesta. Kyllä opettamisessa on pitkälti kyse opettamisen taidosta eikä siitä opettajan omasta tietomäärästä.
Ja itse olen muuten aineope.
Olipa kerran aineenopettaja joka tuli sijaiseksi alakoulun puolelle. Hän piti tokaluokkalaisille tunteja kalvojen avulla ja luennoitsemalla (osaavathan he jo kuulemma sujuvasti lukea). Kukaan ei ymmärtänyt mitään. Kaikki riehuivat. Aineenopettaja ihmetteli, miten te kestätte näitä kurittomia kakaroita, jotka eivät kuuntele hänen mielettömiä opetusmetodejaan. Tämä aineenopettaja oli ensimmäisen ja viimeisen kerran koulussamme sijaisena. Itse asiassa emme ota enää yhtään aineenopettajaa sijaiseksi, koska harva heistä "osaa" opettaa. Ei millään pahalla, mutta ei hyvälläkään.
Itsekin valmistuin lukioni parhaimmistosta ja VALITSIN luokanopekoulutuksen, vaikka valinnanvaraa olikin. Jälkeenpäin luin cumun ja tulin kaksoiskelpoiseksi. En oikesti tajua, miksi joillain on niin valtaisa tarve mollata luokanopettajia, joiden duuni on oikeasti helvetin rankkaa mutta ihanan monipuolista.
Sinä vuonna, kun pääsin lukemaan luokanopeksi, pääsi n. 5% hakeneista sisään. Muissa vaihtoehdoissani (joista valmistuu - oooh! - aineenopettajia) sisäänottoprosentti oli paljon suurempi. En silti vaahtoa täällä, että kun aineenopeksi on niin helppo päästä lukemaankin! Kaikki yliopisto-opinnot vaativat ihmiseltä jotakin eikä niitä ole tarviskaan asettaa vaativuus- tai tärkeysjärjestykseen. Miksi on niin mahdotonta arvostaa toisen koulutusta ja työpanosta!?
Ja jos joku on edelleen sitä mieltä, että luokanopen duuni on vaan leikkimistä ja askartelua eikä yhtään rankkaa jne., niin mitä te meitä tyhmiksi mollaatte? Hemmetin fiksujahan me sitten ollaan, jos ansaitaan yli kaksi tonnia kuussa pelkästä pelleilystä kun aineenopet joutuu tekemään OIKEITA töitä...
että miten joku voi pelkällä 35 opintoviikolla kutsua itseään kielen opettajaksi.... Nykyinen cumu on kutistettu siitä entisestään... Ennen se oli vähintään 40 ov ainakin osassa yliopistoista ja siihen sisältyi proseminaarit ja jopa pakollinen kieliharjoittelu 2kk.
Ja yleensä kieltenopettaja (aineenopettaja) on kahden kielen opettaja, joten hän on perehtynyt kieliin, kielitieteeseen ja kirjallisuustieteeseen ja opettamiensa kielien maiden kulttuureihin laajasti. Lisäksi aineenopettaja perehtyy nimenomaan opettamiensa aineiden pedagogiikkaan. Ja minulla, sivuaine englannin opettajalla, on kieliharjoittelu englannista tehtynä sekä olen opiskellut tutkintoni jälkeen Englannissa. Joten väitän, että sivuaine enkun opettajana minulla laajempi tuntemus opettamastani aineesta kuin niillä luokanopettajilla, jotka ovat suorittaneet 35 ov enkusta.
Ja kommenttiin, että enkun laitoksella opiskelijoiden ääntämys on surkeaa, niin ilmeisesti kommentoijan oma ääntämyksensä on sitten huippu luokkaa. Ja mitä siihen sujuvaan puheseen ja ääntämykseen tulee, niin ei sitä siellä yliopiston penkillä suomalaisten kanssa opiskelijoiden kanssa opikaan. Se on vähän itsestäkin kiinni. Siihen autttaa nimittäin vain puhuminen ja nimenomaan autenttisessa ympäristössä ja siksi ne kieliharjoittelut kielten opiskelijoille ovatkin ensi sijaisen tärkeitä, vaikka niitä ei nykyään sivuaineissa vaadita ja pääaineissakin ne näyttävät monessa yliopistossa olevan vain minimissään 1kk. Mutta opiskelu vuodet opettamieni kielten maissa tekivät ainakin minun kielitaidolleni hyvää. Joten tässä myös yksi näkökohta siihen, miksi joillakin aineen opettajilla menee se 6-7 vuotta opiskeluissa. Mutta päätin, että en valmistu ennen kuin osaan puhua opettamiani kieliä.
... vietimme monet hauskat hetket seuratessamme OKL:n englannin harjoittelijoiden tunteja! Opiskeluajan pituudesta: kaksi laudaturia ja yksi cumu kielistä vei aikaa 7 vuotta, koska kursseilla oli tietty järjestys - ei voinut suorittaa esim. cumun käännöskurssia ennen appron vastaavaa jne. Opettajat (melkein kaikki) meillä olivat natiiveja, mitähän puutteita perusasioissa olisit heillä huomannut? Koulutuksesta vielä - yläkoulun ja lukion opettajilla on sama koulutus, luokanopettajilla omansa, joka varmaan on sinne alakoulun puolelle ihan sopiva moniin aineisiin. Oppilasmäärät ja oppilaiden "laatu" ovat kovin erilaisia eri koulumuodoissa, itse en puolestani millään jaksaisi alakoululaisten kanssa. Siksihän aikoinaan aineenopettajaksi hakeuduinkin, että saisin tehdä töitä hurmaavien ja haasteellisten murrosikäisten parissa. (Tänä vuonna heitä on opetettavani vain 218 yksilöä, koska minulla on vain vähän tunteja.)
On meillä käynyt noita luokanopettajia tunteja pitämässä. Osa on ollut ihan timmejä tyyppejä, osa on ollut ihan pellejä, ei juuri taitoja opettaa murrosikäisiä. Ei millään pahalla.
ja olen tehnyt sijaisuuksia alakoulussa ja mielestäni olen saanut lapsukaiset jopa oppimaan matematiikkaa, vaikka en matikanope olekaan. Ehkä se opetustaito onkin osittain synnynnäistä? Toisilla sitä on ja toisilla ei. Monesti ne, jotka eivät itse ole mitään huippulahjakkuuksia, osaavat selittää asiat tajuttavammin kuin ne joille kaikki on aina ollut aivan helppoa. Ja on se opettamistaito persoonastakin kiinni. Toiset osaa laskeutua pienten lasten tasolle ja toiset eivät. Toisilta se onnistuu harjoittelun jälkeen ja toisilta ei sittenkään.
Ja on minua alakouluun uudestaankin pyydetty sijaiseksi, joten ei pidä yleistää, että aineenopettajat eivät osaisi pieniä lapsia opettaa. Ja monet alakoulut kelpuuttavat sijaiseksi mieluummin aineenopettajan kuin kenen tahansa kaduntallaajan. Niitäkin nähdään paljon luokanopettajien sijaisina.
Niin siis tämän ketjun alkuperäinen tarkoitushan oli keskustella palkoista.
Mulla on erityisopettajana huono peruspalkka (n. 2300) koulutuksen pituuteen ja tasoon verrattuna, mutta ikälisät ja ylitunnit tuottavat siihen yli 50% lisää. Joskus olisi kyllä kiva pystyä tekemään vain tuon peruspalkan verran töitä, mutta kun elättää kolmea lasta ja asuu pääkaupungissa, niin perheellisen on pakko yrittää.
Työ on välillä kivaa, välillä hurmaavaa ja välillä aivan kamalaa. Palkkapäivänä olen kyllä ihan tyytyväinen.
Matikisteillä on mahdollista opettaa kemiaa maniosti 35 ov:llä, kun on laaja luonnontieteellinen ymmärrys verrattuna luokanopettajaan. Kieliväellä on esim. enkusta yli laudatur ja eipä se ruotsi enää kovin vaikea ole siinä sivussa, sukulaiskieliä vielä. Enpä tosiaan tahtoisi luokanopettajan opettavan lapselleni ysillä englantia. Jos et eroa ymmärrä, niin olen pahoillani.
Joku cumun suorittanut luokanope voi olla esim. enkuntunneilla aivan loistava, toinen taas seitsemän vuoden enkunopintojenkin jälkeen opettamisessa aivan paska. En lähtisi yleistämään mitään ennen kuin näkisin tyypin duunissa. Kyse on kaiken ainekohtaisen tietämyksenkin jälkeen kuitenkin (kyllä, lukiossakin) opettamisen taidoista! Jos et sitä ymmärrä, olen pahoillani.
Esim. kieliä voi muuten oppia paljon muutoinkin kuin vain yliopistossa lukemalla. Luokanopen cumu voi olla vaan muodollisuus ja pohjalla vankka kielitaito.
Ja niitä aineyhdistelmiä on mitä moninaisempia - onpa Hesassa kuulemma virassa yhdistetty hissan ja enkun lehtorikin! Ei se siis aina niin menee, että yksi opettaa vaan kieliä, toinen matemaattisia aineita.
Meillä oli myös ilo seurata kieltenopiskelijoiden harjoitustunteja viime keväännä norssilla! Luokan lehtori sulki harkkarin jälkeen oven, muljautti silmiään ja huokaisi "tää on niin tätä". Hän sanoi, että aineenopettajilla on niin vähän harjoittelua ja niin vähän pedagogisia opintoja, että heidän tuntinsa ovat yhtä tuskaa. Tällä kyseisellä oli vielä vaikeuksia tuottaa sanoja. Toivon, että se johtui siitä että hän mietti miten voisi yksinkertaistaa lauseensa kuin siitä, että ei vain saanut sanaa suustaan oppilasjoukon edessä. Norssin opettaja oli oikeasti todella tuskaisen oloinen, ja sanoi, että joskus sieltä tulee ihan yllättävän osaavia persoonia, mutta sanoi että enkunopettajien taso laskee laitoksella kuin kissanhäntä ja hän ei tiedä enää, mitä tulisi tehdä.
Ja mitä tulee omaan enkunlaitoksen opettajaani, hän ei todellakaan ole natiivi. Hän puhuu suomiaksentilla muttu sujuvasti, tosi painotukset menevät melkein poikkeuksetta väärin ja ärsyttävin juttu on se, että hän ei osaa suhu-äännettä ja muutkin vieraammat ääntee tuottaa vaikeuksia. Mikä oli aika shokki, kun OKL:ssä meitä opetti natiivit ja natiivitasoinen suomalainen Juliet-opinnoissa.
En kuitenkaan halua mollata enkun laitosta, olen kuullut että aineopinnoissa on paljon mukavia kursseja valittavana. Ja vaikka enkun laitoksella tuntuukin olevan sellainen henki, että omaa tietämättömyyttä ei näytetä ja ei ainakaan viitata tunneilla, niin silti aion cumuni sinne tehdä.
Tuo kun joku sanoi, että alakouluihin yläasteille ja lukiohin on omat, tarkoituksenmukaiset koulutuksensa, niin taas mentiin pieleen. Tässä ketjussa on muutenkin todella paljon ihan perustiedoissa virheitä ihmisillä.
Molemmat koulutukset antavat mahdollisuuden työskennellä sekä ylä- että alakoulussa, mutta kaksoispätevä luoko ei lukiossa voi työskennellä, ellei tee sivuaineestaan laudaturia.
Aineenopettajakoulutushan antaa pätevyyden, jolla nimenomaan voi opettaa alakoulussakin. Kielten, musiikin, käsitöiden, liikunnan jne aineenopettajia on paljon alakouluissa. Samoin luokanopettajakoulutus mahdollistaa kaksoispätevyyden eli aineenopettajuuden hankkimisin.
On se hassua, miten 20 opintoviikkoa painaa yhtäkkiä aineenopettajilla niin paljon, vaikka itse opetetaan cumulla ihan samalla tavalla.
Ei voi muuta sanoa, kuin pikkumielistä ja katkeraa porukkaa täällä osaksi. Ja nokitus on jatkuvasti näin päin, että aineenopettajat (voi hyvin olla kyllä myös yksi ja sama trolli joka nämä kirjoittaa) mollaavat luokanopettajia, mutta harvemmin tätä lapsellista sotaa luokot aloittavat.
Mistä kiikastaa?
Otsikkoni jäi selittämättä, tuo on siis enkun laitoksen opettajan käyttämä ilmaisu. Ajattelin laittaa sen tänne, koska te ymmärrätte varmaan paremmin tämän kuin alkuperäisen ;)
... ollaan ananas ja kookos. Ollaan rypäle ja rusina, syödään pipareita tusina! Jepujee, miksi niiiiin monella aineenopettajalla on niiiiiin kova tarve todistaa olevansa luokanopettajaa parempi? Minä (ja sinä) koetan kovasti todistaa, että olemme kaikki ihan yhtä hyviä. Kirjoitat hyvin, olen fanisi!=)
Kiitos samoin :)
Pitäis jotenkin muistaa etäännyttää itsensä aina näistä palstan jutuista, oikeassa elämässä moni luokanopettaja ja aineenopettaja tekee yhteistyötä sulassa sovussa ilman tällaista vääntöä.
Mitä muuten olet mieltä luokanopettajien (mustakin tulee kaksoispätevä, enkusta) työllisyystilanteesta? Mieli tekis Tampereelle mutta tilastot sanoo, että pk-seudulla ei tarvis olla ikinä työttömänä ja vakivirkojakin olisi tarjolla huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa?
Minulla ainakin on pääaineestani yli 80 opintoviikkoa. Gradu mukaan luettuna. Eiköhän siinä ole lähemmäs viisikymmentä opintoviikkoa enemmän. Ja niihin enkun laitoksen opettajien huonoihin ääntämisiin on selityksenä se, että sinne kai otetaan ne parhailla arvosanoilla valmistuneet.Ja ikävä kyllä se ei aina takaa parasta ääntämistaitoa. Sen olen huomannut. Ja joissain yliopistoissa ei ainakaan ennen edes pääaineessa vaadittu kieliharjoittelua. Yksi taisi ainakin olla Jyväskylä. Mutta kyllä minulla ainakin suurin osa opettajista oli syntyperäisiä. Ei kai siellä enkun laitoksellakaan yksi ainoa opettaja opeta.
Muttta luokanopettaja soveltuu luokanopettajaksi ja aineenopetus kyllä mielestäni vaatii alaan laajemmin perehtyneet ihmisen, vähintäänkin yläkoulussa ja lukiossa. Olen myös opiskellut myös muita kuin peruskoulussa tai lukiossa opetettavia aineita n. 35 ja kyllä sanon, että en sillä opintojen määrällä ole alan asiantuntija ja menisi niitä aineita ammatilliselle puolelle opettamaan. Näin niin kuin vertaukseksi, että se 35 ov, ei loppujen lopuksi anna kovin paljon tietoa ellei ne muut opetettavat aineet ole sitä ainetta tukevia ja samalta alalta, kuten esim. kielet tai muut matemaattiset aineet.
olla täydestä sydämestä yhtämieltä. Hyvää jatkoa Sinullekin omalla vaativalla tielläsi!
hissan ja enkun opella olla molemmista laudatur laajuudet. Mutta harvemmin niitä erikoisia aineyhdistelmiä on. Yleensä jos on, niin ne on räätälöity jotain tiettyä henkilöä varten. Yleensä tollaisiin aineyhdistelmiin, kun ei ole kauheasti hakijoita, niin voi ottaa ihan rauhassa sen, jonka haluttiinkin viran saavan.
Ja kyllä se opettajan opetustaito on tärkeä työssä, mutta ei liene pahitteeksi, että alansa hallitsee hyvin. Ja kyllä se kielten opettajan kielitaitokin yleensä on vankka, vaikka pätevyys on vain muodollisuus. Kielten opettajakin on voinut oppia kielen muutenkin esim. asumalla englannin kielisessä maassa pitempäänkin. Monet kieltenopettajathan ovat asunneet, varsinkin jos haluavat todella osata ainettaan.
Luulisi, että olisit jo huomannut, ettei yhtä ovaria voi aina verrata toiseen. On suuria eroja siinä, kuinka kovalla työllä ne voi joutua ansaitsemaan. Kasviksen ovarit ovat kaikkien niiden mielestä, joiden kanssa olen keskustellut, todella löysiä verrattuna muihin. Olisipa muuten aikamoinen sattuma, jos kaikilla kielten laitoksilla, kirjallisuuden ja suomen laitoksilla, teologisessa ja historian laitoksilla ja biologian laitoksilla jne. olisi jotenkin heikompaa ja laiskempaa opiskelijaainesta kuin okl:ssa:) Ja parasta viihdettä ovat kyllä kasvatustieteilijöiden gradut; on uskomatonta, mikä siellä riittää jopa cumuun! Sinä opiskelet enemmän opintopisteitäsi kuin kaverisi, koska vaatimustaso ja tieteellisyyden taso, jota muilla laitoksilla vaaditaan on jotain aivan muuta!
Mutta kukaan ei ole sanonut, että luokanopet ovat tyhmempiä; heidän opintonsa vain ovat vähemmän vaativat.
Ja jos haluat elämänmakua, niin tervetuloa aineenopeksi yläkouluun:) Siellä täytyy paitsi hallita oppiaineensa, myös ymmärtää jotain oppilaista. Lukiossa puolestaan (ja yläkouluissa myös) on paljon opettajia, jotka miettivät kyllä hommia vähän toiseen tyyliin, kuin että jankutanpa tässä nyt samat jutut samalla tavalla kuin viime vuonnakin. Ja sopii kokeilla lukionopen elämää, kun aina koeviikon jälkeen on sadoittain kokeita ja kirjoitelmia arvioitavana ja kun saa ne hoidettua, koittavatkin jo kirjoitukset. Aineenopen korjatessa kokeita yömyöhään, luokanope relaa.
Kyllä aineenopettajan palkan on oltava luokanopettajan palkkaa parempi, ainakin jos mittarina pidetään koulutuksen ja työn vaativuutta.
Voi olla luokanopettaja melko hyvä englanninopettaja cumulla yläluokilla. Todennäköisemmin juuri sellaisella tulee vaikeuksia kahden viimeisen luokan aikana. Kielen opinnot on vaan cumussa sen verran kapea-alaiset, että se on haitaksi kun tulee vaikeammat asiat esille. Totta ihmeessä on hyviä tyyppejä, sitä on turha edes mainita. Nämä asiat tulee yhtenäiskouluissa tuskallisen selvästi esille, kun samaa ainetta opettaa sekä lo ja aineenopettajat, lähinnä se esiintyy kieleissä, tosin myös matikassa ja biologiassakin. Tiedän sen koska olen yhtenäiskoulussa oppilaanohjaajana ja vanhempien yhteydenottojen perusteella pystyy kyllä luomaan kuvan tilanteesta. Samoin tilanteissa, joissa koko ikäluokalle koulussamme pidetään yhteinen koe (ei valtakunnallinen), on ilmennyt toisinaan mielenkiintoisia tuloksia ko aineissa. Olen itse lo ja pätevöitynyt siltä pohjalta opoksi.
"Minä (ja sinä) koetan kovasti todistaa, että olemme kaikki ihan yhtä hyviä. Kirjoitat hyvin, olen fanisi!=)"
*lueppa viestisi muru uudelleen ja mieti omaa sanomassi suhteessa tuohon kirjoittamaasi
*Siperia opettaa sinuakin vielä
Siis täh? Nyt voitte taas hurrata luokanopettajien tyhmyydelle, mutten ymmärrä, mikä vika tuossa oli? Kielioppi vai sisältö?
Joo, viimeisen virkkeen voisi jakaa kahdeksi virkkeeksi tai erottaa lauseet puolipisteellä. Sulkeissa oleva taasen ei vaikuta verbin taivutukseen (Siperia ei opettanut vaan asiantuntija eli aineopettaja=)!). Koko ajan pyrin oikeasti selittämään, ettei tarvitse kilpailla siitä, kuka on paras, vaan voidaan kukin olla omilla aloillamme ihan yhtää hyviä. Olen sitä mieltä että OKL-opiskelija kirjoittaa hyviä pointteja, ja voin olla tasavertainen hänen kanssaan ja tuota mieltä, vaikka olisinkin hänen faninsa.
Jos pilkunviilaus on elämässäsi noin iso ilo, niin lue itse oma viestisi ja korjaa virheet!
Joo, onhan täällä välillä aika sota pystyssä! Harmittaa hillittömästi tuollainen alan ja ammattitaidon väheksyminen. Eikö kukin vaan voitaisi olla päteviä ja hyviä omilla aloillamme...? Huomaa sen kyllä oppilaiden vanhemmistakin, joista aina muutama kuvittelee tietävänsä paremmin, miten mitäkin pitäisi opettaa. Onneksi suurin osa vanhemmista ymmärtää, tukee, arvostaa ja kunnioittaa.
Työtilanteesta Tampereen seudulla en oikein osaa sanoa. Pääsääntöisesti opettajakoulutuslaitosten ympärillä tarjonta ylittää kysynnän, pääkaupunkiseutua lukuunottamatta. Esimerkiksi Turun seudulla on luokanopettajan pitempiaikaista duunia jokseenkin vaikea saada (ellei ole suhteita tai ole mies). Helsinki pihtaa virkoja oppilasmäärien putoamisen vuoksi, mutta muualla pääkaupunkiseudulla tilanne on hippasen parempi.
todellakaan opettajista pula ja luokanopettajien virkoja ei ollut tänä vuonna yhtäkään auki. Lähikuntiinkin hakijoita riittää jopa n. sata per virka. Lienee pääkaupunki seudulla paremmat mahikset.
vastauksestasi. Harmi että siellä on nihkeämpi tilanne, Tampereen seutu on niin ihanaa. No, pitää katsella :)
Koulutukseni puolesta voin opettaa kaiken ikäisiä ja olen ollutkin opettamassa. Vaikka tällä hetkellä olen aineenopettaja, eipä tulisi mieleenkään pitää kalvosulkeisia esikoululaiselle, ekaluokkalaiselle eikä edes lukiolaiselle. Sellainen ei ole inhimillistä. Eikä suurin osa aineenopettajista niitä harrastakaan. Aineenopettajan koulutukseen kuuluu didaktiikkaa, joten on turha inistä, ettei sitä olisi koulutuksessa. Teille on sattunut yksi huono sijainen, mutta sinä yleistät yhden ihmisen perusteella todella isoa joukkoa. Onneksi me tiedämme, mikä asiassa on totuus.
tutkinto on laajempi kuin 160 ov jo ilman yhtään ylimääräistä opintoviikkoa. Olen suorittanut opintoni kielistä ennen tutkintouudistusta ja opintoni kyllä ylittävät reilusti yli 160 ov. Laske vaikka:
pääaine 60 ov
sivuaine 40 ov
gradu 20 ov
pakollisen kieli-, viestintä- ja metodiopinnot 20 ov
pedagogiset opinnot 35 ov
= 175 ov
Ja tohon opintoviikko määrään ei sisälly yhtään ainoaa ylimääräistä opintoviikkoa.
Todellisuudessa minulla on niitä varmaan yli 60 liää, mutta jo perusopintoviikoilla ylitän jo tuon 160 ov.
Että tosta voi suoraan vetää johtopäätöksen tutkinto ei ole yhtä laaja.
Itse olen biologian ja maantiedon ope, valmistunut 1995. Tutkinnosta tuli vähintään 180 ov, se oli minimi tai ei ollut pätevä. Sitten tuon päälle vielä maantiedon lavi ja 210 opintoviikkoa olikin keposasti kassassa.
Kiteytetään tämä ketju:
a) Aineenopettajat ovat parempia ihmisiä, parempia opettajia, fiksumpia, koulutetumpia, viisaampia ja pätevämpiä opettajia.
b) Luokanopettajat osaavat (vain) askarrella.
Näin.
Olen ammatinopettaja, maisteri sekä erityisopettaja. Koulutusta on tosi laajasti, myös näyttötutkintomestarin opinnot. Olen opiskeluvuosinani ollut peruskoulussa luokanopettajana opettaen kolmannen luokan oppilaille, että hämähäkillä on kahdeksan jalkaa ja kahdeksan kertaa kahdeksan on kuusikymmentäneljä. Opettajankirjassa oli valmiit taulupiirrokset, valmiit ideat keskustelusta, kaikki valmiina. Minusta opettajan ei perusopetuksen puolella tarvitse juurikaan itse ajatella mitään. Pitää osata hallita luokkaa, olla kannustava, symppis, innostava ja kyllä työn nämä ominaisuudet tekevätkin haastavaksi. Opetettava asia ei tee työtä ainakaan minun mielestäni haastavaksi. Kehittelin oppilailleni paljon muuta, joten turha kuvitella, että opettajankirjojen varaan jäin. Itse opetan nykyisellään haastavia ammatillisia aineita, hyvinkin teoreettisia, ei minulla ole valmiita oppikirjoja ja opiskelijat odottavat opettajalta paljon. Teen todella paljon valmistelutyötä. Olen asiantuntija, en kertotaulunopettaja. Siksi palkallinen erokin. Palkkani on reilusti päälle kolme tuhatta euroa. Olen sen arvoinen, sillä olen saanut loistavaa palautetta työssäni.
Kylläpä sinä olet hyvä! Ja muut huonoja. Kuten joku tuossa jo totesi:
"Aineenopettajat ovat parempia ihmisiä, parempia opettajia, fiksumpia, koulutetumpia, viisaampia ja pätevämpiä opettajia."
Tässä se jälleen nähtiin.
Mikäs sinua edellisen kirjoittaja oikein vaivaa? Satun vaan olemaan jo lähemmäs nelikymppinen, paljon koulutusta ja työkokemusta hankkinut ja sitä kautta myös palkkaa lisää kokemuslisien muodossa. Jos opetan neuropsykologiaa, oppimisvaikeuksia ja erityiskasvatusta niin minusta se todellakin on vaikeampi aihealue ja opettajalta enemmän vaativampi kuin nuo sinun hämähäkkisi tai oravasi tai kertotaulusi. Myös ammatillisissa opinnoissa on reilusti erityistuen tarpeessa olevia lapsia. Suhteessa enemmän kuin perusopetuksessa. Tarkoititko minulle kommenttisi missä muodossa? Suuta soittaen vaiko lapsellisuuttasi näyttäen. Typerän vaikutelman kuitenkin jätit. Valitan. Poistun palstalta. Jos sinä olet tulevaisuuden luokanopettaja, niin onneksi omat lapseni ovat jo silloin yläkoulussa. Olet naiivi ja itseäsi täynnä.
Olen aivan samaa mieltä. On varsin erilaista opettaa ammatillista kuin näitä hämähäkkejä. Luokanopettaja muutama viesti ylempänä voisi mielestäni hieman hävetä. Terveisin enkunopettaja ammattikoulusta.
kirjoitan yleensä kyllä tällä "nimimerkilläni".
Hienoa, että olet löytänyt oman paikkasi työmaailmassa ja menestyt työssäsi.
Tuossa missä viittasit oravan opettamiseen vs. omiin aineisiisi, piileekin juuri se homman ydin; minusta alakoulun tärkein anti ei ole se, että lapsi muistaa kertotaulut, vaan ne kaikki MUUT taidot, jotka opitaan. Kyllähän sen kaikki tietää, että oppisisällöt eivät alakoulussa ole vaativia?
Vaativaa on se, miten saat lapsen ymmärtämään asian, miten saat hänet oppimaan. Lisäksi kaikki sosiaaliset perusasiat, suhde omaan oppimiseen ja itsetunnon kehitys jne.
Minusta on haastavampaa mm. saada 25 pohjoissuomalaista lasta, joista suurin osa ei ole nähnyt tummaihoista ihmistä kuin televisiossa, olemaan suvaitsevainen ja avarakatseinen, kuin opettaa vuodesta toiseen miten aivovauriot voivat vaikuttaa ihmisen kognitiiviseen kehitykseen jne.
Oikein hyvää jatkoa sinulle äläkä suotta jätä palstaa! :)
Hienoa, että menestyt ammatillisen puolen opettajana. Asiantuntijuus on hieno asia. Kypsyyttään voi tosin osoittaa monella tavalla - vaikkapa jättämällä mollaamatta toisia, kuten omassa kirjoituksessa monisanaisesti teit.
Mutta korostamastasi asiantuntijuudesta, tuota samaa asiantuntijuutta on myös luokanopettajilla. Heillä eivät sisällöt ole niin vaativia kuin yhden aineen opetuksessa, jossa mennään sekä laajemmalle että syvemmälle, mutta yhtälailla on kyse asiantuntijuudesta. Kummastelen tässä ketjussa käytettyä asiantuntijuuden määritelmää, joka keskittyy yksinomaan opetettaviin sisältöihin. Aika kapea näkymys opettajan työstä ja oppimaan saattamisesta.
Huomiota kiinnittää myös se, miten huonosti aineenopettajat tuntevat ihmisen toimintaa ja esim. motoristen taitojen yhteyttä oppimiseen. Tämä paistaa läpi esim. askartelun ja taitoaineiden aliarvostamisessa. Ilman karkeamotorisia taitoja jää hienomotorisiin taitoihin puutteita ja näillä molemmilla taidoilla on yhteys hahmottamiseen, jota tarvitaan esim. sujuvassa ja ymmärtävässä lukemisessa, matematiikassa, karttojen tulkinnassa, kaavioiden ymmärtämisessä yms.
Luokanopettajat toimivat asiantuntijan tavoin, kun he sisällyttävät toiminnallisia ja monikanavaisia menetelmiä sisällöllisen oppimisen tueksi. Tämä tukee lapsen käsitteiden oppimista, jonka taidon varaan ylemmillä asteilla voidaan rakentaa tukevampia tietorakenteita. Ilman tätä luokanopettajien tekemään asiantuntijan työtä moni oppilas menestyisi sangen kehnosti aineenopettajien tunneilla - heille ei olisi kehittynyt sitä pohjaa, joka mahdollistaa käsitteiden oppimisen.
Arvostan suuresti luokanopettajien työtä ja monipuolista taitovalikoimaa. Omat lapseni ovat saaneet työskennellä monen pätevän alansa asiantuntijan kanssa. Yläkoulun puolella sitä vastoin on tullut vastaan monenmoista viheltäjää (onhan niitä tosi päteviäkin ollut), joiden pedagogin taidoissa olisi runsaasti korjaamisen varaa. Ehkä aineenopettajuuteen saattaisi kuitenkin liittyä tiettyä kapeakatseisuutta ja kiintymistä omaan alaan muiden aineiden merkityksen näkemisen kustannuksella. Vai lieneekö kyse vain yksilöistä?
Kyllä sinä tosiaan olet mahtava opettaja! Opetat oikein neuropsykolgiaa! Ajattele, että jotkut tosiaan opettaa pienille lapsille hämähäkkejä, oravia ja kertotauluja. Nauretaan niille opettajille yhdessä, jooko?
että niille, jotka opettavat hämähäkkejä naurettaisiin.... Vaan lähinnä siitä, että suutari pysyköön lestissään... eli siitä on kyse, että tässä ketjussa luokanopettajat tai lähinnä kyse on itseään täynnä olevista opiskelijoista, jotka 35 opintoviikollaan englannista ovat mielestään niin aineenopettajia, että ovat kykeneviä negatiivisesti arvostelemaan englannin laitoksien opetusta, pääaineopiskelijoiden tasoa jne. Jos he eivät ole ymmärtäneet, että kielten opiskelussa on kyse myös muustakin kuin konkreettisesta kielitaidosta, mikä opetuksessa kyllä on ensi sijaisen tärkeätä, niin mielestäni he eivät ole asiaa ymmärtäneet ja täten eivät ole mitään kielen asiantuntijoita. Aineen opettat ovat aineidensa asiantuntijoita ja luokanopettaja kasvatuksen asiantuntija. Joten opettakaamme sitä, mitä parhaiten osaamme, emmekä aliarvioi toistemme merkitystä.
ja sitä hyvää konkreettista kielitaitoakaan ei hankita siellä yliopiston penkillä istuessa, vaan aktiivisesti kieltä käyttäen autenttisessa ympäristössä.
En todellakaan ole itseäni täynnä, esim syntaksianalyysit tuottavat minulle vaikeuksia ja joku huonommin puhetta tuottava osaa ne paremmin.
Olen muuten ainoa luokanopettjaopiskelija tässä ketjussa, joten turhaan puhut monikossa.
En puhunut pedagogiikasta mitään tässä ketjussa, tottakai nimenomaan on tärkeää, miten asiat opettaa. Tässä luokanopettajan osaaminen nouseekin arvoon arvaamattomaan! Me nimenomaan opiskelemme sitä, miten lapsi oppii, mitä menetelmiä kannattaisi käyttää, millaista inputtia pitäisi lapselle syöttää ja miten saada lapsi, jolla on oppimisvaikeuksia, oppimaan. Uskallan sanoa, että käytyäni englanninkielisen OKL:n ja tehtyäni cumun olen täysin pätevä peruskoulun aineenopettaja. Sinä voit olla siitä eri mieltä, että mutta kieltä, kulttuuria ja kielenopettamisen pedagogiikkaa minulle tulee tutkinnossani yli 60ov.
Tärkeää aineenopettajana tai CLIL- opettjaan on myös tietenkin oma substanssihallinta, koska etenkin kielissä se on sekä opettamisen kohde että työväline.
Mutta suutari pysyköön lestissä- kommenttisi oli naurettava. Koita nyt hyvä ihminen uskoa, että et aineenopettajana ole mitenkään luokanopettajaa ylempänä. Ja kyllä, olen asunut Englannissa joten kielitaitoni on siellä saanut hurjasti pontta ja osaan sitä siksi paremmin, myös suvussani on paljon kaksikielisiä joten englanti on ollut lapsuudesta lähtien käytössä. En kuitenkaan puhu natiivitasolla, harva suomalainen puhuu, mutta en koe tehtäväkseni mitenkään nöyristellä ainelaitokselta valmistuneita.
Siksi en tule "pysymään lestissäni" koska sinä et tiedä mitään kaksoispätevän luokanopettajan substanssihallinnasta ja työssä pärjäämisestä.
Kaksoispätevissä sekä aineenopettajissa on niin paljon eroavaisuuksia, ainelaitokselta valmistunut voi olla onneton englanninopettaja kuin myös kaksoispätevä, ja toisin päin.
Olen itsestäni ylpeä ja itseäni täynnäkin. Kukaan ei ole minua parempi. Osaan kaiken.
Kyllä neuropsykologian kurssia opettava opettaja on luokanopettajaopiskelijaa ja valmistakin luokanopettajaa huomattavasti pätevämpi. Ensinnäkin, psykologiaa opiskelemaan pääsee vain 5% hakijoista. Psykologian aineenopettajan viran saadakseen on oltava vielä työelämäkokemusta vähintään kaksi vuotta sekä pedagogiset opinnot päälle. Sinä OKL -opiskelija teet itsestäsi hyvin naiivin pellen. Näytin viestejäsi jopa kollegalleni ja hän sai makeat naurut. Terveisin kasvatustieteen aineenopettaja / psykologi Ps. Suorita itse ensin kaksi maisterintutkintoa ja ala vasta sitten itseäsi vanhempia arvostelemaan
On vähän eri asia opettaa perusasteella normaalissa luokassa kuin olla vastaavassa paikassa erityisopettajana. Normaalissa luokassa on myös taitavia ja oppivaisia, ns "hyviä opiskelijoita". Minulla ovat ne haastavimmat tapaukset, oppimisen vaikeudet sekä käyttäytymisen ongelmat. En kehtaisi perusopetuksen normaaliluokan kanssa valittaa.
vetävät yleistyksiä aineenopettajista. Ja kyllä minulla aineenopettajana sivuaineestani englannista on myös yli 60 ov kieltä, kulttuuria ja kielenopettamisen pedagogiikkaa (enkä puhu nyt siitä aineenopettajalaitoksella opetettavasta pedagogiikasta). Ja luokanopejen ei pidä yleistää, että aineenopet eivät olisi perehtyneet miten pitää lapselle kieltä opettaa tai miten opettaa oppimisvaikeuksisia oppilaita. Onhan niitä myös yläkoulussa. Aineenopetkin voivat suuntautua ja erikoistua ja kouluttautua lisää tutkintonsa jälkeenkin.
Mutta ehkä tärkein pointti miksi eroan luokanopettajasta aineenopettajana on se, että pääaineestani, toisesta kielestä minulla on yli 80 ov, jota hallitsen vähintään samantasoisti kuin englantia. Toisaalta se on tavallaan englantia vaativampi kieli. Ja olen asunut pitempään myös sen kielialueeella. Joten varsinaiset aineenopet ovat sitten kaksinkertaisia aineenopeja luokanopettajiin nähden. Siinä tämä ero, jotkut ovat jopa kolminkertaisia aineenopettajia.
täällä taas tappelee. Tyypillistä opettajille. Hakeutukaa hoitoon.
miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät kuin pahaiset kakarat.
Vai että ihan huomattavasti pätevämpi? :D Voi voi. Maisteri kuin maisteri, ja jos pätevyyden pohtimiseen mennään, niin sitten tämä virtuaalimaailma ei ole oikea paikka sitä arvioida.
Huomaa, että psykologiaa pääsee opiskelemaan prosentuaalisesti HELPOMMIN kuin OKL:ään, katsopas seuraavan kerran kun ne listat tulee Hesariin. En jaksa etsiä lähdettä, mutta voit varmasti googlata ihan itsekin.
Ja en, en tee kahta maisterintutkintoa ennen, kuin puolustan luokanopettajia. Jotenkin varpaillesi hyppäsin, kun noin kovan reaktion sain aikaiseksi. :)
Ja molemmat vanhempani ovat psykologeja (toinen tosin psykoterapeutti) ja kumma kyllä heillä ei ole mitään arvostusongelmaa luokanopettajatutkintoon. Päin vastoin, he arvostavat sitä kovasti.
Tässä ketjussa on hauska huomata, miten aineenopettajilla tulee tämä hirveä itsensä korostamisen ja kehumisen tarve. Ymmärrän, että silloin puolustaudutaan jos hyökätään (esim minä) mutta tässä ketjussa on selvästi se, että luokanopettajia haukutaan, ja kaikki muut ovat sitten herran lahjoja akateemiselle maailmalle. :D
Ja tottakai valmis maisteri on opiskelijaa pätevämpi, sehän nyt on selvä.
Mutta luokanopettajan ja psykologian opettajien pätevyydestä on ihan naurettavaa käydä mitään skabailua, sillä työ on ihan eri. Tottakai sinä olet pätevämpi psykanmaikka kuin luokanopettaja, ja luokanopettjaa on pätevämpi alakoulun opettaja kuin sinä. That's it.
Olen tätä keskustelua seurannut sivusta. Mahtoi olla vanhemmillesi syvä pettymys, kun lähdit kyseiselle hämähäkki- ja kertotaululinjalle vai lähditkö edes sinne. Tuskin sun vanhemmat on mitään psykologeja. Buahahahahaha. Olet joku epätoivoinen sosionomiopiskelija. En ainakaan tuleville omille lapsilleni haluaisi OKL-opiskelijan tyyppistä kaikentietävää tätsykkää.
Ota lääkkeesi.
Oma kontribuutiosi oli tuo, oletko tyytyväinen?
Lääkelinjalle lähteminen kertoo sinusta paljon, ei pitäisi edes vastata näin huonoon provoon, mutta vastaan koska olen kaikkitietävä tätsykkä.
OKL-opiskelija
Lapsellisuuteesi on ihan tyrmistyttävää. Muutaman vuoden kuluttua jos luet viestejäsi, ymmärrät mitä tarkoitan. Tunnen itseni vanhaksi ja viisaaksi viestejäsi lukiessani.
suhteuttaa opetuksensa oppilaiden ikäkauteen ja tasoon ja opetuksen tavoitteisiin soveltuvaksi.
eivät voisi mennä sinne autenttiseen ympäristöön opettelemaan? Jos se varsinainen oppi kerran sieltä saadaan, niin kuka tahansa luokanopettajahan voisi sitten mennä sinne opettelemaan ja olla loistavia aineenopettajia cumullaan!
Olet varmasti loistava OMALLA alallasi. Mikäkin olen hyvä OMALLA alallani. Miksei vaan voida olla kumpikin onnellisia ja tyytyväisiä omilla aloillamme? Minä en yritä tehdä sinun työtäsi, enkä edes ajattele pärjääväni siinä. Voisitko sinäkin siis ehkä hieman arvostaa ja kunnioittaa sitä, että minä olen fiksu ja koulutettu luokanopettaja, joka hallitsee oman alansa?
yksi valitti että pääaineopiskelijoilla on surkea ääntämystaito, niin että harvoin sitä hyvää ääntämystä sieltä koulunpenkiltä saadaan. Ja eihän sitä kaikkea oppia kielistä ja kielitaidosta sieltä paikanpäältä saa tai riippuu mitä siellä tekee. Yleensä siihen ei kuitenkaan pelkkä turisteilu riitä.
En minä ainakaan ole opettaja. Olen huono ihminen.
Niin fiksut opettajat taas tappelee ja kyräilee toisiaan. Opettajan ammattiin ei taida hakeutua kuin täysiä kusipäitä. Katsotte aamulla peiliin ja näyttää niin hyvätä. Menkää vittu oikeisiin töihin ja lopettaka toi ruikutus!!!!!!!!!!!!!!!
Ja ne "oikeat työt" ovat? Verrattuna ihmisten kasvatus- ja opetustyöhön?