Tuo on täysin digitaalinen liitäntä johon ei liity mitään analogisen SCART/RGB tai komposiittiliitännän mukanaan tuomista ongelmista.
Etenkin SCART on mekaaniselta ja sähköiseltä rakenteeltaan aivan persiistä mikä ei ole ihmekään kun koko viritys suunniteltiin Ranskassa 1970-luvulla luomaan edes joku standardi jolla videogrammarin saa liitettyä telkkuun ilman tapauskohtaisten jatkojohtojen tinaamista.
Ero on periaatteessa sama kuin DVI liitäntä vs VGA tietokoneen LCD näytöissä. Edestakaiset kuvaa pehmentävät A/D ja D/A muunnokset jäävät pois samoin kuin analogiseen signaaliin tulevat häiriöt.
TV:ssä hyöty on kyllä rajallinen koska kuvaa ei saa kuin full-HD muodossa Blue Ray-lätyltä näytölle natiiviresoluutiossaan. Kaikissa muissa formaateissa niitä pikseleitä pitää joka tapauksessa skaalata edestakaisin minkä takia analogisen kaapelin "pehmentämä" kuva voikin näyttää ihmissilmän mielestä parhaalta.
Lisäksi TV:si rajalliset SCART-liittimet jäävät vapaiksi kun kytket DVD:n HDMI-liitäntään.
0Äänestä
voisi
hankkia DVD:n heti HDMIllä ettei jälkeenpäin tarvitsisi katua.
0Äänestä
Juhan-i
voisi kirjoitti:
hankkia DVD:n heti HDMIllä ettei jälkeenpäin tarvitsisi katua.
Jos on LCD, plasma tai vastaava näyttölaite, niin kannattaa hankkia sellainen DVD-soitin jossa on mahdollisimman laadukas skaalauspiiri sisällä.
Kun DVD-kuva pitää joka tapauksessa muuttaa suurempaan tarkkuuteen esim. LCD-näytölle, niin kuvamuunnos kannattaa tietenkin tehdä mahdollisimman hyvin.
Jos on LCD, plasma tai vastaava näyttölaite, niin kannattaa hankkia sellainen DVD-soitin jossa on mahdollisimman laadukas skaalauspiiri sisällä.
Kun DVD-kuva pitää joka tapauksessa muuttaa suurempaan tarkkuuteen esim. LCD-näytölle, niin kuvamuunnos kannattaa tietenkin tehdä mahdollisimman hyvin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuo on täysin digitaalinen liitäntä johon ei liity mitään analogisen SCART/RGB tai komposiittiliitännän mukanaan tuomista ongelmista.
Etenkin SCART on mekaaniselta ja sähköiseltä rakenteeltaan aivan persiistä mikä ei ole ihmekään kun koko viritys suunniteltiin Ranskassa 1970-luvulla luomaan edes joku standardi jolla videogrammarin saa liitettyä telkkuun ilman tapauskohtaisten jatkojohtojen tinaamista.
Ero on periaatteessa sama kuin DVI liitäntä vs VGA tietokoneen LCD näytöissä. Edestakaiset kuvaa pehmentävät A/D ja D/A muunnokset jäävät pois samoin kuin analogiseen signaaliin tulevat häiriöt.
TV:ssä hyöty on kyllä rajallinen koska kuvaa ei saa kuin full-HD muodossa Blue Ray-lätyltä näytölle natiiviresoluutiossaan. Kaikissa muissa formaateissa niitä pikseleitä pitää joka tapauksessa skaalata edestakaisin minkä takia analogisen kaapelin "pehmentämä" kuva voikin näyttää ihmissilmän mielestä parhaalta.
Lisäksi TV:si rajalliset SCART-liittimet jäävät vapaiksi kun kytket DVD:n HDMI-liitäntään.
hankkia DVD:n heti HDMIllä ettei jälkeenpäin tarvitsisi katua.
Jos on LCD, plasma tai vastaava näyttölaite, niin kannattaa hankkia sellainen DVD-soitin jossa on mahdollisimman laadukas skaalauspiiri sisällä.
Kun DVD-kuva pitää joka tapauksessa muuttaa suurempaan tarkkuuteen esim. LCD-näytölle, niin kuvamuunnos kannattaa tietenkin tehdä mahdollisimman hyvin.
Esim. tämä:
http://www.mareks.fi/?p=productsMore&iProduct=642
on ERITTÄIN HYVÄ DVD-soitin HDMI-liitännällä.
Kiitos
HDMI-liitäntä on täysin digitaalinen, joten kuva on tietysti HD. Ääni on kuitenkin se Dolby Digital, joka on paras mitä korvalla olen kuullut.