Valmistautuminen syksyn kirjoituksiin.

Kurssikirjoja tuskin edes avasin enkä kadu yhtään. Sen sijaan luin jonkin verran kielioppikirjaa (Dags-sarjan taitaa olla paras) sekä Ord&uttryck
-sanastoa, joka kyllä oli vähän turhankin laaja.

Kaikista eniten hyötyä taisi olla Hufvudstadsbladetin lukemisesta, ostin irtonumeroina ja luin netistä (www.hbl.fi). Siinä kertaantui sanastoa ja rakenteita ja se auttoi myös luetunymmärtämisessä ja aineessa. Samoin ruotsinkielisen kirjallisuuden lukemisesta on hyötyä. Itse suuntasin nuorisokirjojen pariin, sillä varsinaiset romaanit ovat vähän työläämpiä ja oppiminen voi jäädä vähäiseksi kun pitää joka toinen sana tarkistaa sanakirjasta.

Och Tv-nytt är ett måste. ;)

Tärkein osuus yo-kokeessa on mielestäni aine, joten kannattaa panostaa siihen. Sanavaraston ei tarvitse olla välttämättä laaja, mutta kun tuntee joitakin synonyymejä yleisimmille sanoille ja käyttää jotain muutakin adjektiiveja kuin trevlig niin menee jo hyvin. Sitten vielä lauserakenteita vaihtelevasti ja joku tolkku ja logiikka tekstiin. ;)

Toivottavasti tosta oli jotain apua.
Arvosanaksi eximia cum laude approbatur.

Tack och lycka till!

Itse valmistauduin viime syksyn englannin kielen kirjoituksiin lukemalla Laptop Grammar -kielioppikirjan alusta loppuun ja tekemällä kaikki kirjan tehtävät. Aloitin elokuun ensimmäisenä päivänä ja kertasin muutaman tunnin päivässä koulun alkuun asti. Myöhemmäksi en halunnut valmistautumista sijoittaa, koska en ollut varma, ehtisinkö muun koulutyön ohella lukea myös kirjoituksiin (tiukkaa olisi tehnyt). Arvosanakseni sain eximian.

Hmm. Nehän kieroutuvat vuosi vuodelta enemmän. Kun noin korkeita arvosanoja tavoittelet, luulisi eniten hyötyä olevan vanhojen kirjoitusten läpikäymisestä - mutta tosiasiahan on, että varsinkin englannissa voidaan kysyä ihan mitä vain. Vaikka artikkelisääntöjä, jos sattuvat sillä tuulella lautakunnassa olemaan... Englannissa vielä enemmän kuin ruotsissa on knoppeja, joita ei mistään kirjoista löydy.

Englannin kuuntelussa on perinteisesti yksi osa jollain murteella nopeasti puhuttuna. Paitsi pelkkää ymmärtämistä odotetaan, että osaat tulkita asenteita. Ruotsin kuunteluissahan harrastetaan niitä kerran kuunneltavia keskusteluja, joissa vastaukseksi pitää valita seuraava lausuttava repliikki. Joskus ne ovat ihan makukysymyksiä - teitittelläkö vai ei, tai kumpi kahdesta periaatteessa mahdollisesta vastauksesta on parempi jne. Avoimissa kysymyksissä vastaa heti kuuntelun jälkeen tai jotain unohtuu, pienellä käsialalla ja jos kuuntelupätkässä on erikoisia vaikeita sanoja, jotka olet ymmärtänyt, käytä niitä. Ainakin B-kielissä niiden täytyy olla vastauksissa täysiin pisteisiin.

Luetunymmärtämisissä luetaan rivien välistä, ja testataan ymmärtämistä enemmän kuin jokaisen sanan ymmärtämistä. Ruotsissa oli sekä syksyllä että keväällä produktiivinen aukkotesti, eli siihen kannattanee varautua nytkin. Ja muistaa katsoa extratarkkaan taivutukset ja artikkelit, koska jokainen kohta on joko oikein tai väärin.

Käytä koko kuusi tuntia, ja aineesta tulee tosiaan kolmannes pisteistä eli kirjoita ainakin aiheesta, ei liikaa fraaseja, mutta monipuolisia lauserakenteita ja tietysti sanastoa. Paljon adjektiiveja - ja ruotsissa partisiippeja! Valmistautumisessa minulle oli selvä ja havainnollistava opus nimeltä Ruotsin kielioppi, jossa ei ole turhaa löpinää. Erillisiä "yo-sanastoja" kumpaankaan kieleen en lukenut, kertasin suht huolellisesti oppikirjojen sanastot. Kummastakin tuli laudatur.

En minä kesällä jaksanut mitään lukea vaikka periaatteessa olin niin suunnitellut. Yhden englanninkielisen kirjan luin, siinä kaikki. Syksyllä luin hiukan saksan kirjoja, se kun on semmonen ihme kieli :).
Enkun eteen en sen enempää tehnyt.

Arvosanaksi AEn Laudatur, BSaksa Eximia... että sillee

Myönnettäköön, että valmistautuminen syksyllä jäi minimiin, eli itse luin muutaman kirjan kummallakin kielellä (Pitkä saksa, keskimittainen ruotsi) ja selasin läpi ruotsin kielioppia sen minkä viitsin. Saksassa tosin kävin kesän aikana valmennuskurssin, täysin turhan, mutta kuitenkin.

Valmistautuminen riippuu hiukan siitä, mikä on sinulle kätevin tapa oppia , tankatako jotakin sääntöjä ulkoa oppikirjoita, vai yrittääkö opetella jotenkin "luovemmin". Itse kallistuin tuolle jälkimmäiselle kannalle, ja hyvin toimi.
(Lopulliset kielten arvosanat siis A-saksa L, B-ruotsi L, A-englanti E, eli kaksi pistettä vajaa L...) Jos saat käsiisi entisiä yo-kokeita, niiden tekemisestä saattaa olla hyötyä, jos eivät ole kovin vanhoja.

Joka tapauksessa, hyvää kesää sinullekin.
Ja onnea kirjoituksiin.