Cindyn ja Annien seikkailut (osa 2)

Togepi kirjoitti:

Osa kakkosen vuoro! Arvostelkaa!!!

"Toivottavasti ollaan kohta Violet Cityssä! En
jaksa kohta kävellä enää metriäkään!" Annie sanoi
Cindylle kun he kävelivät tietä pitkin kohti
Violet Cityä. "Hmm.... Niin...." Cindy
mutisi. "Cindy! Kuten sanoin, Spearoweja tulee ja
menee! Ehdit napata niitä vaikka 300 jos lystää!
Älä nyt vaivu epätoivoon!" "Niin mutkun..." "Hei
te siellä! Odottakaa!!" Annie ja Cindy käänsivät
päänsä ja näkivät ainakin 13-vuotiaan pojan joka
kysyi: "Te olette kai Pokemon kouluttajia? Vai?"
"Joo", Cindy ja Annie sanoivat yhteen
ääneen. ”Jihuu! Otetaanko ottelu?” poika kysyi
innoissaan.
”Ai, että otetaanko? No tietysti!!” Cindy ja
Annie jatkoivat. ”Kiva, mennään tonne
sivummalle”, poika sanoi ja lähti aukiolle.

Cindy ja Annie menivät perään ja poika
kysyi: ”Montako Pokemonia teillä on?” ”Yksi”
sanoivat Cindy ja Annie jälleen yhdestä
suusta. ”Okei. Siis kamppailu yksi yhtä vastaan.
Kumpi ottelee ensin?” ”Minä!” Annie ilmoitti ja
käveli päättäväisesti paikalleen. ”Cindy, sä voit
katsella tossa sivussa”, Annie sanoi ja viittasi
tien sivussa olevaa penkkiä, Cindy istahti ja
ottelu alkoi: ”Matkaan Machop!!” ”Matkaan
Totodile!!” pallot aukesivat, Machop ja Totodile
tulivat ulos. Annie ei empinyt
hetkeäkään: ”Totodile vesipyssy!” ”Machop
karatelyönti!” Machop oli nopeampi, kuin
Totodile, se sai melkein iskettyä Totodilen
kumoon, mutta Totodile väistyi tyylikkäästi ja
iski Machopia vesipyssyllä. Se pyörtyi ja poika
kutsui sen takaisin. ”Hienoa Totodile!” Annie
kiiruhti Totodilen luo joka tanssahteli
innoissaan ympäriinsä. ”Sinulla oli tuuria! No
niin seuraava!”
Cindy oli varma ettei hänellä olisi mitään
mahdollisuutta voittaa: ”Hänellä on liian vahvat
Pokemonit. Ja Chikoritakin on niin heikko”, Cindy
surkutteli.

”No niin, aloitetaan, yksi yhtä vastaan vai?”
Cindy nyökkäsi. ”Matkaan Chikorita!” ”Matkaan
Elekid!” pallot halkoivat ilmaa ja Cindy käski:
”Chikorita viiltolehti!” Chikorita pani toimeksi
ja viiltolehti tehoi Elekidiin. ”Elekid!” poika
huudahti hädissään, mutta Elekid ei lannistunut
se oli valmis jatkamaan: ”Henoa Elekid nyt
sähköisku!!” Chikorita sai sähköiskun ja oli
miltein pyörtyä, se hoippuroi tasaisella maalla
ja oli valmis häviämään. Cindy ei tiennyt mitä
tehdä mutta käski kuitenkin: ”Chikorita yritä
vielä viiltolehteä!” Chikorita teki monta kertaa
viiltolehden, mutta tuloksetta, se hoippuroi niin
ettei tiennyt mihin iskeä. Mutta sitten se sai
Elekidin kuumaan paikkaan, sillä se väisteli
ihmeissään viiltolehteä eikä voinut tehdä mitään.
Lopulta viiltolehti teki tehtävänsä. Elekidiin
oli osunut ja nyt se yritti kamppailla
viiltolehteä vastaan, mutta se luovutti miltei
heti. Se pökertyi maahan ja heti sen jälkeen
Chikorita. ”Chikorita!” ”Elekid!” poika ja Cindy
kiiruhtivat pokemoninsa luo.

”Mahtava ottelu!” poika tokaisi samalla kun hoiti
Elekidiä ja Machopiaan kuntoon. ”Niin
minustakin”, Cindy myönsi. ”Olen muuten Tom
keitäs te?” Tom oli viimein päässyt esittelemisen
makuun. ”Minä olen Annie”, ”Ja minä olen Cindy”,
tytöt ilmoittivat. ”Cindy ja Annie. Okei ja te
ootte varmaan vasta alkajia?” Tom kyseli. ”Joo.
Lähettiin matkaan tänä aamuna”, Annie
sanoi. ”Okei... Kuka sai Cyndaquilin?” ”Peter”,
sanoi Cindy happamasti. ”Se varasti mun
Spearowin!!!”
Hän vaahtosi. ”Jo on otsaa... Jäikö se teistä
jälkeen? Tarkoitan siis, että tuleeko se
perässä?” ”No ei! Se on jo takuu varmasti Violet
Cityssä!” Annie tuhahti. ”Hitsi! Mä olisin
ottanut ottelun sitä vastaan!” Tom polki
jalkaa. ”Mutta se saattaa olla salilla. Mä meen
sinne”, ”Hei oota me ei jakseta kävellä! Levätään
hetki... Kun mekin haluttais joskus tietää missä
on Violet City!” Annie ja Cindy valittivat. ”Höh!
Sinehän on enää n.10m matka. Mutta mun tarttee
nyt mennä”, Tom lähti. ”10m päässä?” Cindy
ihmetteli. ”Oota meitä!!” Tytöt kiljuivat.

”Tää on Pokemon Center”, Tom sanoi ja katsoi
rankennusta. ”Mä parannan Pokemonini, Katon onks
se tyyppi salilla ja jos ei oo, mä jatkan
matkaa”, Hän ilmoitti ja astui sisään. ”Mennään
mekin parantaa Chikorita ja Totodile”, Annie
ehdotti. ”Luonnollisesti...” Cindy ja Anniekin
menivät sisälle Pokemon Centteriin. Ulos tultuaan
Annie sanoi: ”Mä haluaisin mennä salille, mutta
mulla on vain Totodile... Vai kokeillaanko
onnea?” Annie kyseli Cindyltä joka mutusteli
suklaapatukaansa minkä äiti oli sullonut
reppuun. ”Tä? No eikai nyt vielä... Mutta tänään
mennään! Haluan saada Peterin kiinni ja antaa
hänelle isän kädestä!! Ja Violet Cityynkin olisi
mukava tutustua...” Cindy sepusti ja nuoli
sormensa suklaasta. ”Oke... Kierrellään ja
kaarrellaan... Mutta eka mennään kauppaan! Mä
tartten rohtoja ja sen sellaista...” Annie sanoi
kun äkkäsi Violet Cityn kaupan lähettyvillä.
”Ok mäkin tartten rohtoja”, Cindy ilmoitti ja he
astuivat sisään.

”Sinä taas!” Annie parkaisi kun he olivat
sisällä. ”Ai jaa... Terve taas”, Peter
naureskeli. ”Et päässyt pidemmälle, vai?” Cindy
ilkkui ”Höh! Onkos itelläs kolme pokee ja yks
arvomerkki?” Peter mahtaili, Cindy vaikeni. Peter
oli juuri lähdössä kun huomasi vain yhden
pokepallon Cindyn taskussa: ”Ajattelin, että
voitais ottaa ottelu... Mutta mä haluun
haastetta, ja sitä sulta ei löydy koska sulla on
vain yks poke”, Peter nauroi lähtiessään.

”Voih, Peter on oikeassa. ei minusta löydy
haastetta, jos joku haluu otella ja kysyy: ”Käykö
kolme kolmea vastaan?” ja mä sanon: ”No ei kuule
käy! Mulla on vaan yksi Pokemon!” niin multa
menee maine! Pitäisiköhän palata kotiin...” Cindy
surkutteli kun he kävellivät ympäri Violet
Cityä. ”Hei just tota se Peterin pönttö haluaa!
Piristy nyt! Sä tuut saamaan vielä ainakin 251
pokemonia!
Ja sitä paitsi... Mitä me täällä tehdään?” Annie
kyseli kun huomasi, että he olivat menneet Violet
Cityn rajojen yli ja olivat matkalla kohti kotia.
Kaiken lisäksi he seisoivat keskellä heinikkoa!
”Tääkin vielä! Palataan kaupunkiin ja...” Annie
oli kääntyä takaisin Violet Cityyn, mutta Cindy
esteli: ”Ällös hätäile! Nyt mä voin napata ton
Sentretin!” Cindy hihkaisi ja osoitti Sentretiä
joka temmelsi ruohikolla. ”Okei, matkaan
Chikorita!” Cindy heitti pallon ilmaan ja
Chikorita tuli ulos. Se tajusi heti kuka oli
vastustajana ja oli valmis toimimaan. ”Chikorita,
kehotaklaus!” Chikorita vahingoitti Sentretiä
tarpeeksi, aivan tarpeeksi se ei edes tajunnut,
että vihollinen oli ollut valmis iskemään, ja
kupsista vain: ”Hyvä Chikorita! Ja nyt matkaan
pokepallo!!” Pokepallo lensi kaaressa Sentretiä
kohti valonsäde osui siihen ja se meni pallon
sisälle. Pallo heilahti, toisen kerran ja
kolmannen: ”Hyvä Chikorita! Hienoa meillä on
Sentret!! Näitkö Annie...? Annie? Annie missä
sinä olet?!” Cindy huhuili Annieta joka
ilmestyikin puiden takaa Cindyn
näköpiiriin. ”Siinähän sä olet, mä jo ehdin
pelästyä... Missä sä muuten olit??” Cindy
huokaisi, Annie näytti pokepalloa. ”Mitä...”
Cindyllä ei välähtänyt. ”Caterpie tule ulos!”
Annien pokepallo aukesi ja Caterpie tuli
ulos. ”Heti kun sä äkkäsit Sentretin mä näin
Caterpien. Minä ja Totodile napattiin se”, Annie
sanoi. ”Mainiota! Ja tässä Sentretini”, Sentret
tuli ulos, ja heti kun se näki Annien se
piiloutui Cindyn selän taakse.
”Hih, se onkin söpö”, ”Ja hiukan ujo”, Annie
tokaisi.

”Ja taas oltiin Poke Centerissä”, Cindy
huokaisi. ”Niin, ja nyt voitaisiin kokeilla
salionnea!” Annie ehdotti. ”Jaa... Miksikäs ei...
Matkaan siis!” Cindy ja Annie lähtivät juoksemaan
kohti salia.

”Te pikku ipanat, haastaisitte MINUT?” Falkner
käkätti. ”Hm! Yhtä omahyväinen kuin Peter”, Cindy
ajatteli. ”Me ei olla ipanoita, ja kyllä, me
haastetaan sut!” Annie sanoi topakasti.
”Selvä ja kumpi koettaa onneaan ensin?” Falkner
kysyi ja katsoi tyttöihin päin.

To be continued..........

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä