auttakaapa hyvät collie-ihmiset! Kaipaisin käytännönneuvoja pentuni kanssa. Alussa tuli hyvin luokse. Nyt kun ikää on 5kk se on pudottanut korvat ihan täysin ulkona, eikä tule huudeltaessa luokse mitenkään. Tai jos tulee niin minuutin viiveellä. Millä saisin sen taas kiinnostumaan minusta ja luoksetulosta, eikä vain niistä hajuista ja alkavista hormooneista =) Ja kiitos, en kaipaa haukkuja siitä miten pitäisi osata kaikki etukäteen, vaan ystävällisiä neuvoja =) edellinen collieni ei ollut kiinnostunut yhtään hajuista tai muista ja kulki aina vierellä. Tämä taas on kiinnostunut ihan kaikesta muusta, paitsi minusta. Vaikka olen yrittänyt tehdä itsestäni todella upean ja mielenkiintoisen pennun silmissä alusta asti.
pennulla korvat
kadoksissa
3268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
että kontaktia koitetaan harjoitella koko ajan. Mutta tuo nassikka ei katso edes sekunnin murto-osaa minua silmiin missään vaiheessa, eikä ole liiemmin kiinnostunut mistään herkuista niin paljon että jaksaisi yrittää. Siinä on aika huono lähteä palkitsemaan...........
Luoksetulo...
Onhan luoksetulo yksi keskeisimpiä asioita koiran koulutuksessa. Jos se tulee aina käskystä luokse, sen kanssa on helppo toimia eri tilanteissa.
No minulla on nyt 8 v collienarttu. On saanut kolmet pennut hyvä periyttäjä.
Pienenä se ei koskaan halunnut tulla käskystä luokse ainakaan lempeällä komennolla. Päätin olla karjumatta ja annoin sille aikaa. Se tarkoittaa sitä, että lenkillä ollessamme annoin sen kulkea metsässä omin päin haistella ja touhuta. Kun se oli saanut tarpeekseen se tuli luokse, en koskaan moittinut sitä, vaan aina annoin kiitoksen, vaikka itsehillintä on hyvin vaikea ko. tilanteissa.
Tiesin, että koirani on hyvin viisas ja luottamus on paras yhdysside välillämme. Muista myös se, jos koirasi lähtee juoksemaan sinusta poispäin ja hätäännyt et saa missään nimessä lähteä sen perään, lähdet vastakkaiseen suuntaan juoksemaan ja luotat siihen, että koirasi seuraa liikkeitäsi, voin taata jos se rakastaa sinua se ei lähde karkuteille.
Kun koirani kasvoi aikuiseksi, siltä on jäänyt ainakin kiusoittelu pois. Se tulee luokse ainakin lenkkitilanteissa (tokokoulutuksesta se ei pidä, se pitää hassuna luoksetuloa). Sen kanssa on hyvä kulkea, laivamatkallakin se oli pidetyin matkustaja. Näyttelymatkat sujuvat. Se on hyvin harkitseva koira, joka ei pidä mielistelystä.
Elämäntunteet ovat tärkeät, ei loistava tokoura. Collie on hyvin oppivainen koira.
Pennut ovat olleet hyviä myös toko-puolessa.
Collieni on nyt siis 8-vuotias, olen tyytyväinen siihen, ei tarvitse harmitella pitkämielisyys palkitaan. Se todella rakastaa minua.
Mukavia ulkoitilanteita colliesi kanssa, pitkämielisyys palkitaan.
Mun collieuros ei sitten rakasta mua! byääh ;)
Eli pienenä osasi luoksetulon todella hienosti. Välissä sitten hukkasi korvansa, mutta kun aloiteltiin tokotreenit korvat taas "löytyivät". Aina on kehuttu/palkittu luoksetulosta pienestä asti ja vapaana on saanut viilettää muun lauman ohella.
Tämä "jätkä" on nyt päälle 1v ja saaaamari soikoon, kun on raivostuttava. Irrallaan kun saavat juosta metsälenkeillä/peltolenkeillä, tämä törväle lähtee aivan toiseen suuntaan kuin muut, kun pitäisi mennä takaisin kotiinpäin ja sisälle. Se lähtee pitkin peltoja painelemaan vaikka kuinka kauas, eikä kuule/näe yhtään mitään. Ei auta toiseen suuntaan juoksentelut jne..
Hitto, että toi harmittaa. Koiraa on haettu ties miestä. Välillä jo autojen perästä juoksemasta tuolta tieltä. Nyt ovatkin irrallaan juoksemiset meillä pannassa tältä koiralta ainakin toistaiseksi..
Teemme muuttoa juuri, joten palaamme reeneihin muuttopuuhien jälkeen. Josko sais tälle murkkuikäiselle järkeä päähän jollain konstilla..