Olen rakastunut.
Kohde on naimisissa, mutta liitossa ei kaikki ole ollut kohdallaan moneen vuoteen. Puolisonsa kieltäytyy lähestymisistä, on kylmä, kuten sanotaan.
Silloin kun välit ovat jäähtyneet en ollut kuvioissa mukana ja en syytä siitä itseäni kun en ole aihe. Kuka voi ennustaa kuinka amor nuoliaan ohjailee ja kuinka vanhana voi rakastua silimittömästi, ei sitä voi arvata ennakolta.
Rintaa jäytää kun on harkittava jättääkö hän minut ja pysyy siinä entisessä vai eroaako ja tulee luokseni. En kadu etten osaa erota hänestä koska rakastan ja kaipaan. Toivon että hän eroaa vaan empä ala määräämään mitä pitäs tehä.
Kertokaahan mitä te tekisitte ja katuisitteko kun olette rakastuneet varattuun.
Kohde on naimisissa, mutta liitossa ei kaikki ole ollut kohdallaan moneen vuoteen. Puolisonsa kieltäytyy lähestymisistä, on kylmä, kuten sanotaan.
Silloin kun välit ovat jäähtyneet en ollut kuvioissa mukana ja en syytä siitä itseäni kun en ole aihe. Kuka voi ennustaa kuinka amor nuoliaan ohjailee ja kuinka vanhana voi rakastua silimittömästi, ei sitä voi arvata ennakolta.
Rintaa jäytää kun on harkittava jättääkö hän minut ja pysyy siinä entisessä vai eroaako ja tulee luokseni. En kadu etten osaa erota hänestä koska rakastan ja kaipaan. Toivon että hän eroaa vaan empä ala määräämään mitä pitäs tehä.
Kertokaahan mitä te tekisitte ja katuisitteko kun olette rakastuneet varattuun.
Vastaukset 31
Vanhimmat
onnellinen, me eletään vaan kerran
ajan rakastin, tunteille ei mahda mitään, varattu, tiesin ettei eroa, mutta minä kaipasin ja olin aina valmiina häntä varten.
Nykyään olen yksin, vuodet kului siinä toivottomasti ja nyt korjaan satoa. En ole enää löytänyt itselleni vapaata ihmistä, jonka kanssa voisin elää ja rakastaa vapaasti. Tyhmyydestä saan kärsiä, paras aika elämästä meni ohi, eläessä vankina, rakkauden vankina.
En voi neuvoa ketään, koska en itsekään osannut toimia oikein.
Nyt voi hengittää vapaasti ja kulkea omia polkuja.
Minkäs teet, kun rakkaus on sokea.
Tunne on syvä ja elämää rikastava.
On tietysti elettävä niin, ettei vahingoita muita.
Kun rakkaus hiipuu, on kuitenkin kauniiden aikojen muistot jäljellä. Tietää käyttäneensä niitäkin tunteita. Toivottavasti oikein.
Ehkä joskus myöhemminkin tulee tilaisuus rakastua rakkauteen.
Ihastukaa ja rakastukaa , siinä on elämänmakua
Elämä on ainutkertainen juttu, sitä ei kannata
pilata papin aamenen takia. Joten eläkää ja
nauttikaa elämästä sillä se on ohitse ennen
kun huomaammekaan, ONNEA!!!!!!!
kun ei ole toivoa yhteisistä lapsista, lapsenlapsista, kodista, suunnitelmista, muistoista. Muistot vain synnin leimaamia varastettuja hetkiä.juhlpyhät yksin, aina toisella sijalla, salaa, häveten. Mies puhuu rakkaudesta että voisi pitää molemmat. Hulluhan olet kun uskot. Et pääse hautaankaan hänen vierelleen .
Onko uhraus tuon arvoinen?
on koliseeko luut mullan alla yhteen vai onko kenteis kaukanakin toisistaan?
Kyllä perhe on elämän jarru! Kuulin sen jo
omilta vanhemmiltani , epäonnistuneita liittoja
puretaan vauhdilla . Perutaan häät ja hautapaikat
vain nyhveröt jäävät happanemaan kulahtaneeseen
suhteeseen missä miehet nauttivat vain omasta
nyrkkikyllikistä kun teiniaikoina. Joten avatkaa
silmänne ja mielenne
Noin juuri miehen käy kylmässä liitossa ja naisenkin joka kuitenkin on enemmän kiinni järjellä kun tunteella siinä kituvasa liitossa.
Eletään ja nautitaan. Naiselle liitto on jokin sosiaalinen velvoite ja yrittää pitää rippeistäki kiinni.
Vaikea tietysti kieltää tunteitaan, jos kerran on rakastunut. Kenen kertomaa on, että miehen puoliso on kylmä ja heidän suhteensa etäinen jne? Miehenkö vai itsekö olet tehnyt omia johtopäätöksiä? Entä puoliso itse, onko hän antanut ymmärtää, että heidän suhteensa on jotenkin ohi? Voit yllättyä, koska kertomukset ovat kertomuksia ja kahden kaupassa on yllättävän monia ulottuvuuksia, joita ulkpuolinen ei koskaan voi tietää. Eikä niitä uusille ihastuksille kerrota.
Ihan noin mukavasti en sanoisi, että itse ei muka voi ohjailla, kuinka Amor nuoliaan jakelee. Kyllä voi, kun kyseessä on osapuoli, joka on jo sidottu. Eli antaako itselleen luvan, vaikka suhteeseen liittyy aina kolmas osapuoli. Sitä kutsutaan vastuuksi ja itsekuriksi.
Sanotaan, että osapuoli, joka on hakki menemään vieraisiin, tekee sen myös uusissa suhteissa. Mitäpä sinä oikeastaan voisit muuta tehdä kuin odottaa - ja kenties odottaa turhaan, koska pitkästä avioliitosta ei noin vain rakastumisten vuoksi erota hetikohta. Sen sijaan syrjähypyistä pääsee nopeasti eroon.
Seksi, rakastuminen ja vastapuolena rakastaminen ovat eri asioita. Vaikka seksi ja rakastuminen avioliitossa muuttuvat, rakastaminen ei silti välttämättä lopu. Mietipä sitä.
Sinuna miettisin myös asemaasi toisena naisena. se nimittäin on kirjaimellisesti juuri noin, olet kakkonen, vaikka suu puhuisi muuta.
Itsesäälisen miehen puhetta sinulle.
Olen varma, että hänellä on jo uusi sinun jälkeesi.
varsinkaan jos ei tunne "tapausta".
Oletatte naiseksi.
Hän yksin on juhlapyhät ei puoliso vietä niitä aina hänen seuranaan. Sosiaalinen asema pitää yhdessä senkin joka muuten olis jo murtunnu.
Kiitos kun huomaan että on muitakin saman kokeneita. Kylmyys on molempien kertomaa ja sitä kai joskus kaikkien suhteissa. ikävöin ja odotan hiljaa
Siteeraan viimeisiä sanojasi: odotan ja ikävöin. Ja uskon, että vielä joskus...
Siis vieläkin, kolmannen kerranko ...
jos pitää varattuun naiseen rakastua maassa, missä on tuhansia sopivan ikäisiä vapaita, ihania naisia.
En taida tuntea Sinua, tuskin Sinä minua. Mutta oma asiani on kuten kerroin, ja tiedän hänen tuntevan samoin. "Vanha rakkaus ei ruostu", niinpä niin, totta on.
"ikävöin ja odotan hiljaa"
Tuo kuulostaa kyllä aika masentavalta olotilalta. Jos olet ikäistesi palstalla nyt, niin uskomattomalta tuntuu, että tilanteeseesi tulisi muutosta, tähän ikään elänyt varattu kumppanisi ei nähtävästi riko kuvioitaan, pysyy niissä ja silti pitää sinua itselleen varattuna. Minusta asetelma on aika kurja. Etkö ole huolissasi, että elämäsi vain livahtaa ohitse odottaessasi?
Siksi kyselet. Tilanne tuskin muuttuu. Mies ei halua erota vaimostaan, taloudelliset asiat ja oma mukavuus sen estää, senhän olet jo huomannut.
Pientä itsehillintää käyttäen ihastumisen voi lopettaa alkuunsa, jos toteaa toisen varatuksi. Se sattuu kipeästi sillä hetkellä, mutta kun sen tekee heti, se sattuu takuuvarmasti vähemmän kuin pitkäaikaisesta suhteesta irrottautuminen. Varsinkin jälkeenpäin tietää tehneensä ainoan oikean ratkaisun.
ajattelen, kirjoituksen aloittaja ei ole onnellinen, mutta koettaa todistella muuta. Sisimmässään tietää, ettei varattuun pitäisi rakastua. Joka tapauksessa tulee aina olemaan toinen nainen.
En kyllä ole nyt varma, oletan vain että aloituksen tekijä on mies, ei nainen.
Voin olla väärässäkin ja toivon että onni tavoittaa jokaisen joka onnea etsii. Ei kai kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä.
olet ketjun ainoa rekatulla nikillä vastannut, ja järkevästi vastannut. Tuo pelkkä oman onnen ja mielihyvän tavoittelu on kansakunnan rappion merkki.Minunkin mielestäni aloituksesta ja monesta vastauksesta kaikuu ontto yksinäisyys, paha olo ja huono omatunto.
vaikka kysymyksessä olisi mieskin, jää joka tapauksessa kakkoseksi.
Tässä puhutaan puolisosta, mutta onhan ihmisellä usein lapsiakin. Niilläkin on sanansa sanottavana.
Etitse mainitse mitään tästä puolesta, mutta ilmeisesti sinulla ei ole ainakaan nyt puolisoa.
Kumppanin on nyt tehtävä ratkaisu. Ehkä hän on sen jo tehnytkin. Siinä tapauksessa sinä olet tullut hyväksi kakkoseksi.
En ole koskaan edes ajatellut toisen naisen miestä.
Luonnekysymys kotikasvatus.
Ihanaa olla rakastunut.
Ihmettelen vaan miksi haluaisit ystäväsi eroavan.
Parasta on, kun vaimo hoitaa arjen ja sinä voit viettää juhlaa rakkaasi kanssa.
Joku varmaankin kommentoi, ettei elämä ole pelkkää juhlaa, mutta näillä vuosikymmenillä on jo arkea nähty aivan tarpeeksi.
Joten...ei elämä ole pelkkää juhlaa se on myös ruusuilla tanssimista....
Pyydystänkin viimeisillä voimillani varatun miehen!
Tilanne "kolmiossa" ei taida olla rakastettava kenenkään osapuolen kohdalla mikäli asia on kaikkien tiedossa.
Kuinkahan monessa liitossa se onkaan nykypäivää. Mustasukkaisuutta ja kyyneliä tunnemyrskyn keskellä. Lapset eivät ole niin iso tekijä enää iäkkäiden suhteissa, vaikka lapsilla onkin tapana ikäänkuin holhota vanhempiansa, suojella uudelta suhteelta esim. leskiä. Omat lapseni kyllä antavat minulle valinnanmahdollisuuden kaikissa itseäni koskevissa asioissa puuttumatta elämääni. Draamassa on aina jännitettä ja sitä avioliitossa/avoliitossa olevien uudessa suhteessa varmasti riittää.
Rakastuminen ei ole pieni asia. Ihastuminen tulee ja menee, mutta rakkaus usein jää olemaan tunteena joka valtaa koko ihmisen antaen hehkua elämään. Asiantuntijat sanovat että pettymyksen tunne vaikuttaa vahvana jopa vuoden ajan ja kukapa ei tietäisi mustasukkaisuudessa tehdyistä pahoistakin teoista. Petetty ja pettäjä ovat samassa veneessä, asia vaivaa.
Entä se kolmas osapuoli? Mitä ajatuksia mahtaa olla hänellä? Mitä tunnet rakkauden lisäksi? Vai, tunnetko rakkautta lainkaan? Olen rakkauden kohteena rakastamatta, oletko sinä varma että hän rakastaa sinua? Ei auta vaikka kuinka sanon ettei tunteeni muutu rakkaudeksi käskien eikä toisen toiveesta mutta en voi vaikuttaa hänen tunteisiinsa minua kohtaan. Voin olla neutraali. Minua voi sanoa kovaksi, mutta rakastumaan ei minua voi määrätä suhteessa joka on hyvä ystävyysja kun mukana on lisäksi se kolmas osapuoli joka ei tiedä puolisonsa rakastumisesta.
Olen viaton kohde ja kärsin tilanteesta jossa mikään järkipuhe ei auta. Kuinkahan monella on näin? Mitä taas tilanteessa tekisin jos rakastaisin? Ehkä sortuisin siihen huumaan jonka rakkaus tuo. Rakkaushan on sokea toisen virheillekin.
Edelliseesä viestissäni tämä lause antaa väärän käsityksen koska tekstistä on hävinnyt osa oman tekstin muokkausvirheen vuoksi.
"Minua voi sanoa kovaksi, mutta rakastumaan ei minua voi määrätä suhteessa joka on hyvä ystävyys."
Sinulla vaikea tilanne kun rakastat .."ja kun mukana on lisäksi se kolmas osapuoli joka ei tiedä puolisonsa rakastumisesta."
Mietin kauan mitä sanoisin,ensimmäiseksi tuli mieleen lopeta suhde,saat vain kipeää..Mutta kun rakkautta jokainen kaipaa,niin miksi ei ottaisi sitä vastaan kun sitä on mahdollista saada?muistaen kuitenkin sen että voi jäädä toiseksi,ja hän saa välinsä kuntoon puolisonsa kanssa.Ajattelen omalta kohdaltani asiaa,minä olin samassa tilanteessa vuosi sitten,hän kertoi heti että on varattu ja ei ole aikeissa erota,vaikka liitto oli "kylmä".Tapasimme kaksi kertaa vielä sen puolen vuoden aikana,mutta en vain pystynyt jatkamaan,pelkäsin että rakastuisin häneen todella.Hän soitteli ja kertoi tunteistaan ja halusta tavata vielä,oli ihastunut,rakastunut,mietti eroa..mutta... tämä oli minun ratkaisuni ja odottelen jospa se vapaa mieskin tulisi tielleni.Toivon onnea sinulle,oli ratkaisunne mikä tahansa,elämä jatkuu kuitenkin.
mieshenkilö, joka on ollut naimisissa lähes 60 vuotta. Miltei koko ajan hänellä on ollut syrjähyppyjä, seksisuhteita vaikka kuinka paljon. Hän on sanonut, ettei koskaan ole ajatellut erota vaimostaan, koska tämä on ainoa nainen, jota hän on rakastanut. Vaimo on hakenut eroa- en ihmettele-mutta ehkä he tyytyvät vain asumaan erillään. Mies katuu tekojaan, muttei saa niitä tekemättömiksi. Tilanne ei ole onnellinen. Itse ihmettelen sitä, kuinka helposti monet lähtevät varatun henkilön kanssa muhinoimaan. Itse voin tanssia, keskustella, halatakin. Siihen se jää, varattu ei kiinnosta.
Jopa niin paljon, että pitääkseni homman jotakuinkin hanskassa, muutin pois. Nyt on välimatkaa yli 200km, mutta mielestäni en häntä ole saanut.
Voisin ottaa yhteyttä, mutta niin alhaisesti en halua toimia.Terveisiä olen saanut ystävieni kautta.
Suhteemme ei koskaan edes muodostunut "suhteeksi"...tunsimme vain mielettömän voimakasta maagista vetovoimaa toisiimme.
Hän muuten olisi ainoa mies, jonka ottaisin...jos saisin.