Meidän pikku tyttö nyt reilut 1.5v ja ilm. uhmaiässä?
Miten pitäs suhtautua, itse on liiankin herkkä lapsen itkulle ja huudolle, annan helposti siis periksi, jos tyttö esim. "huutamalla" jotakin haluaa.
Pukeminen on vaikeaa, ei seiso jaloillaan, vaan "letkuilee" ja äipältä menee pinna :)
Kun vaihdan vaipan, en sitten millään sen jälk. saa vaatt. takasin päälle, huutaa kurkku suorana!
Piti esim. lähteä kauppaan, sanoin, "äippä lähtee sitten yksin" avasin ja suljin oven, muka lähdin, olin "piilossa" eteisessä, tottakai itku jatkui, jäi sit lähtemättä kauppaan.
Oonko hirmu äiti, kun tälleen lasta jekutin, että jätän hänet yksin, luulin, että siten saan puettua, kun sanon, muuten jäät yksin jos et suostu puettavaksi :((((((((
Kun vaikkapa leivon,lapsi pelkää kovaa vatkaimen ääntä, ei suostu silti laittaan kuulosuojaimia siksi aikaa päähän, itkee kurkku suorana :(
Jos en anna jotain mieleistä kynää, taas itkut...
Itsellä nyt kovin paha mieli, kun sitten menee hermot ja tulee ehkä äksyiltyä, kun pientä pitäs ymmärtää, eihän hän tahallaan kaikessa temppuile.
Kun päivät oomme kahden kotona, jouduin paljon kieltämään, kun tuntuu, että äidin kans kahden ollen tehdään vaan kiellettyjä juttuja, pengotaan kaappeja, hypitään sohvilla, piirretään lattiaan...
T: Itkupilliäippänen
Miten pitäs suhtautua, itse on liiankin herkkä lapsen itkulle ja huudolle, annan helposti siis periksi, jos tyttö esim. "huutamalla" jotakin haluaa.
Pukeminen on vaikeaa, ei seiso jaloillaan, vaan "letkuilee" ja äipältä menee pinna :)
Kun vaihdan vaipan, en sitten millään sen jälk. saa vaatt. takasin päälle, huutaa kurkku suorana!
Piti esim. lähteä kauppaan, sanoin, "äippä lähtee sitten yksin" avasin ja suljin oven, muka lähdin, olin "piilossa" eteisessä, tottakai itku jatkui, jäi sit lähtemättä kauppaan.
Oonko hirmu äiti, kun tälleen lasta jekutin, että jätän hänet yksin, luulin, että siten saan puettua, kun sanon, muuten jäät yksin jos et suostu puettavaksi :((((((((
Kun vaikkapa leivon,lapsi pelkää kovaa vatkaimen ääntä, ei suostu silti laittaan kuulosuojaimia siksi aikaa päähän, itkee kurkku suorana :(
Jos en anna jotain mieleistä kynää, taas itkut...
Itsellä nyt kovin paha mieli, kun sitten menee hermot ja tulee ehkä äksyiltyä, kun pientä pitäs ymmärtää, eihän hän tahallaan kaikessa temppuile.
Kun päivät oomme kahden kotona, jouduin paljon kieltämään, kun tuntuu, että äidin kans kahden ollen tehdään vaan kiellettyjä juttuja, pengotaan kaappeja, hypitään sohvilla, piirretään lattiaan...
T: Itkupilliäippänen
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aika paljon tekee tuota meilläkin samanikäinen, joten en neuvoa osaa... Yritän kovasti antaa pojan itse tehdä asioita, kun tuntuu olevan se niin tärkeää. Mietin tuota pukemistakin, että joko pitäisi antaa jotain itse laittaa, kun siitä aina niin riemastuu, kun osaa jostain, ja vielä kehutaan. Siis kaikkea vaan opettaa tekemään itse, sillä sellaista vauhtia menee tuo kehitys. Kieltää tietysti vaan pitää vaarallisia asioita tekemästä, ja selittää rauhallisesti, että miksi ei voi niin tehdä. Jos jonkun asian kieltää, voi tarjota tekemiseksi jonkun toisen kiinnostavan jutun, sillä tympääntyyhän lapsikin, jos mitään ei saa tehdä.
Lapsi kokee myös sitä turvaa kun on rajat elämässä!
Jos olet esim. jonkun asian kieltänyt niin pitäydy siinä! Elä anna periksi!
Meillä huudetaan myös jos joku asia ei miellytä:D Poika on 1,3v.
Paha mieli tulee varmasti itse kullekin mutta ei anneta periksi, se taas antaa niin ristiriitaisia viestejä lapselle!
Mekin ollaan jouduttu olemaan nyt kotona, kun viimeisilläni olen raskaana, ja heikohko olo, ei tahdo voimat riittää ainakaan pitkiin ulkoiluhetkiin. Poika on selkeästi vilkkaampi myös tekemään tuhosia:D Siis kannatan ulkoilua!! Sää kun sää jos vain pystyt niin kannattaa purkaa se energia ulkona.
Ei syytä huonoon omatuntoon, pidät vaan tiukan linjan etkä ota paineita. Pitää myös katsoa että lapsella on mieleistä tekemistä kotona, jos ei ulkona pääse rellästään:D
Meillä moni kiukuttelu on muuten jäänyt pois mm. pukemisjutuissa!! Ei vaan anna vaihtoehtoa, ne vaatteet laitetaan päälle ja sillä selvä! Ihan samoin muissakin asioissa!
Eläkä itke suotta:D Kyllä mäkin nielen kyyneleitä kun sydäntä särkee kun toinen kiukkuu ja itkee, täytyy vain selittää että asia tehdään näin koska äiti sanoo niin:) Ja joskus voi selitellä myös että miksi, mutta ei liian usein! Äiti on pomo ja äitiä PITÄÄ kuunnella:)
Voimia ja hyvää syksyä sinulle ja pikku taaperolle:)
Periksi antaminen lisää rajojaan hakevan lapsen turvattomuutta. Tee vain sellaisia uhkauksia, jotka voit toteuttaa ja jotka kohdistuvat lapseen. Pue lapsi ulkona kylmässä, niin pukiessa ei tule ällöttävän kuuma vaan vaattet tuntuvat kivalta kun ne lämmittävät. Pukeminen sisällä kuumassa on ihan aikuisten oikeasti todella ikävän tuntuista vielä kun pitää odottaa toppavaatteissa, että äitikin saa päälle.
ihminen pelottele lasta yksin jättämisellä!!!!!!!!!!! ja ehkei kannata opettaa lapselle, että huutamalla saa asiat periksi... meillä rimpuiluun ei auttanut äänen korotus saati huutaminen (kokeiltu on :-O), vaan napakka ja rauhallinen ote niin, että lapseen saa katsekontaktin eikä hän pääse rimpuilemaan. siinä lapsi rauhoittuu, yrittää toki kitistä ja päästä otteesta, mutta antaa lopulta periksi. ja sitten saa kehut ja suukot ja hymyt kun puetaan ilman suurempaa vastarintaa ;-D