netin kautta

No ainahan on parempi varmuuden vuoksi tavata julkisella paikalla. Ihan ihmisiä täällä netissäkin kai silti ollaan, joten miksipä täältä ei voisi elämänkumppania löytää, ja eihän sillä loppuviimein ole mitään merkitystä mistä on kumppaninsa löytänyt.

Kannattaa ehdottomasti ottaa ensimmäiseksi tapaamispaikaksi joku sellainen paikka, missä on paljon muitakin ihmisiä. Päiväaikaan on viisainta tavata ensimmäistä kertaa, sillä esim. baaritapaamisen yhteydessä voi saada peräänsä ties minkä hörhön (voi toki päteä muihinkin tuttavuuksiin kuin nettituttuihin, mutta sopivasta varovaisuudesta ei ole ikinä mitään haittaa. Alkoholi lisäksi alentaa valppauskynnystä ja harkintakykyä, joten esim. joku kahvila olisi minusta järkevämpi vaihtoehto).


En väitä etteikö epävakaisiin ja sekopäisiin tapauksiin voisi törmätä muualla kuin netissä, mutta nettitutuista voi todella saada vaikka vuosien riesan. Netissä kun pyörii kaikenlaisia mielenterveysongelmaisiakin tapauksia, jotka osaavat alussa esittää mukavaa ja miellyttävää, mutta jos heidät torjuu, he näyttävät sen todellisen (hirviömäisen) luonteensa.




Kehotan Sinua uusien harrastusten pariin, baareihin (yksinkin voi mennä!) ja "oikeiden" ihmisten pariin. Olet vielä nuori, Sinulla on paljon mahdollisuuksia. "Face to face-tilanteessa" on paljon helpompaa muodostaa kokonaiskatsaus ihmisestä kuin netissä / chatissa. Ilmeet, katseet, puhetyyli ja muu kehonkieli kertoo paljon (psykologiassa todistettavasti tutkittu, että kehonkielestä voi päätellä paljon enemmän kuin esim. tekstianalyysista / puhelinkeskustelusta).

Jos kuitenkin haluat tavata nettitutun, suosittelen Sinua tutustumaan ennalta henkilöön mahdollisimman hyvin. Kokeile myös sitä, miten henkilö suhtautuu siihen, jos olet eri mieltä / kieltäydyt jostakin. Jos heti alkaa tulla sairaita herjoja tai haukkuja, niin jätä tyyppi välittömästi!



Vakavasti mielenterveysongelmaiset osaavat monissa tapauksissa käyttäytyä todella miellyttävästi, mutta yleensä kieltäytymiseen / välien katkaisemiseen suhtautuminen erottaa heidät emotionaalisesti ja psyykkisesti tasapainoisista ihmisistä. Torjutuksituleminen on heille mahdotonta käsittää ja ylipääseminen on lähes mahdotonta. Psykologian opiskelijana kehotan Sinua käyttämään harkintakykyäsi ja luottamaan vaistoihisi. Jos epäröit vähääkään, jätä homma sikseen tai siirrä tapaamista. Tuntemattomiin ihmisiin ei saa eikä voi koskaan täysin luottaa. Älä missään tapauksessa anna yhteystietojasi tai muita tärkeitä tietoja itsestäsi ennen tapaamista tai heti tapaamisen jälkeen. Jos nettituttusi ei hyväksy Sinun tapaasi toimia, hän ei ole Sinun arvoisesi. Liika luottamus voi kostautua todella pahasti.



En halua pelotella Sinua, saati väitä, että juuri Sinun nettituttavuutesi olisi vaarallinen. Haluan ainoastaan muistuttaa Sinua kaikista (myös niistä negatiivisista) mahdollisuuksista. Tuttavuutesi voi olla mukava ja asiallinen ihminen ja teistä voi tulla hyvä pari. Maltti on kuitenkin valttia niin netissä kuin muualla maailmassa. Tsemppiä.

Tuo "varovaisuutta peliin" oli aika kattava selitys siitä miten nyt mahollisimman varovaisen kannattais tehdä. Eli siis todellakin johonki yleiselle paikalle päiväsaikaan tapaamaan.

Itse seurustelen pojan kanssa, johon tutustuin netin (ircin) kautta ja sit alettiin juttelemaan, kaverustumaan jne. Muutama kuukaus juteltiin netin kautta, sit puhelimen välityksellä, nähtiin... nähtiin toistekin... ja alettiin seurustella. Toki olin nähny kuvan hänestä aikasemmin jo ja muutenkin yleisellä kanavalla toimi aika normaalisti, joten joku varmuus oli et "kunnon tyyppi tuo on" :)

Jos tuntuu vähääkään epäilyttävältä ni kannattaa varmistella esim. tyypin kuvaa jne. Voittehan tehä jotkut tuplatärskytkin, et vaikka poitsu ottaa kaverinsa mukaan ja ite otat kaveris mukaan ja näätte nelisin :) Eikä hirveen tarkasti omia tietoja kannata antaa jos ei oikeesti luota toiseen.

Ite oon aika sokeestikkin luottanu nettituttuihini: puhelinnumeroita oon vaihtanu useemmanki kanssa, nähny oon useita, yhen jopa ottanu yöks ekalla tapaamiskerralla meille kotiin (tosin olin alaikäinen kuten nettituttunikin silloin ja vanhemmat oli kotona). Sinisilmäisyys ei aina ole pahasta mut tosiaan kannattaa varoa.

Sit huomasin sen, että yrität parhaillaan saada kumppania. Eihän siinä, aika moni kuitenki haluaa kumppanin vierelleen. Mut se että oikein yrittämällä yrittää.. Jotenki vierastan sitä ajatusta. Tykkäätkö edes siitä yhdestä miehestä, jonka kanssa olet kirjotellut? Tai vaikuttaako se kiinnostavalta? Musta nettituttavien kanssa kannattaa suht paljon vetää ihan kaveripohjalta ja nähdä livenä ennenkuin ajatteleekaan seurustelua kyseisen tyypin kanssa. Tosin oon sua nuorempi ja tää on mun eka seurustelukumppani, et sikäli mun on vähän hassua neuvoa :) Ja mikä sopii yhelle, ei välttämättä sovi toiselle.

Perimmäinen pointti oli nyt kuitenkin se, että kannattaa mennä omien tunteiden mukaan. Jos epäilyttää niin ota etäisyyttä. Jos tuntuu hyvältä, niin mene kattomaan millanen tyyppi on kyseessä ja kuitenkin järkevästi toimi sen kannalta. Kovin moni muukin kaltaisesi tyttö/poika on netissä etsimässä itselleen kumppania, jotenka miksi törmäisit pelkästään joihinkin mielenterveysongelmaisiin ja psykopaatteihin? :)

kyllä olen löytänyt... seurustelen tääläkin hetkellä yhden nettistä löydetyn ihmisen kanssa. Hän on aivan ihana ja oikee aarre