Elämän pyörteissä

ettet liian isoja sukkia neulo. Paljon mukavampaa onkin odotella touhuten askareitaan, kuin täällä netissä kahlaillen. Runosi sai hyvälle miellelle tunnelmallaan. Kiitos lukuhetkestä.

Runo tämäkin on sitä.
Kotoisuutta syksyn keskellä..
Niin. Kiitos Sinulle tästä !

*kaunista ruskan aikaa...värikylläisyyttä päiviisi*

Toivon, että hän tulisi ihan kohta, koputtaisi oveen ja ....

Kuluu se aika neuloessakin, se on mielenkiintoista.

Runosi oli maustettu sopivasti kaikilla mausteilla, minulle jäi hyvä maku:)

Ps. Jos hän ei tule, niin parit sukat olis kivat!

Voi vitsi taas tätä sun runoas!
Aivan uppoaa minuun kuin 'kuuma veitsi voihin'!
Mutta jos alkaa oleen kaapit täynnä (mitä ei varmaan) niin kerro.... koko on XXXXLLL tai jotain..kääk!! :o
Mulla on muuten noita astioita tullut maalattua.... :)))))
Kerro vaan..hihi..iloista vir..eiku ilitaa, kaaru! *Muru vilikuttaa* :D

sopii runosi sanat meihin moneen varmaan, niin
luulisin.

Itse en enää pysty virkkaamaankaan, niskat ja
hartiat ei tykkää, vaikka mieli tykkäiskin.
Ja kutojaksi minusta ei oo ollut koskaan.

Mutta elämänläheinen ja toisaalta haikeakin on
runosi, onnen haaveilusta.

Luulen, että itsekkin tuon seuraavaksi taas vaih-
teeksi jonkun huumoripitoisen runon iloksenne/
murheeksenne tänne.

( Olen kummastellut käytöstä täällä joidenkin
ihmisten kohdalla, mutta se siitä - kukin taaplaa
tyylillään. Mutta älä kysy mitään, hih )