ei voisi paremmin kuvata

inhottavaa ja ärsyttävää, kun ei voi tehdä asialle mitään. Koska jos tekisi, niin aiheuttaisi liian monelle rakkaalle ja tärkeälle ihmisille surua. Elämä ei ole reilua.

olekin kirjoitti:

inhottavaa ja ärsyttävää, kun ei voi tehdä asialle mitään. Koska jos tekisi, niin aiheuttaisi liian monelle rakkaalle ja tärkeälle ihmisille surua. Elämä ei ole reilua.

ainaista valintojen tekoa, pitääkö aina elää toisten elämää heidän ehdoillaan, milloin tänne voi syntyä elämään omaa elämäänsä kaikkien rakkaidensa kanssa yhdessä, silti omana itsenään.miksi minulle saa aiheuttaa surua, mutta minä en niin saisi tehdä..kyselyikä voisi jatkua loputtomiin

olekin kirjoitti:

inhottavaa ja ärsyttävää, kun ei voi tehdä asialle mitään. Koska jos tekisi, niin aiheuttaisi liian monelle rakkaalle ja tärkeälle ihmisille surua. Elämä ei ole reilua.

miksei voi tehdä mitään, eikö ole minkäänlaista vaihtoehtoa ja miten aiheuttaisit sinulle tärkeille ihmisille harmia, eivätkö he ymmärtäisi vai pelkäätkö itse jotain??

Eikö pitäisi olla niin, että kun voi hyvin sydämenpohjiaan myöten, niin silloin voi antaa myös itsestään sen parhaan panoksen niille läheisille ihmisilleen. Siis toisin sanoen, sinun onnesi ja hyvinvointisi on myös lahja heille

tahtoo tietää kirjoitti:

miksei voi tehdä mitään, eikö ole minkäänlaista vaihtoehtoa ja miten aiheuttaisit sinulle tärkeille ihmisille harmia, eivätkö he ymmärtäisi vai pelkäätkö itse jotain??

Eikö pitäisi olla niin, että kun voi hyvin sydämenpohjiaan myöten, niin silloin voi antaa myös itsestään sen parhaan panoksen niille läheisille ihmisilleen. Siis toisin sanoen, sinun onnesi ja hyvinvointisi on myös lahja heille

Oman tilanteeni, joten otan siitä myös vastuun. Miksi jonkun muun tarvisi kärsiä minun valinnoista? Jos antaisin moraalin olla ja olisin itsekäs ja tekisin niinkuin haluaisin, siinä kärsisi monia kymmeniä ihmisiä. Jos taas ajattelisin muita ihmisiä enkä tee omanpään mukaan, siinä kärsii vain yksi ihminen, minä. Kumpi kannattavampaa? Säilyttää ystävyys moniin ihmisiin, tähä rakkaaseenkin, vai tuhota monta ystävyyttä, ja EHKÄ saada tämä rakas, ja suhde joka EHKÄ toimii. Särkyneestä sydämestä pääsee loppujen lopuksi yli, onhan mulla nyt jo muita kuvioita, ja olen onnellinen. Mutta ei silti koskaan tule sun arvoista naista.

aiheuttanut kirjoitti:

Oman tilanteeni, joten otan siitä myös vastuun. Miksi jonkun muun tarvisi kärsiä minun valinnoista? Jos antaisin moraalin olla ja olisin itsekäs ja tekisin niinkuin haluaisin, siinä kärsisi monia kymmeniä ihmisiä. Jos taas ajattelisin muita ihmisiä enkä tee omanpään mukaan, siinä kärsii vain yksi ihminen, minä. Kumpi kannattavampaa? Säilyttää ystävyys moniin ihmisiin, tähä rakkaaseenkin, vai tuhota monta ystävyyttä, ja EHKÄ saada tämä rakas, ja suhde joka EHKÄ toimii. Särkyneestä sydämestä pääsee loppujen lopuksi yli, onhan mulla nyt jo muita kuvioita, ja olen onnellinen. Mutta ei silti koskaan tule sun arvoista naista.

et sä sitten ole siihen niin ihastunut, kun olet jo muutenkin onnellinen. Kun se oikea tulee vastaan, sitä ilman ei voi elää. Siinä on se ero.

aiheuttanut kirjoitti:

Oman tilanteeni, joten otan siitä myös vastuun. Miksi jonkun muun tarvisi kärsiä minun valinnoista? Jos antaisin moraalin olla ja olisin itsekäs ja tekisin niinkuin haluaisin, siinä kärsisi monia kymmeniä ihmisiä. Jos taas ajattelisin muita ihmisiä enkä tee omanpään mukaan, siinä kärsii vain yksi ihminen, minä. Kumpi kannattavampaa? Säilyttää ystävyys moniin ihmisiin, tähä rakkaaseenkin, vai tuhota monta ystävyyttä, ja EHKÄ saada tämä rakas, ja suhde joka EHKÄ toimii. Särkyneestä sydämestä pääsee loppujen lopuksi yli, onhan mulla nyt jo muita kuvioita, ja olen onnellinen. Mutta ei silti koskaan tule sun arvoista naista.

sen ja sun "arvoista naista" ja paljon arvokkaampaakin. Ei ole siitä kysymys. Kysymys on siitä, voitko elää sitä ilman.

niin enpä usko kirjoitti:

et sä sitten ole siihen niin ihastunut, kun olet jo muutenkin onnellinen. Kun se oikea tulee vastaan, sitä ilman ei voi elää. Siinä on se ero.

Ei tässä maailmassa voi enää uskoa. Siksi nykyään heteropareillakin on niin paljon avioeroja. Jos pitkän rakastavan suhteen jälkeen jostain syystä tuleekin ero, siinähän mielenterveys olisi todella vakavasti vaarassa. Jos uskoon yhteen ainoaan elämän rakkauteen, pitäisi elää sitten loppuelämä selibaatissa.

Uskon että tämä nainen oli ja on minulle sielunkumppani tms. mutta uskon että kohtaan muitakin palavia rakkauksia.