Onko kellään omakohtaisia kokemuksia rakennuspaikan osan lunastamisesta? Lähinnä lunastuskorvauksesta.
Katsotaanko kiinteistön arvo kauppa-arvomenettelyssä pienemmmäksi, koska se on osa rakennuspaikkaa, eikä oma yksittäinen rakennuspaikka?
Katsotaanko kiinteistön arvo kauppa-arvomenettelyssä pienemmmäksi, koska se on osa rakennuspaikkaa, eikä oma yksittäinen rakennuspaikka?
Vastaukset 14
Vanhimmat
menee samaan käypään hintaan ja se määräytyy tehtyjen kauppojen mukaan.
Eu kukaan maata alella myy.
Mistä löytyy faktaa tuosta? Meiltä lunastettiin kesämökki, ja hinta oli vain 1/5 alueen yleisestä loma-asuntojen hinta-tasosta ja kiinteistövälittäjän hinta-arviosta. Perusteena oli se, että kukaan ei kuitenkaan vapailla markkinoilla ostaisi kesämökkiä, jonka tontti on vain osa rakennuspaikkaa.
ei ollut rakennusoikeutta, siksi se meni joutomaan eli laitumen hinnalla.
Mitä väliä sillä rakennusoikeudella on jos kerran lomapaikassa on rakennukset olemassa? Ei niitä purkamaankaan käsketä.
on täysin riippuvainen siitä onko sillä rakennusoikeutta vai ei. Eli tuoko se lisää vai ei.
Oletan, että rakennuspaikan osan lunastus perustui (ranta-)asemakaavaan, kuten yleensä.
Mikä on kyseisen asemakaavan mukainen käyttötarkoitus kyseiselle muodostettavalle tontille, josta kesämökkitilanne (tai sen osa) rakennuksineen oli osa?
Asia on merkittävä, koska jos tontin käyttötarkoitus ei ole loma-asunto tai jos rakennus ei muuten vastaa asemakaavaa, niin se rakennus on lähinnä lunastuskorvausta alentava tekijä.
Toinen huomionarvoinen seikka on se, että lunastuskorvaus perustuu lunastuspäätöksen antamishetken hintatasoon ja rakennuksen kuntoon, eikä sen jälkeistä hinnannousua tms. tietenkään voida ottaa huomioon.
Oletan, että merkittävä osa saamastanne korvauksesta on pelkkää maapohjakorvausta, joka perustuu paljaan maan neliöhintaan tai vaihtoehtoisesti kaavanmukaisen rakennusoikeuden hintaan.
Tarkempaa arvausta ei oikein voi antaa, ellet kerro kaavatilanteesta ja tontinosien neliömääristä yms.
Hieman lisää tietoa voit saada Kuntaliiton asiaa koskevalta sivulta:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;145;30546;38442;25193;32444;41503;42455
Kyseessä oli kaksi erillistä loma-asuntotonttia, joilla molemmilla on omat tonttinumeronsa ja jotka vain muodostivat yhdessä yhden ranta-asemakaavan mukaisen rakennuspaikan.
Alue on lomarakentamisen aluetta ja ranta-asemakaava on vahvistettu noin 30 vuotta sitten.
Rakennuspaikalla on rakennusoikeutta 100m2, jota ei ole erikseen osoitettu kummallekaan tontille, mutta koska lunastettu tontti on rakennettu, niin luonnollisesti rakennusoikeus on tällä hetkellä siinä. Toinen tontti on rakentamaton.
Ko. kesämökki on rakennettu yli 50 vuotta sitten, eli 20 vuotta ennen kuin ranta-asemakaava on tehty ja vahvistettu. Kesämökki oli siis ensin aivan omana itsenäisenä tilanaan, kunnes kaavoituksessa sen tontti "yhdistettiin" viereisen tontin kanssa yhdeksi rakennuspaikaksi.
Tonttien koossa on merkittävä ero: lunastetun kesämökin tontti on kooltaan yksi viidesosa viereisen rakentamattoman tontin koosta.
koska siinä ei ole eikä ollut rakennusoikeutta. Ja koska se ei tuonut yhtään lisää rakennusoikeutta alkuperäiselle läntillekkään.
Joutomaan hinta on vain 1000 hehtaarila! Rantalisää ehkä vähän, saahan sinne matonpesupaikan.
Rakennusoikeus (eli siis suurin sallittu rakentamismäärä) ei ole kaavaa edeltäneiden kiinteistöjen (tilojen) oikeus, vaan se on sillä kiinteistöllä (tontti), joka muodostetaan kaavan mukaan.
Kyseisessä tilanteessa siis kahden aiemman tilan maa-alueet on kaavassa merkitty yhdeksi rakennuspaikaksi. Tämä rakennuspaikka on lohkottava asemakaavan mukaiseksi tontiksi ennen rakennusluvan saantia. Ja ennen lohkomista koko alue täytyy olla yhden omistajan (tai yhteenliittymän) omistuksessa.
Ellei jostain syystä kaavassa määrätty rakennusoikeus ole nimenomaan lisärakennusoikeutta nykyisen rakennuksen lisäksi, niin sillä rakennuksella ei välttämättä ole mitään tekemistä rakennusoikeuden kanssa.
Tältä osin vaikuttaa siltä, että ainakaan pahasti metsään lunastus ei ole mennyt, sillä aivan ilmeisesti se sai lunastaa, jolla oli arvokkaampi osuus muodostettavasta tontista, ja maapohjakorvaukset osuivat omistusosuuden suhteen oikeansuuntaisiksi. Näkemättä lunastuspöytäkirjaa ei oikein tarkempaa kantaa voi ottaa siihen, olisiko jossain kohdassa ollut selkeää virhettä.
Jos harrastaisi jälkiviisautta, niin toteaisi, että kaavaa valmistellessa olisi kyseisen mökkitilan omistajan kannattanut olla aktiivinen ja esittää muunlaista ratkaisua. Tosin ehkä silloin on ajateltukin niin, että se mökki puretaan joka tapauksessa.
Vaikka tässä ketjussa ei kukaan olekaan vielä ihmetellyt miten joku yksityinen saa lunastaa, vaikka Perustuslaissa lunastaminen rajataan vain yleisen tarpeen vaatimaksi, niin todettakoon tässä se että rakennuspaikan osan lunastamista sääntelevä osa Kiinteistönmuodostamislakia on säädetty samalla säätämisjärjestyksellä kuin Perustuslaki.
selittyy aivan yksinkertaisesti: Olet ymmärtänyt väärin termin tontti. Ei siellä mökin seutuvilla ole kahta eikä yhtäkään tonttia.
On vain kaavassa määritelty rakennuspaikka, joka nyt sattuu koostumaan kahdesta erillisestä tilasta.
Kun ei ole tila kaavassa osoitetun rakennuspaikan mukainen, niin sitten se on raakamaata, ja hinta sen mukainen.
mutta vain tuhat neliötä. Rakennukset sähköistetyt ja hyvä kuntoiset 60 neliöö piharakennus ja ranta sauna. päärakennus-56, lisäosa-70, sauna -75, vaja -98. Toinen on määrä- ala ympärillä n.5000 neliöö. Lunastaja omistaa määräalan ja puolet niemenkärjestä. Kiinteistövälittäjä arvioi niemen kärjen myynti- arvoksi 120000 euroo, toimituksessa se arvioitiin "vain" 23000 tuhanneksi. Menikö oikein kannattaako valittaa maaoikeuteen? Mistä noin suuri kauppa-arvo ero. Paikka on todella upea kallioniemeke. Tie perille. Valitanko ?
käyttötarkoitus ei muutu.
tuosta oikein selvinneet?
Tuo lunastushinta on oikean suuntainen tuolle 5000 neliölle ja toisaalta tuolle huvilatontille rakennuksineen tuo kiinteitövälittäjän arvio lienee oikean suuntainen.
Taidat verrata kahta eriasiaa toisiinsa.
että lunastus koski nimenomaan tuota huvilatonttia, ja tuo 5000 neliön tontti "toimi lunastajana".