kun ei enää jaksa?Jos kaikkensa on yrittänyt ja silti vain menee vituralleen.niin eikö silloin saa jo luovuttaa ihan kaikesta?Ja jos luovutan,en silloin syyllistä ketään.
saako silloin
luovuttaa
71542
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
hakee eka apua joltai ammattiauttajalta. Luovuttaminen ei ole ratkaisu..
löydy.Valitettavasti kaikki ongelmat ei miitingeissä ratkea.
hyvä vaihtoehto maailman ylikansoittumisenkin vuoksi. Yhä useamman ihmisen tulisi antaa periksi ja antaa tilaa muille elollisille. Ihmiskunta on maapallon syöpä, johon onneksi sodat ja luovuttamiset toimivat hyvänä lääkkeenä, joita tosin liian vähän käytetään. Hienoa, että meistä löytyy edelleen rohkeita periksi antajia!!
Kysyit, saako luovuttaa ja vastaan, että ei saa! Omaiseni luopui elämästään vuosia sitten, eikä se kipu lähde koskaan. Vaikka et haluaisi syyllistää muita, se tapahtuu kuitenkin. Sitä paitsi halu luovuttaa menee vielä ohi, lupaan sen. Sitten kun elämä tuntuu taas elämisen arvoiselta, olet iloinen siitä, että jaksoit vaikean ajan yli.
Ei elämä ole joidenkin asioiden "pilalle menemistä". Se on pieniä hetkiä,hyviä ja pahoja, mahdollisuus siihen, että tapahtuu jotakin, jompaa kumpaa, on aina lähellä. Olen kokenut vaikeita asioita, menettänyt hyvin läheisiä ihmisiä jo nuorena ja sairastunut vakavasti. Usein olen halunnut luovuttaa, mutta koskaan en ole sitä tehnyt, en osaa sanoa miksi.
En osaa myöskään sanoa, mikä keino tuo apua sinulle. Onko se palveleva puhelin, joku, jonka tunnet ja jolle voit jutella vai löydätkö helpotusta vaikeaan oloosi ammattiauttajalta. Minulle selviytyminen oli ja on usein vieläkin riippumista kiinni elämänlangassa, joka on joinakin päivinä ohut ja hauras, toisinaan vahva ja kantava. Ole sitkeä, elämä kannattaa, aina!
Vedä pohjan kautta! Vedä kännit! Vedä perseet! Vedä tumppuun! Anna kaikki pois! Anna palaa! Kyllä sitä jossain vaiheessa huomaa et oli hyvä tilanne. Ei se oo köyhä jolla ei oo paljo vaan se jolta puuttuu paljo.
Ei saa silloinkaan luovuttaa vaikka
ei jaksaisikaan kyllä kaikki järjestyy
sillä et varmaan ole vielä ihan kaikkea
yrittänyt. Apua löytyy käyppä
hakemassa sitä.
Aina jollekkin jää syyllisyys sillä
niin yksin tuskin olet tässä maailmassa.
Selviää. On hieman vaikea, ottaa kantaa, kun ei tiedä mistä on kysymys. Jos tuntuu siltä, että kaikki menee vituralleen, on kuitenkin joku osa, joska vuoksi kannattaa jatkaa elämää ja olemista. Olin kerran umpikujassa, mutta sitten mietin - jos saan tuon yhden asian järjestykseen, olen ainakin yrittänyt. Siitä se sitten lähti. Sinällään hyvä keskustelu,jossa ei ollut yhtään asiatonta mielipidettä. Tsemppiä.