Milloin nuori on tarpeeksi vanha ostamaan omat "hyvänsä"?Meillä mies sanoo ettei 17 ja 18 vuotiaiden vielä meillä ollessaan tarvii ostaa ostaa omia karkkejaan(ja niitä pitää olla joka päivä)!
Oma nuoreni (kohta 19v)on ollut kesätöissä ja kuluttaa nyt niitä rahoja omiin "hyviinsä", mutta nämä miehen jälkikasvu on aina lomillaan vain lomaillut, eli rahaa ei ole vieläkään omasta takaa.
Miehellä ei paljon rahat riitä näihin koska omiin menoihinkin tarvitsee rahaa...ja näille on ostettu mopoa, autokin jo toiselle katsottuna(katsastusta vaille), mut miään ei riitä....
Nyt nämä nuoret olleet meillä tämän syyslomaviikon.
Nukuttu 3:n saakka iltapäivällä, syöty pullat pakkasesta, piparit ym.t hyvät.Ruokaan ei ole koskettu koska en heitä passaa vaan olen itse sanonut että ottaa ruoan jääkaapista ja lämmittää mikrossa, mutta ei.
Mies tulee töistä ja kysyy ovatko nuorensa syöneet? Ollaan me leipää, on vastaus.Ja mennäänkö Mäkkiin?
Voi...kle tätä passaamista......Mitä mieltä olette muut?..
Oma nuoreni (kohta 19v)on ollut kesätöissä ja kuluttaa nyt niitä rahoja omiin "hyviinsä", mutta nämä miehen jälkikasvu on aina lomillaan vain lomaillut, eli rahaa ei ole vieläkään omasta takaa.
Miehellä ei paljon rahat riitä näihin koska omiin menoihinkin tarvitsee rahaa...ja näille on ostettu mopoa, autokin jo toiselle katsottuna(katsastusta vaille), mut miään ei riitä....
Nyt nämä nuoret olleet meillä tämän syyslomaviikon.
Nukuttu 3:n saakka iltapäivällä, syöty pullat pakkasesta, piparit ym.t hyvät.Ruokaan ei ole koskettu koska en heitä passaa vaan olen itse sanonut että ottaa ruoan jääkaapista ja lämmittää mikrossa, mutta ei.
Mies tulee töistä ja kysyy ovatko nuorensa syöneet? Ollaan me leipää, on vastaus.Ja mennäänkö Mäkkiin?
Voi...kle tätä passaamista......Mitä mieltä olette muut?..
Vastaukset 18
Vanhimmat
muta ei omat koskaan. tais vaan olla taas provotusta oikein sydämen kyllyydestä...heh hee.
on helpompi nähdä siellä kumppanin silmässä tai jotain semmoista.
Kyllä meilläkin joutuu suhde jäähylle, kun miehen lapset tulee. Kaikki asiat sovitutkin muutetaan että ei vain lapset (17, 15, 11) joudu tekemään mitään itse. Miehen lasten eteen tehdään kaikki, heitä passataan ja paapotaan, ettei vaan tule pahamieli isin luona.
Kun lähtevät äidin luo niin saa monta päivää siivota jälkiä. Onneksi emme asu vielä yhdessä. En jaksaisi noin isojen lasten jälkiä siivota, kun omanikin(10, 14) osaavat siivota jälkensä ja järjestellä paikkoja.
Muakin harmittaa tänään niin vietävästi, sovimme miehen kanssa että olemme tänään minun kotonani illan ja yön, ja nyt oli miehen vanhin lapsi soittanut, käskenyt isukin kuskiksi itselleen ja kavereilleen niin siihenpä se tapaaminen kuivui. Eikä ole edes ensimmäinen kerta, tuskin viimeinenkään.
Miksi mies taipuu lastensa jokaiseen oikkuun, jos lapset haluaa että minä en ole paikalla, mies sanoo että en saa tulla kylään en edes kahville.
Jotenkin on alkanut tuntua että minulle ei ole tilaa miehen elämässä ainakaan silloin kun lapset on paikalla, vaikka hän sanookin että on mutta teot osoittavat toista.
sydämen kevennystä. Ei oikeastaan muuta.
Helpotusta ja ajatusten läpikäymistä
ÄLÄ VÄLITÄ SIITÄ MITÄ MUUT SANOO JA AJTTELEE, SINULLE TULI HELPOTUS KUN SAIT SANOA JOTAIN=) YMMÄRRÄN SINUA TÄYSIN, AINA EI OLE HELPPOA
MINUSTA NÄISSÄ TILANTEISSA PITÄISI ELÄÄ NIIN, ETTÄ ÄIDIN LUONA OMAT SÄÄNNÖT JA ISIN LUONA OMAT, EI AINA TOKI NÄINKÄÄN. MEILLÄ TOIMITAAN NIIN KOSKA MUU EI MAHDOLLISTA,IKÄVÄ KYLLÄ.
SELVÄT RAJAT JA SÄÄNNÖT MYÖS ISOMMILLE LAPSILLE, HYPPIVÄT MUUTEN SILMILLE JOTA EN AINAKAAN ITSE SIEDÄ, MEILLÄ ASUU OMAN LAPSENI LISÄKSI MIEHEN 2 LASTA JA JOKAISELLA SAMAT SÄÄNNÖT JOIDEN MUKAAN TOIMITAAN JA KUN ÄITINSÄ LUOKSE MENEVÄT SIELLÄ TOIMITAAN ÄIDIN SÄÄNTÖJEN MUKAAN.
Sua otetaan suhteessasi huomioon tasan niin paljon, kuin ajattelet että "ansaitset". Aikuisen ihmisen omalla vastuulla on avata suunsa jos asiat ei mene toivotulla tavalla, eikä leikkiä marttyyria.
Joillekin murenetkin riittää joskus, osaatko kuvitella suhdettanne viiden vuoden päähän, vai saatko kylliksesi tästä menosta jo ennen sitä?
purkaja, en osaa ainakaan tällaisenaan. Olen miehelle sanonut että vaadin ja haluan parempaa, en halua olla se kolmonen tai nelonen lasten, ystävien ja töiden jälkeen.
Mies vain loukkaantuu tästä ja mököttää, minun pitää ymmärtää että hänen lapset on niin pieniä vielä.
Totta kai minä ymmärrän että lapsia ei saa unohtaa, mutta ei seurustelu ja lapset ole toisiaan pois sulkevia tekijöitä. Ei mieskään ajattele kovin pitkälle asioissa. Kohta lapset on aikuisia ja silloin istuu yksin kotona. Suremassa kohtaloaan.
Mutta jos suunsa avaa ja toinen loukkaantuu siitä niin, mitä sitten? Sanoa että voivoi, osuinpa arkaan kohtaan.
Voisi kysyä mitä mies parisuhteelta odottaa, toivoo. Mitä sinä? Miksi olette yhdessä? Ymmärtääkö ettei ole "vastuullaan" ottaa huomioon paitsi lapsensa, vaan myös itse valtisemansa uusi puoliso, sinut. Se on kasvun paikka kummallakin, ei vain sinulla.
Miten tärkeää hänelle on, että myös sinulla on hyvä olla?
Miten hyvin tämä suhde täyttää sinun tarpeet, miten hyvin hänen tarpeet? Te tulette parina ensin, vasta siten löytyy annettavaa lapsillekin? Eikö se ihan aikuisten oikeasti niin mene?
Jos ei, niin on kypsää hyväksyä sekin ja edetä sen mukaan... Toista ei voi muuttaa, mutta marttyyriksikään ei kannata ryhtyä.
ja vaihdoimme sähköpostia paljonkin siitä mitä kumpikin haluaa ja toivoo suhteelta.
Ja silloin olimme samoilla linjoilla kaikissa asioissa, nyt vain tuntuu että mies on unohtanut asiat joista puhuttiin ja käyttäytyy kuin olisin itsestään selvyys tai tavara jonka voi panna hyllylle ja ottaa esiin silloin kun itsestä siltä tuntuu.
Marttyyriksi, no juu... tänään minä kyllä kierin itsesäälissä totaalisesti... Oli vain niin surku olo.
Just noin," ettei tule paha mieli", on vissiin mottona miehellenikin?Näille nuorille kyllä toitotettu jo 7 vuotta että meillä on eri säännöt kuin heidän kotonaan, ja kun näistä tekemättömyyksistä sanoo niin sit alkaa huutaminen ja sättiminen nuorten taholta, jonka jälkeen isä tulee mulle sanomaan että nuoret pahoittivat mielensä!!!Mut mun ei ole väliä!
Ja miksi tulla meille syyslomaviikolla kun jo etukäteen tiedetään että isällä on iltatyöviikko?En minä jaksa tehdä ruokia eteen näille koska he eivät itse osaa ottaa ruokia jääkaapista ja lämmitää niitä mikrossa, se on nähty!Ja miehen mielestä näille pitää sanoa että syökää nyt jotain?Miksi? Eikö tämäikäiset jo osaa itse säädellä syömistään ja tiedä milloin on nälkä? Voi per..le kun jotkut on opetettu uusavuttomiksi!
Olen itse vuorotyössä ja mies on juuri tämän viikon iltavuorossa eli hän ei ehdi tekemään mitään näiden nuortensa kanssa.Nämähän kun eivät nenäänsä ulos pistä ellei tiedossa ole joku Mäkki tai muu vastaava....
Tilipäivään on miehellä aikaa eikä näitä nuoria voi viedä mihinkään eli he ovat minun "ilonani"....
Miksi mun tarttis leikkiä"iloista perheenäitiä" pullaa leipomassa ja paapomassa hänen jälkikasvuaan näiden syyslomalla ,kun mies ei kotona ollessaan noteeraa mun jälkikasvuani mitenkään(on kuin ilmaa)...
niin ei tarvi voivotella "töiden paljoutta".
Jos Mäkkäriin meneminen on noin suuri juttu sulle, et tulee paha mieli siitä, niin ei ole sulla oikeista asiosta ja ongelmista tietoakaan. Mutta sehän onkin sun onglmas.
Mitä sitten, kun sulle tulee oikeita isoja ongelmia, niin kuinka sä luulet selviäväs niistä, jos Mäkkäri tuottaa noin suuren ongelman.
"Pitääkö paapoa ja tehdä ruokaa ja paistaa pullaa"! Herranen aika, eihän sun tarvi kun he syöbvät Mäkkärissä??? Helpollahan sä siinä pääset. Ensin valitat että pitää tehdä ruokaa, ja sitten kun menee Mäkkäriin, niin sekään ei ole oikein? Mitä sä oikeesti haluut???? Valittaa vaan ja tehdä kärpäsestä härkäsen.
ovat miehellesi etusijalla. Minusta on aika luonnollista, että isä kuskaa lastaan, jos hänellä kerran on auto ja aikaa.
Jos miehellä on ennestään perhe, ei uudelle puolisolle ole hänen elämässään tietenkään yhtä paljon tilaa kuin perheettömän miehen elämässä.
Yritä luoda itsellesi oma rooli ja tila tuon miehen ja hänen lastensa elämässä. Suosittelen, että otat ystävällisen, joustavan roolin. Se, että kiukuttelet siitä, että miehesi "passaa" omia lapsiaan, vieraannuttaa miehen sinusta. Lapsista puhumattakaan. Usko pois.
Sinä sen sanoit. Lapset tulevat isäänsä katsomaan, meillä mies on lomalla kun lapset tulevat meille. Kannattaa olla tarkkana alusta saakka, että toteutuu se tapaamisten perimmäinen tarkoitus, niin ei tarvitse sitten parin vuoden päästä ihmetellä, että miten tässä nyt näin kävi. Huomautapa asiasta miehellesi, ei ole logiikkaa jolla tähän olisi mitään vastaan sanomista.
ollaan, mun mies hyppää kun lapset sanoo hyppää iskä kysyy vain kuin korkealla isi hyppää... Noin kärjistetysti.
Kai se on että mies kohtelee juuri sillä tavalla kuin sen antaa kohdella ja lapset seuraa perässä. Itsellä ainakin toisinaan sellainen iso suuri pala kurkussa kun on niin pahamieli.
Ja sitten miettii valmiiksi kuinka sanoa asiat kauniisti miehelle, ja kuitenkin se suutahtaa. Huoh.. kamalaa..
ja meillä on todella hyvin erilaiset tavat ajatella asioista, vaikka alkuun olikin samat.
Minun mielestä myös aikuinen lapsi joutuu jo ajattelemaan muitakin eikä vain omaa napaansa. Ei kai kuitenkaa ole tarkoitus kasvattaa lapsista itsekkäitä pikku-*****.
Minä kyllä huomion lapseni ja he ovat todella tärkeitä, mutta enpä tosiaankaan passaa heitä. Pitää jo nuoresta oppia että maailma ei pyöri oman navan ympärillä.
Passaaminen ja huomioiminen ei ole sama asia
Minulla useampi lapsi,avomiehellä samoin.Meillä on lapset kasvatettu hiukan eri tavalla.Yksinhuoltajana toistakymmentä vuotta eläneenä,minun lapset on tottuneet pakon edessä tiettyihin "sääntelyihin".On ollut tarkat viikkorahat,muutenkin sovitut rahamäärät,millä voivat ostaa vaatteensa ym.Ovat siis oppineet nuoresta ,että tietyn rahamäärän pitää riittää ja kaikkea ei saa vaan kitisemällä tarpeeksi.Nykyään avomies on hyvin lepsu aikuisten lastenkin kanssa,rahaa annetaan,kun lapsi on tuhlannut omansa.Omilta lapsilta en voisi odottaa sellaista,jos pyytäisivät rahaa LAINAKSI,olisin hiukan huolissani,että kuinkahan huonosti asiat ovat.Mies puolustelee asiaa sillä,että mistä sen tietää kaunko täällä tallustetaan,voihan sitä auttaa.Olen siihen vastannut"Juuri siitä syystä meidän velvollisuutemme on opettaa lapsemme pärjäämään omillaan ja selviämään ilman meitä ja sitä takaporttia,että jos rahat loppuu,niin pyydetään isältä lisää".Joskus isät ovat ihan liian lepsuja ja unohtavat kasvatusvastuun.On tietysti mukavaa olla se isä,jolle kaikki käy.
huh huh..mitä valittajia te ootte suurin osa!eikös se ole perhettä sit jos ei ole samaa verta ja lihaa?että sitä kohdellaan eritavalla sit?niinhän se meneekin,kukahan on tämä viisas joka noin väittää!perhettä se on sekin joka ei ns.perheeseen kuuluu.
kuka uusioperheessä elää siten et ensin omat lapset jne sitten vasta vieraat!anna mun kaikki kestää,huvittaa kyllä lukea näitä juttuja,kaikki niin viisaita ja kaikki tietäväisiä,onneks mä en ole ja myönnän sen!täydellinen äiti ainakin meijän perheessä
isät kohtelee omaa lihaa ja vertaan paremmin, kuin valitsemansa puoliskon lihaa verta olevia lapsia.
Mikä oikeus miehen lapsilla on saada kaikki sormia lapsauttamalla ja naisen lapset kituuttaa? Eikös isänkin pitäisi tajuta oma vastuunsa? Ei nämä naiset ole tyhmiä he vaan tajuavat että joku kaunis päivä se vastuu on otettava omiin käsiin.
Mutta toiset isät jopa seurustelevat lastensa ehdolla jos aikuiset lapset eivät halua nähdä naisystävää isän kotona, isän kanssa, niin isä pukkaa naisystävän siksi aikaa syrjään. ei se ole tälle naiselle oikein, jos ei uskalla olla avoimesti ihmisen kanssa jota v ä i t t ä ä rakastavansa. Onko se ollenkaan rakkautta?
No, tämä on se ikuinen dilemma, jonka toiset ratkaisevat lähtemällä suhteesta toiset roikkumalla ja odottamalla sitä omaa vuoroaan
Ei murheet ole isot, vaan olen jo omat 4 lastani maailmalle saattanut, joten tämä muu on avoni ongelma, ei minun.Kyllä mies aina yrittää parisuhteessa päästä siihen että huusholli on siisti ja ruokahuolto pelaa ettei vaan itse tarttis mitään tehdä.Siltä tuntuu tässäkin tapauksessa....Ja patalaiskat nuoret ...huh...huh.
No, ei se Mäkkäriin meno ole iso juttu vaan se, että ruokaa on kyllä jääkaapissa, mut kun istutaan sisällä koko päivä tekemättä mitään.Kun mä tulen töistä ennen miestä,käyn päikkäreille n.klo15.00(työt alkaa jo klo 5.00)---> enkä todellakaan tee mitään.
Mies tulee töistä n.klo 20.00, ja kysyy, onko pojat syöneet?Niinkuin se olis mun murheeni?No ei todellakaan ole.Jos ei saada itse ruokaa jääkaapista ja lämmitettyä sitä mikrossa niin kuolkoot nälkään.Minä en sitä niille lämmitä.
Miehellä rahat vähissä ja tilipäivään pitkä aika.Ei ole rahaa, enkä minäkään sitä hänelle anna(koska se on loputonta lainaamista)Niin siksi nämä eivät sinne Mäkkäriin hokemisestaan huolimatta pääse.(Mikä hel...tin rahasampo minä olen?Maksan kaikesta puolet tässä kommuunissa ja vielä pitäis kaikki muukin rahoittaa)
Omaa rahaa näillä nuorilla ei ole, eikä vissiin tule, ellei joku sitä heille anna, koska työnteko ei ainakaan tälle 18-v maistu.Meillä tehtäis kyl sitä ja tätä, kun iskä maksais.Ei munkaan nuori saa rahaa siitä jos hän kotona jotain tekee; kyllä sitä joutuu jotain tekemään ruokansa eteen.Kesällä tämä miehen 18v suunnitteli sitä (kun isä osti hänelle auton), että menee syksyllä töihin ja kustantaa sillä autonsa menot.
No, nyt eletään jo kohta marraskutta eikä jätkällä ole hajuakaan, eikä vissiin haluakaan työpaikasta.
Ymmärrän että täytyy opiskella mutta kyllä siinä jää senverran aikaa viikolla että voi töitä tehdä esim. kahtena iltana viikossa jotta saisi hieman rahaa.