Kyllä minä tiedän
mitä saa aikaan
liiallinen kahvinjuonti
se tupakointikin
sydämen tykytystä
ja vapinaa
Mutta kun...
sisäänkiskottu ilma
vingahtaa kurkunpäässä
ohittaessaan padottuja sanoja
eikä ole ketään
kenelle sanoisi
Pakko odottaa
että tulisit kotiin
Rakkaani
mitä saa aikaan
liiallinen kahvinjuonti
se tupakointikin
sydämen tykytystä
ja vapinaa
Mutta kun...
sisäänkiskottu ilma
vingahtaa kurkunpäässä
ohittaessaan padottuja sanoja
eikä ole ketään
kenelle sanoisi
Pakko odottaa
että tulisit kotiin
Rakkaani
Vastaukset 16
Vanhimmat
...kaikesta voi kirjoittaa
Nyt arkisiin asioihin välillä historiaan, hyvin ne nivoutuu runon sanoiksi...
Kivaa luettavaa aina nämä runosi
Tässä päässä tapahtuu milloin mitäkin... joka sitten tarvii purkaa jonkinlaisiksi sanoiksi, ettei vallan pakahdu koko akka =)
Kiitos Sinulle
Sanat jotka haluavat itsensä tuoda
meistä itsestään, määräämättömässä ajassa,
ovat oivallinen ihmetyksemme aihe, päivästä
toiseen... Luonnossa sen kaikkeuden voima
löytyy, avaruuden ajattomuudessa, olla sitä
kaikkeutta, oivalluksessa itsessään. Elää sen
kanssa, sanassa itsessään, se meitä varjelee..
Vastauksesi puhutteli minua...
Ihan kikkea en voi allekirjottaa, mutta ajattelemisen aihetta annoit - kiitos siitä !
tehnyt oikean diagnoosin? Samat oireet kuin rakastumisessa (mukaanlukien unettomuus) *huoks*
Hyvin kolahti runosi taitava tunnelma tänne. Edessä 1/2 litran kahvituoppi tuomassa lisää sydänvaivoja...
hauskaa luettavaa. Kiitos lukuhetkestä.
Huoks vaan ittelles *nauraa*
Oli jotenkin niin levoton olo... kittasin kahvia kuin mieltä vailla ja ravasin tupakalla - hirveitä paheita *hih*
Nyt jo helpottaa kun neiti saapui kotiin!
Kiitos Sinulle - ei ihan pilessä diaknoosisi *hyym*
kiähkiäh,, lähdevettä ja porkkanoita, kaks sormee pystyyn ja piispiis vaan trallalallaaa iloinen Mys siellä tansii kuin keiju nauraen ja odottaa kukkaset kädessä ylkää oih! laulu kuuluu raitilta linnut lehatavat oksille kertomaan hän tulee oi kuinka onkaan hurmaavaa nurmikko viheriöi ja aurinko hehkuu kultaansa.....
*huoh*.. meni minuutti ..ja *huoh* vielä pitää odottaa... se tunne sisällä ...henkoset..nyt taas vähän helpottaa..vähän vain..silmät siirtyy ikkunaan.. kellonko vika..vaikka... kunhan tulee.. paljon sanomattomia.. voisi kertoa rakastavansa.. nyt kertoisin ja enemmän.. koskettaa.... Niin, tulisi jo!!!! :O
*Muru lohuttaa* Kyllä se tulee, elä hermostu,, pelataan tuppia se aika, jooko! Tuota,,, voikko sinä opettaa? :[
Hiivatti!
Oho - minuutti on jo mennyt...
Helvata!
Melkein puolituntia...grrrr... Aika ei kulu!!!
(ikkunatkin pitäis pestä - niistä ei nää ulos...)
Pelataan vaan, joo kivaa (tuota, mitä se tuppi oikein on??)
Moi *wiuh*
loppui ilma tyystin.........arghhhhh.
Ei saa tämmösiä, ettei henki kulje...
vanha ihminen saa ,,, köh-köh, kohtauksen.
Tästä minä pidin:)
Vai vielä vanha - joo joo *nauraa*
Kiitos Sinulle - kommenttisi oli ihana!
oletpas hyvin saanut sovitettua tähän runoosi
paheet ja rakkauden.
Ja tuo padotut sanat - wautsi.
Älä enää MILLOINKAAN sano, että olisit minulle
kade !
Pitäsköhän yrittää jotain,
hmmmm ...
Olen tulossa rakkaani,
läpi kaikkien usvien ja rankkasateidenkin
ja tiedän
kuinka Sinä harrastat paheitasi liiaksi
odotuksessasi.
Olen ihan lähellä jo,
aukaise akkuna ja kuuntele
kuinka viallinen korahteleva autoni
mataen luoksesi mataa.
Jarrut kirskahtaen
parkkeeraan pihasi siimekseen,
ja Sinä
riennät minua kyynelsilmin vastaan.
Rakkaani
lopeta nuo paheet
ja anna minun huumata Sinut.
Hieno ja ihana ja hersyvä ja mahtava... ja kuten aina, odotin sitä kieli poskella =)
En tiedä mikä tänään oikein vaivasikaan... olin aamun kuin orpo piru - onneksi neiti suvaitsi tulla kotiin, kateltiin elokuvaa ja torkuttiin hetki... ;D
Vai oli Sinulla karseeta siellä... onneksi on ohi ainaskin!
Parempaa ehtoota!!!
Hyvää yötä...
Sade ropisee.
Kiitos kommentistasi sieltä sateen ropinasta =)
Täällä paistaa aurinko täysillä - lähetän säteitään Sinulle =)
Tää oli hyväosuvamainio, vaikkakin kauhean epäterveellinen :)
Joskus on niin riipaisevaa kun tietää, että joka sana on totta... sniis:(
Totta puhut - tällä menolla on jalka banaaninkuorella...
Herkeehän niiskuttamasta jo - kyllä ne sanat sieltä purettua tulee - joskus jopa sellaisella volyymilla että ääni menee :/ - *hih* aika paradoksaalista
Elämä on =)