Tradenomina

mutta itse tein periaatepäätöksen viime syksynä edellisen työni loputtua, että kaupan kassalle en mene vaikka mikä olisi. Päätöstä tietysti helpotti se, että sain liitosta ansiosidonnaista. Kelan rahoilla olisi voinut päätös horjua. Kaupan kassalla työskennellyt ystävänikin sanoi, että älä sinne mene jos ei nälkäkuolema uhkaa.

Omat syyt oli, että koulutuksellani ja työkokemuksellani saan varmasti muutakin kun jaksan sinnikkäästi hakea. Koin myös, että kauppaan päätyessäni olen heittänyt hukkaan opiskeluvuoteni, koska vähemmälläkin koulutuksella sinne pääsisi. Olin myös kuullut riittämiin tarinoita tradenomeista, jotka on menneet kassalle "ihan vaan vähäksi aikaa" ja ovat siellä vielä kymmenen vuoden päästä ja kehittymismahdollisuuksina siintää vastuu hevi-osastosta.

En siis halua arvostella ketään, kuten sanottu jokainen tekee sitä, mikä tuntuu itselle mukavalta ja sopivalta, kassahommat eivät sitä ole mulle. Sitkeys palkittiin, rustasin opinnäytetyön loppuun ja hain siinä sivussa laiskanpuoleisesti töitä. 2 viikkoa valmistumisen jälkeen pääsin koulutustani vastaavaan, minua kiinnostavaan vakkariduuniin. Palkka ei päätä huimaa, mutta työ on mielenkiintoista ja antaa hyvät mahdollisuudet edetä tulevaisuudessa vaativampiin hommiin.

Mutta jos sinusta tuntuu, että kaupan kassalla viihtyisit, niin tee niinkuin itsestä hyvältä tuntuu. Kunhan vaan muistat jatkossa lupauksesi kehittää itseäsi, etkä jämähdä paikoilleen jos yhtään tuntuu siltä, että haluat tehdä jotain muuta.

Siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tulet törmäämään kommentteihin työtä hakiessasi, että miksi kaupan kassa hakee tällaista tehtävää. Selitä siinä sitten, että en ole kaupan kassa, vaan tradenomi.

Kyllä oman alan töitä löytyy. Ei pidä masentua pienistä, jos ei vielä ole tärpännyt. Aktiivista hakemista yms. sparrausta haastatteluihin... kyllä se vielä siitä lähtee. Luota itseesi!

Jos kaupan ala tuntuu hyvältä startilta, niin hae ainakin asteen haastavimpiin tehtäviin. Älä siis hae kassalle, vaan esim. myyntineuvottelijaksi kodinkoneliikkeeseen tai sisustusmyyjäksi huonekaluliikkeeseen. Ne kerryttävät kokemusta myynnistä, joka sinänsä on hyvä asia.

Ja viimeisenä vinkkinä sanon: uskalla !! Uskalla lähteä pois turvallisesta kotikonnusta maailmalle. Jos Turku, Tampere ja pk-seutu tarjoaa töitä, niin lähde. Tässä maailmassa on otettava riskejä ja hypättävä vähän "tuntemattomaan". Kyllä niitä ystäviä yms. löytyy muualtakin.

Hei!
Täällä pääkaupunkiseudulla tradenomi ja muut-nomit tekevät myös kassatyötä. Ja yleensä työtä mitä löytyy. Täällä on asiat niin, että koulutetuille ei löydy alaansa vastaavia töitä.
Menevät pilkkapalkalla vaikkapa kassatyöhön. Ei ole varaa valita, kuten yleensä maakunnissa luullaan.

Eli valmistuin tammikuussa 2006. Taustalla 3 vuotta kansainvälistä työkokemusta ulkomailla(unkari, sveitsi, thaimaa).
1 vuosi menestyksekästä puhelinmyyntiä(yhteensä 2 vuotta työkokemusta siitä), jonka jälkeen pääsin vuokrafirman kautta 3 kuukaudeksi asiakasneuvojan työhön ison kansainvälisen konsernin palvelukseen. Työsuhde oli määräaikainen, jonka päätyttyä hain vastaavia tehtäviä toiseen paikkaan, josta sain vakituisia töitä asiakaspalvelutehtävistä. Työsuhde on vakituinen nyt ja palkkakin on ok(1700e/kk), mutta ei sitä mitä kouluissa luvattiin.

Koulusta päästyäni toki hain "omaa koulutusta vastaavaa" -työtä, mutta tajusin hyvin nopeasti sen, että jos en karruta työkokemusta tarpeeksi suureksi, en ikinä kehity ja sitä kautta pääse vastuullisempiin tehtäviin. Tästä hyvän esimerkin antaa minun mieheni, joka on 2005 vuonna valmistunut 25 vuotias merkonomi ja vahvan työhistoriansa ansiosta tällä hetkellä menestyy työelämässä ison yhtiön johtotehtävissä. Palkkaa hän saa lähes 5000 euroa/kk

Opiskelin ensin peruskoulun jälkeen erään elintarviketeollisuuden tuotantopuolen 2 vuotisen tutkinnon.

Opintojen jälkeen muutin takaisin kotiseudulle ja aloitin kauppaoppilaitoksessa opinnot ja työskentelin samalla sivutoimisesti, ensin keskon varastolla, sitten kirjojen puhelinmyyjänä ja sen jälkeen A-lehdillä puhelinmyyjänä.

Kahden vuoden jälkeen valmistuin merkantiksi ja viimeisen vuoden kesäksi pääsin töihin erääseen elintarviketukkuun puhelintukkumyyjäksi, kiitos alan tuotantopuolen koulu ja kokemus puhelinmyynnistä.

Olin aloittamassa merkonomin linjaa, kunnes sain tietää että pääsen ko. elintarviketukkuun töihin. Olin kuitenkin suunnitellut jo kauppista oloittaessani haluavani jatkossa opiskelemaan tradenomiksi. Siihen aikaan vaatimuksena oli merkonomin paperit ja vähintään 2 vuoden työkokemus, joten päätin lukea merkantista merkonomiksi oppisopimukuksella.

Koska olin tehnyt koulun aikaan puhelinmyyntiä A-lehdille ja menestynyt siinä hyvin, A-lehdet tarjosi minulle mahdollisuutta aloittaa lehtien kotimyyntiyrittäjänä. Niin aloin tekemään työn ja koulun ohella myös lehtien kotimyyjänä, välillä koitin myös eräälle päämiehelle varainhankintaa, mutta se homma tuntui jotenkin huijarimaiselta, enkä sitä enää jatkanut.

Koska minulla oli monta rautaa tulessa, merkonomin papereiden saanti viivästyi, eikä tradenomin opintoihin päästäkseen vaadittu merkonomin papereita, meinasi jäädä merkonomin paperit saamatta.

Lopulta vuonna 2000 aloitin tradenomin opinnot iltalinjalla ja nykyisen vaimonin kannustamana suoritin samaan aikaan merkonomin opinnot loppuun ja sain paperit 2001.

Myin edelleen sivutoimisesti lehtiä kotimyyjäyrittäjänä, mutta päämiehen olin vaihtanut Yhtyneisiin kuvalehtiin, koska pidin itse heidän lehdistään enemmän, kuin A-lehtien.

Lopulta lehtiä myi myös nykyinen vaimoni, koska aikani ei siihen tahtonut riittää, koska olin päivät töissä ja illat koulussa.

Myöhemmin kaverini lopetti kannattamattoman yrityksensä ja tulostelin hänelle mahdollisia työpaikkoja. Lopulta kävi niin, että soitin itse erääseen hänen hylkäämistään työpaikoista ja kävi niin, että tämän paikan sain. Aloitin 2003 eräässä maahantuontiyrityksessä alue-edustajana.

Jatkoin edelleen lehtien myymistä, mutta lopulta lopetin sen, koska edustajan työ on niin aikaa vievää ja työpäivät joskus todella pitkiä.

Myös tradenomin tutkinto jäi roikkumaan muutamasta kurssista ja päättötyöstä, kunnes päätin suorittaa sen loppuun jälleen nykyisen vaimoni kannustamana ja vihdoin sain paperit vuonna 2005.

Olen edelleen edustajana tässä maahantuontiyrityksessä ja aluksi meinasin monesti heittää hanskat tiskiin.

Sitkeästi kuitenkin jatkoin alun vaikeuksista huolimatta ja olen 3,5 kertaistanut oman myyntialueeni myynnin. Myyn provisiolla, joten myös ansionni on noussut huimasti.

Mene vain kaupan kassalle, se on parempi kuin ei mitään, mutta pyri kokoajan eteenpäin tavalla tai toisella. Itse meinasin jämähtää elintarviketukkuliikkeeseen, mutta monien sattumien summana eteenpäin olen mennyt. Näin jälkikäteen mietittynä en tiedä olisinko nykyisessä työssäni, ellei kaverini olisi joutunut lopettamaan yritystään?

Sen voin sanoa, että pitkäaikaisesta yrityksestä lähteminen oli todella iso kynnys ja rimakauhu meinasi viedä voiton.

Nykyään olen miettinyt, jotta alkaisin etsimään itselleni työtä, joka olisi ma-pe ja 8-16 päivässä, jolloin olisi illat ja viikonloput vapaana.