Mediuutiset:
Kerro kaverille
Lääkärit ymmärtävät Tehyä
[Mia Flygar 5.10.2007, 10:43]
Terveydenhuollossa eletään odottavissa tunnelmissa.
Hoitajalakon uhka varjostaa lääkäreiden arkea, mutta toistaiseksi Tehyn lakkohaluille löytyy ymmärtäjiä. Mediuutisten haastattelemat lääkärit ovat yksimielisiä siitä, että hoitajien palkkataso on unohtunut monttuun.
Reaktioissa löytyy kuitenkin lämpötilaeroja. Kun lääkäri toisaalla ilmaisee hoitajalle työtaistelussa täyden tukensa, lääkäri toisaalla ennustaa katastrofia, mikäli lakko toteutuu.
Lakko jättää pitkät jäljet
Lakko haavoittaisi pahasti niitä sairaaloita, joiden resurssit ovat jo nyt tiukassa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa sydän- ja verisuonikirurgian osaston pää pysyy ilman työtaisteluakin vain hädin tuskin pinnalla.
Osastonylilääkäri Martti Lepojärvi on varma, että lakko vaarantaisi ihmishenkiä.
- Normaalitilanteessa sydänleikkausjonon potilaista kuolee odottaessaan noin viisi prosenttia. Jos lakko alkaa, se romahduttaa toimintamme. Silloin pystymme juuri ja juuri suoriutumaan välttämättömistä hoitotoimenpiteistä, ja jonot kasvavat.
Lepojärvi toivoo viimeiseen saakka sopuratkaisua. Maan hallituksen uhoa hän ei pysty ymmärtämään.
- Lakko aiheuttaisi korjaamatonta vahinkoa terveydenhuollolle. Se pitäisi pyrkiä kaikin keinoin välttämään. Omalla osastollani jo parin-kolmen kuukauden mittainen työtaistelu sekoittaisi pakan vähintään vuodeksi eteenpäin. Jälkien korjaamisessa on valtava työ.
Jyväskylässä lakkoa ei nähdä uhkana potilasturvallisuudelle. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Puolakka myöntää jonojen kasvavan, muttei näe tilanteessa dramatiikkaa.
- Jonottaminen ei Suomessa ole tuntematon käsite. Luulen, että paineet lakon lopettamiseksi tulevat aikanaan pikemminkin taloudellisten menetysten takia.
Yhteiskunta arvostaa vääriä asioita
Hoitajien vaatimukset saavat lääkärikunnalta vastakaikua. Jälkeenjäänyt palkkataso nähdään oireena siitä, että yhteiskunnan arvot ovat väärät.
- Suomen talous ei ole koskaan ollut näin vakaalla pohjalla, mutta silti korotuksia ei haluta myöntää, ihmettelee apulaisylilääkäri Jukka Kettunen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Kettusen mukaan on outoa, että saman talousalueen sisällä samasta työstä voi saada niin eritasoista palkkaa. Esimerkiksi Ruotsi maksaa hoitajien työstä huomattavasti paremman korvauksen.
- Suomalainen terveydenhuolto on halpaa, kun vertaa muuhun Euroopan unioniin tai Yhdysvaltoihin. Halpuus johtuu juuri matalista palkoista, ja ne revitään työntekijän selkänahasta.
Kysissä tilanne on Kettusen mukaan selvä. Suurin osa hoitajista haluaa lisää rahaa, ja suurin osa lääkäreistä tukee hoitajien pyrkimyksiä.
Oysin Lepojärvi pitää valitettavana, että hoitajia syyllistetään julkisuudessa. Palkka-asiassa on kyse koko terveydenhuollon toimivuudesta.
- Tosiasia on, että jos hoitohenkilökunnan palkkoja ei olennaisesti korjata, ei alan resurssipulakaan helpota. Jos Suomen hallitus yhtään osoittaisi järkeä, se tulisi asiassa vastaan.
Tehyn ylimääräinen valtuusto päättää mahdollisista työtaistelutoimista ensi tiistaina.
Kommentoi artikkelia
Kommenttien etusivu
Anna
Kerro kaverille
Lääkärit ymmärtävät Tehyä
[Mia Flygar 5.10.2007, 10:43]
Terveydenhuollossa eletään odottavissa tunnelmissa.
Hoitajalakon uhka varjostaa lääkäreiden arkea, mutta toistaiseksi Tehyn lakkohaluille löytyy ymmärtäjiä. Mediuutisten haastattelemat lääkärit ovat yksimielisiä siitä, että hoitajien palkkataso on unohtunut monttuun.
Reaktioissa löytyy kuitenkin lämpötilaeroja. Kun lääkäri toisaalla ilmaisee hoitajalle työtaistelussa täyden tukensa, lääkäri toisaalla ennustaa katastrofia, mikäli lakko toteutuu.
Lakko jättää pitkät jäljet
Lakko haavoittaisi pahasti niitä sairaaloita, joiden resurssit ovat jo nyt tiukassa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa sydän- ja verisuonikirurgian osaston pää pysyy ilman työtaisteluakin vain hädin tuskin pinnalla.
Osastonylilääkäri Martti Lepojärvi on varma, että lakko vaarantaisi ihmishenkiä.
- Normaalitilanteessa sydänleikkausjonon potilaista kuolee odottaessaan noin viisi prosenttia. Jos lakko alkaa, se romahduttaa toimintamme. Silloin pystymme juuri ja juuri suoriutumaan välttämättömistä hoitotoimenpiteistä, ja jonot kasvavat.
Lepojärvi toivoo viimeiseen saakka sopuratkaisua. Maan hallituksen uhoa hän ei pysty ymmärtämään.
- Lakko aiheuttaisi korjaamatonta vahinkoa terveydenhuollolle. Se pitäisi pyrkiä kaikin keinoin välttämään. Omalla osastollani jo parin-kolmen kuukauden mittainen työtaistelu sekoittaisi pakan vähintään vuodeksi eteenpäin. Jälkien korjaamisessa on valtava työ.
Jyväskylässä lakkoa ei nähdä uhkana potilasturvallisuudelle. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Puolakka myöntää jonojen kasvavan, muttei näe tilanteessa dramatiikkaa.
- Jonottaminen ei Suomessa ole tuntematon käsite. Luulen, että paineet lakon lopettamiseksi tulevat aikanaan pikemminkin taloudellisten menetysten takia.
Yhteiskunta arvostaa vääriä asioita
Hoitajien vaatimukset saavat lääkärikunnalta vastakaikua. Jälkeenjäänyt palkkataso nähdään oireena siitä, että yhteiskunnan arvot ovat väärät.
- Suomen talous ei ole koskaan ollut näin vakaalla pohjalla, mutta silti korotuksia ei haluta myöntää, ihmettelee apulaisylilääkäri Jukka Kettunen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Kettusen mukaan on outoa, että saman talousalueen sisällä samasta työstä voi saada niin eritasoista palkkaa. Esimerkiksi Ruotsi maksaa hoitajien työstä huomattavasti paremman korvauksen.
- Suomalainen terveydenhuolto on halpaa, kun vertaa muuhun Euroopan unioniin tai Yhdysvaltoihin. Halpuus johtuu juuri matalista palkoista, ja ne revitään työntekijän selkänahasta.
Kysissä tilanne on Kettusen mukaan selvä. Suurin osa hoitajista haluaa lisää rahaa, ja suurin osa lääkäreistä tukee hoitajien pyrkimyksiä.
Oysin Lepojärvi pitää valitettavana, että hoitajia syyllistetään julkisuudessa. Palkka-asiassa on kyse koko terveydenhuollon toimivuudesta.
- Tosiasia on, että jos hoitohenkilökunnan palkkoja ei olennaisesti korjata, ei alan resurssipulakaan helpota. Jos Suomen hallitus yhtään osoittaisi järkeä, se tulisi asiassa vastaan.
Tehyn ylimääräinen valtuusto päättää mahdollisista työtaistelutoimista ensi tiistaina.
Kommentoi artikkelia
Kommenttien etusivu
Anna
Vastaukset 6
Vanhimmat
En käytä tässä muiden mielipiteitä, niitä on pilvin pimein. Kirjoitan pelkästään oman näkemykseni asiasta. Sairaanhoitajat ovat olleet palkkakuopassa iät ajat; työ on sekä henkisesti että ruumiillisesti raskasta ja haastavaa. Kun nyt kerralla halutaan isompaa palkankorotusta kuin muissa ammattiryhmissä, suotakoon se hoitajille eikä inistä, että "minulle myös, kaikille yhtä paljon". Annetaan nyt tälle yhdelle ryhmälle, jolla on käsissään terveytemme avaimet, ja otettakoon raha vaikka mistä - vaikkapa korotettuina veroina!
norsu
olen samaan mieltä. Hallituksen vastaantulo helpttaisi kummasti asiaa, jonkinlainen kompromissihan asiassa tulisi saavuttaa, kyllä myös Vanhasen ja Kataisen tulisi hiukan perääntyä samoin kuin myös Tehyn
kannanotoissaan. Keskustalaisena ihmetystä on herättänyt se, että oma puolueeni suhtautuu niin kuin se nyt suhtautuu, sovittelevampaa roolia toivoisin.
Palkankorotusvaade on oikeutettu, ja vain tarjoamalla kunnon palkkaa saadaan riittävästä hakijoita vaativaan työhön.
Tehyn keinot ovat kuitenkin väärät. Joukkoirtisanoutuminen vaarantaa ihmishenkiä romahduttaessaan akuuttihoidon, ja tuo ERITTÄIN huonoa julkisuutta sairaanhoitajien työtaistelulle. Eikö tehy ole vielä oppinut, että työtaistelussa positiivinen julkisuus on puolet voittoa? Lisäksi irtisanoutuminen aiheuttaa jäsenistölle ja sitä kautta ammattiliitolle melkoisen taloudellisen rasitteen - vai eikö yksittäisten jäsenten taloudellinen ahdinko hetkauta johtajia...? Käsittääkseni järjestön talous on edellisenkin lakon jäljiltä vielä huonossa jamassa.
Tehyn olisi pitänyt soveltaa lääkärien lakkosysteemiä. Se oli sekä yksittäiselle lääkärille että liitolle taloudellisesti siedettävää. Siinähän elektiivinen leikkaustoiminta käytännössä loppui, kun vuoroviikoin lakossa olivat anestesiologit, sitten kirurgit, korvalääkärit, neurologit jne. Eli jos leikkaaja olikin paikalla, ei ollut nukuttajaa tai toisinpäin. Ja palkat juoksi.. Sairaanhoitopiireille akuuttipotilaiden hoito on pelkkää kulua, mutta elektiivisistä leikkauksista saadaan rahaa. Elektiivisten leikkausten siirtyminen ei vaaranna ihmishenkiä. Eli jos leikkaussaleista olisivat vuoroviikoin poissa anestesiahoitajat, sitten instrumenttihoitajat jne olisi lopputulema sama.
Paitsi että nykyään ei ole (missään?) enää erikseen leikkausosastolla anestesiahoitajaa, instrumenttihoitajaa jne jne vaan kaikki tekee kaikkea ja sehän on sitten plus miinus nolla!
yhteen anestesiatiimiin tarvitaan kuitenkin vähintään 3 hoitajaa, anestesiaan, instrumentteihin, passariksi... Jos tiimejä ei saada kasaan riittävästi, ei elektiiviset leikkaukset pyöri kun päivystykset vetää edelle.
Päivitä tietosi. Käy vaikka jossain keskussairaalan tai yliopistollisen sairaalan leikkuutuvassa.