Olen valinnut työttömyyden trendikkäästi ekoajattelun tuloksena. Saastutan paljon vähemmän, kun en käy töissä. Tuttavani saavat valtion virkoja, ostavat omakotitalot, ajavat mersuilla ja kuluttavat vailla mitään omantunnontuskia, ja nämä tuttavani ovat kaiken lisäksi vielä uskovaisia. Minusta on syntiä ajatella itseään, kiireitään ja omaa perhettään aina etusijassa ennen luontoarvoja.
Kun olin töissä, tuotin valtavasti roskaa. Teollisuudessa pakataan pahviin ja muoviin valtavasti kaikkea, ja kaikilla muilla työpaikoilla sama homma. Loputon työpaikkatrafiikki on myös kestämätöntä luontomme tasapainolle. Nyt asun kerrostaloasunnossa, kuljen busseilla ja kierrätän jätteeni, syön myös viimeisen myyntipäivän ylittäneet ruoat, jos ne eivät ole pilalla.
Olipa hyvissä ansiotuloissa taikka työttömänä, elämä on joka tapauksessa fakiirinomaista taiteilua elämän ihanuuden ja kauheuden välillä. Kun olin laboratoriossa töissä, oli silloinkin valtava tyhjyyden tunne, ja myös tunne, ettei omalla elämällä ole kovinkaan ihmeellistä merkitystä. Paljon tärkeämpi ihminen voi olla, kun vailla työtä etsii joka päivä ajankulunsa, kuka ja mitä ja missä voitaisiin tänään tarvita minun paria lausahdustani tai kaunista hymyäni. Töyttömän toimeentulo on melko samaa luokkaa kuin työssäkäyvänkin, tosin omanarvontunto on kovilla, eikä arvostustakaan saa, Kela ja sossu pilaavat kaikki hommat kun ei saa edes säästää. Lainaa ei saa omaa asuntoa varten, pankeissa työttömään ei luoteta, vaikka työssäkäyvällä saattaa elämä olla paljon enemmän perseellään kuin pitkäaikaistyöttömällä.
En tiedä, onko tästä pakko kohta mennä työkokeiluun, taivas tietää kuinka kauan jaksan.
Kun olin töissä, tuotin valtavasti roskaa. Teollisuudessa pakataan pahviin ja muoviin valtavasti kaikkea, ja kaikilla muilla työpaikoilla sama homma. Loputon työpaikkatrafiikki on myös kestämätöntä luontomme tasapainolle. Nyt asun kerrostaloasunnossa, kuljen busseilla ja kierrätän jätteeni, syön myös viimeisen myyntipäivän ylittäneet ruoat, jos ne eivät ole pilalla.
Olipa hyvissä ansiotuloissa taikka työttömänä, elämä on joka tapauksessa fakiirinomaista taiteilua elämän ihanuuden ja kauheuden välillä. Kun olin laboratoriossa töissä, oli silloinkin valtava tyhjyyden tunne, ja myös tunne, ettei omalla elämällä ole kovinkaan ihmeellistä merkitystä. Paljon tärkeämpi ihminen voi olla, kun vailla työtä etsii joka päivä ajankulunsa, kuka ja mitä ja missä voitaisiin tänään tarvita minun paria lausahdustani tai kaunista hymyäni. Töyttömän toimeentulo on melko samaa luokkaa kuin työssäkäyvänkin, tosin omanarvontunto on kovilla, eikä arvostustakaan saa, Kela ja sossu pilaavat kaikki hommat kun ei saa edes säästää. Lainaa ei saa omaa asuntoa varten, pankeissa työttömään ei luoteta, vaikka työssäkäyvällä saattaa elämä olla paljon enemmän perseellään kuin pitkäaikaistyöttömällä.
En tiedä, onko tästä pakko kohta mennä työkokeiluun, taivas tietää kuinka kauan jaksan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Osittain samoja latusia ovat ajatukseni kulkeneet.
Viimeinen, vakituinen työpaikkani oli pääkaupunkiseudulla.
Työmatkaa oli 245km. Maksoin itse majoituksen saamatta päivärahoja.
Matkat sain verotuksessa vähentää halvimman yleisen mukaan kerran viikossa.
Vuoden hämmästelin ja sitten löin pensselit santaan.
Luovutin työpaikkani ko. alueella asuvalle, nuorelle, perheelliselle kaverille joka taksin ajon asemesta sai koulutustaan vastaavan, vakituisen työpaikan.
Tuontipolttoainetta ja CO2-päästöjä säästyi kun en enää ajanut 490km/vko.
Pieni perheasunto vapautui paikallisten käyttöön.
Työttömyyskorvaus ja työn aiheuttamat kustannukset huomioiden, eivät käytettävissäni olevat tulot juurikaan muuttuneet.
Marketin kassalla osa-aikaisena työskentelevä vaimoni on tyytyväinen päätökseeni.
Omakotitalon työt tulevat paremmin hoidetuiksi.
Aloin hoitaa terveyttäni ja kuntoani.
Yhteiskunta säätää lääkekuluissani.
Ym. jaloa.
Uusin puhelimitse työhakemukseni puolivuosittain.
Hassunkurisia kursseja eikä töitäkään ole ehdoteltu.
Enkä ole kilpailemassa nuorempieni kanssa harvoista työpaikoista.
Ainoa joka hieman häviää on verottaja.
tää ol jo vanha viesti mut provosoiduin... kui sie voit ellää saastuttavien työskäyvien rahoil??? Aatteles jos kaik alkas elää noi ekologisest...
Kyl mie toisaalt ymmärrän et joku haluu pitää taukoo työelämäst, itekii oon pitäny, mut elä piä liian pitkää!!! Ainaki jos aiot perustaa perheen ni käy ihmeessä töissä vaikka se välillä tökkiiki!!!
En niinkää moraalin kannalta patistele ihmisii töihin, vaan oman ittesä ja perheen HENKISEN hyvinvoinnin takia, nimittäin sitä jotenki tylsistyy ja masentuu, saattaapa katkeroituuki ku on pitkää työttömänä. Voihan olla että oon viesteineni vähän myöhässä, mut ehkä tää jotain kannustaa.