olette väkivaltaisesta lapsesta sijoituspaikassa lapsesta.. voiko sellaisen sijoittaa samaan (siis käytännössä) kuin muut lapset?
onko joku oikeus vaatia erilaista kasvuympäristöä minun lapselleni kuin tämä missä nyt on, koska häntä kohtaan on esiintynyt väkivaltaa.
onko joku oikeus vaatia erilaista kasvuympäristöä minun lapselleni kuin tämä missä nyt on, koska häntä kohtaan on esiintynyt väkivaltaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
turvallisempaa kasvuympäristöä. Ei kai nyt sentään sijoituksessakaan saa olla väkivallalle alttiina. Eikös se ole jo yksi huostaanoton syy, jos lapsi esim. kotonaan kokoee väkivaltaa? Kai samat säännöt koskevat myös sijoituspaikkoja?!
Hakekaa lääkärintodistusta pahoinpitelyistä (jos on näkyviä jälkiä) ja pyytäkää muita tapauksen nähneitä todistamaan. Pitäisihän sijoituksen tehneiden viranomaisten kuunnella myös lapsen kertomaa.
pitäsi kuunnella säännöllisesti
lasta tai nuorta sijoituksen aikana ja automaattisesti ilman vanhempien yhteyden ottoja ja painostusta!
vaihtoa.
Odottelevatko viranomaiset vaan herkkusieninä vanhempien yhteydenottoja sijoituslasten huonojen olojen, jopa väkivaltaisessa kodissa asumisen johdosta. Entäs ne aiheellisesti huostaanotetut ja sijoitetut lapset, joiden vanhemmat eivät oikeesti heistä välitä ja ovat kokonaan heidät hylänneet. Niitähän valtaosan huostaanotoista pitäisi kaiken järjen mukaan olla. Kuka niiden paljon kärsineiden lasten asioista ilmoittaa ja vaatii parannusta, jos viranomaiset odottelevat vanhempien aloitteita, vanhempien, joita ei ole lapsi kiinnostanut ennenkään.
ei kukaan omasta alotteestaan vahdi lasten hyvin/pahoinvointia.
Ei haluta puuttua asioiden kulkuun, vaikka sij.perhe pyytäisi. Meillä on kyllä ollut siten, että jos vanhemmat ovat esittäneet vaikka kuinka tuulesta temmatun väitteen meitä vastaan, niin sitä on kyllä käyty tutkimassa, mutta ihan oikeisiin asioihin ei puututa.
Ei väkivaltaa saa hyväksyä. Lapsellakin on oikeuksia.
kirjoitetaan.
Mutta esim. minun lapseni tuli ensimmäisen kerran elämässään aikuisen taholta pahoinpidellyksi vasta sijaishuollossa.
Kyllä asiansa osaava hoitaja osaa toimia niin, että läimäyttelystä jäänyt ihon punoitus on häipynyt aamuun mennessä. Eikä jatkuvasta pelottelusta, uhkailusta ja tönimisestä jää ulkoisia jälkiä.
että pahoinpitelijä olisi joku toinen perheessä asuva lapsi, eikä niinkään sij.vanhemmat.
Tilanne onkin tosi hankala, jos on useampia sijoitettuja ja joku tai jotkut heistä ovat väkivaltaiseen käyttäytymiseen taipuvaisia.
Meillä oli myös yksi lapsista sellainen, eli vanhin koko porukasta.
Tiesin hänen taipumuksensa ja yllätin hänet kurmottamasta pinempiään usein. Hullua olikin se, että kun lapset olivat pienempiä ja keskenään ulkona, niin mun piti vahtia niitä siksi, ettei se vanhin päässyt pienempiään vahingoittamaan. Muutoin olisivat jo omalla pihalla ihan hyvin ilman suurempaa vahtimista pärjänneet.
Meillä tilanne meni lapsen kasvaessa sen verran pelottavaksi, että meidän kaikkien turvallisuuden takaamiseksi, oli tästä arveluttavasti käyttäytyvästä lapsesta luovuttava.
Näin vain valitettavasti on, että usein turhaan vanhemmat taistelee huonoa sijoituspaikkaa vastaan. Asiat kun eivät ole niin yksinkertaisia. Poliisit eivät tiedä yhtikäs mitään/miten tapauksia tulisi tutkia... Ja aina pyydetään sosiaalista myös selvityspyyntö... No mitäs siellä lukee: Kiinnipitäminen (lue pahoinpitely) on lapsen "terapiaa" tai tämä on yleinen käytäntö...
Lueskelin vanhoja juttuja tällä palstalla ja törmäsin erään äidin kirjoituksiin jossa hän kertoi myös kiinnipitämisestä... Turhaan hänkin teki poliisille ilmoituksen...
Olen monesti miettinyt, että kuinka pahasti pitää käydä ennenkuin lasta kuunnellaan jos hän kertoo "huonosta olostaan" mitä ikinä se kattaakin.
Tiedän myös paikkoja jossa on harrastettu todella pahaa henkistä väkivaltaa. Onneksi tuttavani lapsi oli jo "nuori aikuinen" ja hänen puheitaan uskottiin ja nyt on päässyt pois ja on kuntoutuksessa, valitettavasti. Pelkää vieläkin nukkua ilman valoja, koska pelkää, että hoitsu tulee ja kuristaa jos puhuu "ohi suunsa".
jälkiä fyysisitä vammoista. lapsen kertomus voi riittää tuomioon. Eli poliisin pakeille vaan. Sitä kautta sossukin herää.
ja vasta näiden huostaanottoasioiden myötä olen tutustunut joidenkin lastensuojeluasioiden oikeudenkäyntipöytäkirjoihin, jotka ovat hallinto-oikeuksissa joskus melkoinen vitsi sinänsä. Mutta eniten ihmetystäni on herättänyt oikeastaan siltikin rikosoikeuden puoli, miten paljon on tuomarista kiinni asiaan suhtautuminen ja saadut tuomiot tai mahdollisen näytön vaatiminen.
Olin aina luullut, että Suomessa LAKI on SAMA ja tulkitaan samalla tavalla joka oikeusistuimessa. Oppia ikä kaikki... Ja sitä enemmän ihmettelyyna ihetta löytyy, mitä enemmän lastensuojeluasioihin tässä maassa perehtyy.
hovioikeuksien päätöksistä, miten ankarimmat tuomiot tulevat Itä-Suomen hovioikeudesta.
Että niin se laki ja oikeuden saaminen vaihtelee maan eri osien välillä. Kumma juttu.
Muistan ikuisesti erään asianajajan toteamuksen, että ei oikeus läheskään aina toteudu, vaikka lain mukaan tuomioita jaetaankin. Sekin on totta, pahus vieköön.