että kerran täällä vaan eletään.
Jos ihmisten tarkoitus on aiheuttaa pelkästään fyysinen muutos maailmalle, ei meitä silloin tarvittaisi, eli meidän sieluja ei olisi silloin olemassa, vaan meidänkaltaisia elottomia fysikaalisia robotteja. Jos siis kuoltuani haihdun jäljettömiin ei minun tarvitsisi olla ollenkaan olemassa, eli silloin kukaan ei toedostaisi itseään, eikä mitään. Ei tietoisuus voi minneen kadota, koska ilman sitä olisimme yhtä kuin ei mitään.
Jos ihmisten tarkoitus on aiheuttaa pelkästään fyysinen muutos maailmalle, ei meitä silloin tarvittaisi, eli meidän sieluja ei olisi silloin olemassa, vaan meidänkaltaisia elottomia fysikaalisia robotteja. Jos siis kuoltuani haihdun jäljettömiin ei minun tarvitsisi olla ollenkaan olemassa, eli silloin kukaan ei toedostaisi itseään, eikä mitään. Ei tietoisuus voi minneen kadota, koska ilman sitä olisimme yhtä kuin ei mitään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Todella hyvin ilmaistu!
Tietoisuus/sielu on kuolematon, mutta se vaihtaa aina välillä paikkaa (elämästä toiseen) ja kehittyy kokoajan.
Myös eläimillä on sielu, tosin ne kokevat tietoisuutensa eri tavalla kuin ihmiset, joiden sielu on paljon pidemmälle kehittynyt.
Olemme sielullisia/tietoisia siitä syystä, että Kaikkeus on tietoinen. Ja jokainen elävä olento on osa Kaikkeutta.
Yksikään Kaikkeuden osanen ei voi koskaan sammua tai lakata olemasta. Kuolema on vain meidän fyysisen "pukumme" lakastumista.