alempaa yhtä keskusteluasi, ja mielestäni se kannattais ihan oikeesti ottaa esille, eli: Mitä syöpähoidot aiheuttavat!
Itse olen "vain" elänyt mukana reilut kaksivuotta mieheni taistelua lymfooman vastaan ja tuona aikana monasti nousi mieleen: eihän tuo syöpä itsessään, mutta nuo hoidot!
Oli hirvittävää seurata kuinka iso ja vahva mies kutistui puoleen hoitojen jälkeen ja mitä sytostaatit saivat aikaan... Välillähän kuulee sarkastisen sanonnan "Jos ei tauti tapa niin hoidot kyllä". Siinä tuntuu olevan vinha perä.
Siihen sitten miehen taistelu päättyikin, elimistö ei enää kestänyt sytkyjä ja "pirulainen" sai yliotteen.
Toivon teille kaikille sytostaattihoitoja saaneille, ja tietysti muillekkin!, mukavaa syksyä ja parasta mahdollista vointia :)
Itse olen "vain" elänyt mukana reilut kaksivuotta mieheni taistelua lymfooman vastaan ja tuona aikana monasti nousi mieleen: eihän tuo syöpä itsessään, mutta nuo hoidot!
Oli hirvittävää seurata kuinka iso ja vahva mies kutistui puoleen hoitojen jälkeen ja mitä sytostaatit saivat aikaan... Välillähän kuulee sarkastisen sanonnan "Jos ei tauti tapa niin hoidot kyllä". Siinä tuntuu olevan vinha perä.
Siihen sitten miehen taistelu päättyikin, elimistö ei enää kestänyt sytkyjä ja "pirulainen" sai yliotteen.
Toivon teille kaikille sytostaattihoitoja saaneille, ja tietysti muillekkin!, mukavaa syksyä ja parasta mahdollista vointia :)
Vastaukset 47
Vanhimmat
Nuo hoidot on usein aika kovia niinkuin on tautikin. Puhut kyllä asiaa.
Osa hoidoista on kuitenkin sellaisia ettei ota kovin lujille monellekkaan.
Meissä ihmisissä on aika paljon yksilökohtaisia eroja siinnä, miten elimistö suhtautuu mihinkin hoitomuotoon.
miehesi hoidoista. Minulla ihan päinvastaista omistani..Sytostaattihoidot kyllä "tuntuivat", mutta se krooninen nuha jota sairastin, häipyi sytostaatihoitojen aikana!!!
Tänäpäivänä voin paremmin kuin koskaan elämässäni.
Onhan täällä joku muukin hereillä tähän aikaan
yöstä.Hyvä,että voit paremmin,itsestä ei voi sanoa samaa ainekaan tänä yönä.
ihmiset on erilaisia toinen kokee hoidon sivuvaikutukset eritavalla kuin toinen.
siskolleni tuli noin vuosi hoitojen jäkeen ruusun käsivarteen..Tästä vuosi eteen päin ja hän sai aivoinfraktin(kirjoitinkohan oikein).Olemme miettineet,voisiko näillä uusilla syöpähoidoilla olla osuutta tähän?Onko jollekin toiselle käynyt vastaavasti?
En yhtään osaa epäillä yhteyttä näiden kahden välillä. Itselläni on kyllä sellainen olo että omaan sairastumiseeni johti osittain stressi; isäni sairastui aivosyöpään, hoidin vanhempieni asioita ja isän kuoleman jälkeen äitini sai aivoinfarkin. Samaan aikaan olin vielä äitiyslomalla, joten kotonakin olisi riittänyt puuhaa. Juniori on elämänsä aikana vieraillut niin usein sairaalassa katsomassa pappaa, mummua ja minuakin että pitää sitä ihan luonnollisena että toisinaan ihmiset asuvat sairaalassa.
Ei noi myrkyt varmaan mitään hyvää kenellekään tee, minuakin varoiteltiin mahdollisista tukoksista verisuonissa alkavan hormonihoidon takia. Yksi lääke tappaa toisen sairauden ja voi aiheuttaa toisen.
minulle lääkäri sanoi,että voi tulla vielä
vuosia myöhemminkin hoidoista haittavaikutuksia.
Veljeni on juuri sairaalassa,muutoin täysin terve mies,ja yht äkkiä aivoinfrakti.
sytorumbasi, oli kun omasta menneestä ajasta. Se öklötys oli ihan kamalaa. Piti väkisin tunkea jotain lärvistä alas ihan vaan siksi että pysyy jotenkuten jaloillaan. Nälkä ei ollut koskaan, eikä ole vieläkään.
Jalat meni totta vie kehnoon kuntoon. Välillä oli tunne, että kapujyrä on ajanut yli. Jalkojen nivelkivut taisivat tulla jäädäkseen. Kyykistyminen sattuu etenkin polviin ja nilkkoihin. Kävellessä niiden lisäksi kipeytyy lonkkanivelet. Sädetyksen aika meni hyvin.
Kirjoittele tuntemuksistasi jos jaksat. Me vastaamme ja tuemme sen minkä osaamme.
Isot voimahalit jatkoon. Kyl sie siitä selviit ja tsemppiä…..
Voimia sinulle kaikkien koettelemusten keskellä.
sinulle myös:)
...kysyä, minkä ikäinen veljesi on?
on joka on elänyt tosi terveellisesti.Autolle mennessä
oli lyykähtynyt maahan.
Olosuhteihin nähden voi hyvin,vielä viikon-pari sairaalassa.
...toipuu täydellisesti. Meidän tyttäremme koki saman muutama vuosi sitten 35-vuotiaana. Se oli aikamoinen järkytys.
ikävä kyllä nuorillekkin voi tulla.Varmasti ravistelee vielä kovemmin silloin,toivottavasti
teidän tytär on toipunut koettelemuksestaan.
...on menossa, mutta tekee liikaa töitä ja nukkuu liian vähän.
Ukkokulta alkaa voida vähän paremmin - onneksi! Surulliseltahan se tuntuu katsoa, miten lihaksikas ja energinen mies kuihtuu varsin nopeasti. Optimismi ei kuitenkaan hänestä ole mihinkään kadonnut, vaikka realistejahan tässä pitää tietysti olla. Hän on aina ollut aika hauska mies!:)
Huomispäiväsi olkoon onnekas!
vierestä seurata läheisen heikkenemistä,
toivotan teille paljon hyviä yhteisiä päiviä,
ja siunattua yötä:)Taidan pötkähtää makuuasentoon:)
löysinkin Zomin kuulumiset!Jaksamista teille ja ilmapalloja sinulle ja ukkokullalle!Helpotus,että hän voi nyt paremmin.
...teille molemmille,Mumsku ja Ira¤, kauniista toivotuksista! Yöpuullehan sitä pitäisi kohta asettua - Irakin ollut valveilla jo kohta vuorokauden! Hyvää yötä!
Viimeisestä sytostani on kulunut kohta neljä viikkoa ja vielä tänä aamunakin oli hetken kuvottava olo. Niitä colamehujäitä joita söin tiputuksen aikana ei tarvi kuin kuvitella niin jo oksettaa. Ensimmäisen ja viimeisen tiputuksen jälkeiset oireet olivat pahimmat; ensimmäisen koska en älynnyt enkä tiennnyt miten olisin oireita hoitanut (suutulehdus rikkoi koko suun ja kielen) enkä tajunnut edes ottaa särkylääkettä lihaskipuihin. Alkuhoitojen aikana kaikki ruoka maistui pahvilta jos jotain sain syötyä. Valkohomejuusto ja tumma suklaavanukas pitivät minut hengissä. Viimeisen hoidon jälkeen tuli tämä voimakas ällötysolo, vedin pahoivointilääkettä reippaita yliannostuksia jotta edes välillä pystyin ajattelemaan jotain muuta. Vatsa joko ei toiminut ollenkaan tai sitten oli ripulia. Lihakset väsyivät, pohkeissa tuntui maratooni vaikka kävelin vain parisataa metriä.
Sanoinkin ihanille hoitajille etten enää koskaan palaa lääkehoitohuoneeseen. Huomenna alkaa säteilytys ja jotenkin tuntuu etten vielä ole ihan henkisesti kypsä alkavaan viiden viikon putkeen. Pakko kai se on mennä, kun sitä tavallista arkea on enää turha haikailla. Kunpa kukaan ketään koskaan ei sairastuisi!
tapaisia sivuoireita taxot ja ceff aiheuttivat myös minulle,kuin sinullekin ,Postuumi.Minulla ei ollut tuota suutulehdusta.Muuten kyllä vähän kaikkea.Sanot hyvin tuosta lihas kivusta.Samoin oli minulla,pieni kävelylenkki tuntui minustakin maratonilta.Etenkin ylämäkeen kävellessä pohkeet kipeytyi ihan älyttömästi.Piti levähtää 10.metrin välein.Vaikka normaalisti kipittelen kilometri tolkulla belgin kanssa,eikä tunnu missään.Mutta onneksi ne rankimmat hoidot on sinunkin kohdallasi ohi.Minun mies oli ennen diagnoosia todella kurjassa kunnossa,hirveen laiha ja syömisestä ei tullut mitään.Hoidot hän sitten kesti aika hyvin.Hän sanoo,että sen avanteen kanssa opettelu jäi päällimäisenä mieleen,hoidot meni siinä sivussa.
Voimia sinulle säteisiin ja hyvää syys sunnuntain jatkoa!
sytostaattien jälkeen tuntui,ettei olisi jaksanut
aloittaa säde-rumbaa kun kunto oli vielä heikko,
mutta onneksi menivät kaikki samaan putkeen:)
Voimia sinulle,pian ne hoidot hurahtavat:)
- kävellä kilometri tolkulla eikä tunnu missään!!!!!
ole.
vielä luustokuvaus,sitten ohi,ainekin vähäksi aikaa.
luustokuvaus sama kuin röntgenkuva?
hakemalla haettua negatiivisuutta. Mitähän iloa siitäkin on ?
Minä en ole koskaan kuullut mistään sairaudesta mikä paranisi toisia mollaamalla, oletko sinä ?
tsemppiä! Toivotaan,ettei mitään löydy...tai siis luut kyllä,muttei mitään vakavaa. Ei ihme ettei ole nukuttanut.
tuohon mollaamiseen,että höpsis!
tutkivat,onko missä kunnossa:)
Olen itsekin siinä joutunut käymään useitakin kertoja..
...luin psykologi Tony Dunderfeltin ajatuksia ilkeilystä: Ilkeydessä on pohjimmiltaan kyse projisoidusta itseinhosta; omaa haavoittuvuutta siirretään toiseen ihmiseen. Joskus häijyydellä on fyysinen tausta kuten esim. dementian alkuvaihe.
kertaa.Mitä sinulle on sanottu,syötkö kalkkitabletteja?
käyttöön sen jälkeen kun siinä löytyi osteopenia, ja osittain osteoporoosinkin puolella, en osaa selittää sitä...no kumminkin tilanne on vähitellen korjaantunut. Kiinnitän huomiota ruokavalioon, ja myös kalaöljykapseleita olen syönyt. en tiedä onko niistä mitään apua..?
Tutkimus itsessään on helppo!
pitäisi minunkin ostaa,otan silloin kun muistan.
Olen ihmetellyt,kun sääret tulevat kovin kipeiksi,
jos pidempään kävelee?
onhan minullakin ollut niitä kipuja, mutta kun ei oikein tiedä johtuvatko mistä kun on paljon sairauksia!
Mutta pianhan saat tietää luustosi kunnon, toivottavasti on ok.
ajattelin,mutta täytyy valmistautua myös
huonompaan uutisiseen.
mutta voihan siihen särkyyn olla muitakin syitä kuin se paha.
keväällä siinä mittauksessa.Minulla ei ollut osteoproosia.Olen hento ja pieni luinen,sellaiselle kuulemma herkemmin tulee.Arimidex lääkityksen alettua minulle määrättiin kalkkia ympäri vuoden ja d.vitamiinia pimeänä vuodenaikana!
Ehkä tuo arimidex alkuun aiheuttaa lihas kipua.Muistelen,että viime syys puoleen minullakin oli,kun lääkitys alkoi.
ja eipä sitä pahinta kannattaisi ajatellakkaan,mitäs sitä murehtimaan etukäteen.Mukava päivä on ollut
tämäkin,ja huomenna taas uudet ilonaiheet:)
kiitos.
tämäkin päivä on mennyt.Hieno ulkoilu ilma.Miten nyt Zomin ukkokulta voi?Toivottavasti jo paremmin kuin päivällä.Ihmeen nopeasti nämä viikot menevät.
voisi olla syyllinen?
tuli mieleeni,että hoitojen aikana nauru
hävisi,nyt se on löytynyt takaisin,voi hassutella
pikkutytön kanssa,ja nauraa räkättää:)
Kaikille toivon hyvät illan jatkot:)
on ilo alkanut palata elämääni.Etenkin kisulin ja belgin tempauksille nauran jo kovinkin.Ja muutenkin tuntuu,että elän taas jo lähes normaalia elämää.Itkukaan ei enää ole jokapäiväinen vieras.Kiitokset teille kaikille,jotka olette tukeneet minua täälä ja ojentaneet niitä ilmapalloja!Ja mukavaa,että sinäkin Ira jaksat taas iloita.Minunkin puolestani hyvää illan jatkoa!
uusi päivä,ja viikko.Toivottavasti mukava viikko
tulisi jokaiselle:)
...ukkokulta tänään juuri petistä noussut, mutta nyt on vointi jo vähän parempi. Sekä kipulääke että Kytril pysyivät sisällä ja Osmosalia juotin vähän kerrallaan. 2 ruokalusikallista kasvissosekeittoa meni alas ja sitähän juhlittiin jäätelölusikallisella! :)
Minä vaan luulen, että eilinen hauska vierailuilta oli liian rasittava. Ukkokulta ei kehdannut olla maistamatta emännän herkkuja (juomat jätti väliin)ja monen tunnin istuminen oli sekin tietysti hankalaa. Fyysisesti vaikeaa, mutta henkisesti vapauttavaa. Ihania ihmisiä ON!!!
Vauhdilla on syksy mennyt. Meillä oli aikomus käydä huomenna vielä mökillä, mutta kylläpähän se nyt on pakko jättää myöhemmäksi.
tehtiin mulle leikkauksen jälkeen, sain jotain radioaktiivisuutta ja painelin sen jälkeen päiväksi mökille säteilemään, pois lasten piiristä. Ei tuntunut, ei sattunut, nou hätä. Aineen tykityksen jälkeen piti odotella pari tuntia (sai käydä kaffeella kunhan ei istunut raskautettujen eikä lapsosten lähellä) ja toimenpide kuvauskoneessa noin puoli tuntia. Tervemenoa vaan, hyvin se menee!