rakastan poikaystävääni, mutta en ole varma haluunko olla koko loppuelämääni hänen kanssaan. me alotettiin seurustelu aika nuorena, nyt on pari vuotta takana ja ollaan mietitty ensi kesänä yhteenmuuttoa. meillä menee tosi hyvin, ollaan puhuttu yhteisestä tulevaisuudesta jne. silti mä välillä mietin, että onnistuuko meidän suhde tulevaisuudessa. molemmat ollaan toistemme ensimmäiset ja mä ainakin välillä haaveilen siitä, millasta olis olla jonkun toisen kanssa (ilkeetä tiiän).
en ikinä aio ruveta pettämään tai mitään sellasta, don't worry. mutta mua vaan mietityttää, että oonko mä ihan normaali, onko ihan tervettä ajatella jotain tollasta, jos suhde voi hyvin? kun samalla mä haluisin kokea jotain muutakin, jotain uutta, mutta samalla mä myös haluaisin olla aina ja ikuisesti ihmisen kanssa, joka on ensimmäinen, jota oon koskaan rakastanut.
en ikinä aio ruveta pettämään tai mitään sellasta, don't worry. mutta mua vaan mietityttää, että oonko mä ihan normaali, onko ihan tervettä ajatella jotain tollasta, jos suhde voi hyvin? kun samalla mä haluisin kokea jotain muutakin, jotain uutta, mutta samalla mä myös haluaisin olla aina ja ikuisesti ihmisen kanssa, joka on ensimmäinen, jota oon koskaan rakastanut.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä se ihan tervettä on. itse olen ollut 10v ihmisen kanssa jota rakastan yli kaiken yhdessä ja aina välillä haluisin kokeilla jotain uutta ja ihmeellistä, mutta se menee onneksi aina ohitse ku näen mieheni ja kuulen hänen rakastavan minua. silloin tiedän etten tarvitse ketään muuta. :)
On ihan normaalii haaveilla/haluta seurustella vielä muittenkin kanssa (varsinkin jos ei oo ollu ku yhen tyypin kaa) koska sillon ei oo saanu kokee viel tarpeeks,sitä uuden suhteen alottamist/alkuhuumaa,eikä myöskään sitä sinkkuna oloo/vapautta.
Sikshän just nuorena yleensä seurustellaan useita kertoja,että sais niitä kokemuksii (eikä pelkästään siks,että jo etitään sitä oikeeta ja lopullista,jota ei vaan heti löydy).Mut jotkuthan kuitenki (kuten ehkä sä ja sun poikaystäväs) tapaa jo heti ekal kerral sen oikeen ja sopivan,niin ettei halutakaan ikinä erota :) Ja se on ihan hyvä juttu kans :) Ei kaikil oo tarvetta seurustella useita kertoja :)
Mut se on kuitenki siis ihan normaalii,jos susta välil tuntuu siltä :) Ite en ois voinu ees oikeestaan kuvitella,et oisin sen mun ensimmäisen kans menny naimisiin tai perustanu perheen :D Enkä viel nykyäänkään oo oikeen tykänny kenenkään kaa puhua mistään tulevaisuudesta,vaik voihan sitä ny tietysti puhua,vaikka suunnitelmis oliski viel jotain ihan muuta :)