Hei, olen piakoin 17-vuotias, nuori naisen alku. Ajattelisin ekaksi omaksi koiraksi sakemannia, mutta pari kysymystä olisi... ;
1. Tulen luultavasti muuttamaan poikaystäväni luokse, kun olen 18v. Hän asuu isossa omakotitalossa , kaupungissa, iso piha varusteluna. Kuitenkin suunnitelmat menisi niin, että muuttaisimme hänen kanssaan joskus 20-23vuotiaina pois hänen vanhempiensa
luota kerrostaloon. Sopeutuuko koira siihen?
2. Koira tulisi olemaan ns. ensimmäinen koira. Tarkoitan, meillä molemmilla on ollut koira, itselläni on kuitenkin niistä enemmän kokemusta. Hänellä on cockerspanieli ja minulla oli joskus suuri sekarotuinen koira (en voinut kouluttaa, koska olin 1v.. : D ). Suvullani on ollut monia isoja koiria ja olen tottunut lenkittämään niitä ja leikittämään ja muutenkin olemaan isojen koirien kanssa. Onko sakemanni turhan "luupää", niinkuin olen kuullut, ekaksi koiraksi? Olen kuitenkin opettanut yhdelle sukulaiseni koiralle esim. ettei saa purra, haukkua turhaan ja esim. "istu".
3. Poikaystävälläni on pikkuveli, joka tulee olemaan silloin, kun muutan n. 8v. Auttaako tämä myöhemmin, ettei koirasta tulisi mahdollisesti mustasukkaista, jos tulisi perheen lisäystä? Sakemannithan tulevat yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, eikö?
Toivoisin piakoin kuitenkin vastausta. :)
1. Tulen luultavasti muuttamaan poikaystäväni luokse, kun olen 18v. Hän asuu isossa omakotitalossa , kaupungissa, iso piha varusteluna. Kuitenkin suunnitelmat menisi niin, että muuttaisimme hänen kanssaan joskus 20-23vuotiaina pois hänen vanhempiensa
luota kerrostaloon. Sopeutuuko koira siihen?
2. Koira tulisi olemaan ns. ensimmäinen koira. Tarkoitan, meillä molemmilla on ollut koira, itselläni on kuitenkin niistä enemmän kokemusta. Hänellä on cockerspanieli ja minulla oli joskus suuri sekarotuinen koira (en voinut kouluttaa, koska olin 1v.. : D ). Suvullani on ollut monia isoja koiria ja olen tottunut lenkittämään niitä ja leikittämään ja muutenkin olemaan isojen koirien kanssa. Onko sakemanni turhan "luupää", niinkuin olen kuullut, ekaksi koiraksi? Olen kuitenkin opettanut yhdelle sukulaiseni koiralle esim. ettei saa purra, haukkua turhaan ja esim. "istu".
3. Poikaystävälläni on pikkuveli, joka tulee olemaan silloin, kun muutan n. 8v. Auttaako tämä myöhemmin, ettei koirasta tulisi mahdollisesti mustasukkaista, jos tulisi perheen lisäystä? Sakemannithan tulevat yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, eikö?
Toivoisin piakoin kuitenkin vastausta. :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aina on sanottu, että mitään palveluskoirarotuista ei ole hyvä ottaa ensimmäiseksi koiraksi.
Harva kokeneempikaan ymmärtää sitä, miten looginen pitää koiran kanssa olla; mikä on kielletty kerran, on kielletty aina. Poikkeuksia ei saa olla. Ja jos et sitä osaakaan kouluttaa oikein, on miltei mahdoton pärjätä tuollaisen yli 30-kiloisen tappoaseen kanssa, joka yrittää kuitenkin murrosiässä ottaa johtajuuden laumassa.
Sakemannin kanssa ei myöskään voi "leikkiä" koskaan, sillä kepin yms. heittely nostattaa vain saalistusviettiä, ja taas menee vaikeammaksi kouluttaa siitä kilttiä ja rauhallista koiraa, joka ei ryntää jokaisen juoksevan lapsen perään.
Sakemanni ei kuitenkaan ole (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta)ns.luupää, vaan hyvinkin helppo kasvattaa ja kouluttaa jos vain osaa. Paimenkoirana myös erittäin lapsirakas, jollei sitä ole kukaan pilannut.
Kuulostaa hieman siltä, ettet oikein tunne kyseistä rotua, joten suosittelen, että menet käymään paikkakuntasi saksanpaimenkoiraliiton alaosaston koulutuskentällä ja tutustut hieman rotuun, ennenkuin edes harkitset sen ostamista.
Jos sittenkin vielä sakemannin tahdot, toivotan sinulle paljon kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä jaksaa kouluttaa siitä hieno ja rakastettava kaveri. Toivon myös, että poikaystäväsi ymmärtää sen, että koirasi vie sinut joka päivä useammaksi tunniksi jalon uuden harrastuksesi pariin. Tai ainakin vähintäänkin kerran viikossa sinne koulutuskentälle. (ja sen lisäksi joka päivä treenata siellä opittuja asoita koiran kanssa.) ;-) Sakemanni, kuten muutkin palveluskoirat vievät aikaa ja sitten ne vievät aikaa ja aikaakaan ei ole koskaan riittävästi. niin ja sanoinko jo, että ne tarvitsevat aikaa myös. Muuten kiva rotu.
Oli kiva, että vastasit. :) Ja kiitos vastauksista, ei tullut joitain ajateltuakaan..
Voisi sitä kysellä kasvattajilta vielä vähän kaikkea, myös käydä tutustumassa.. Kävin muuten kattomassa tänää sielt sakemannien sivuilta(suomen saksanpaimenkoirat liitto vai mikä olikaan, ei nyt muistu mielee..), siellä ei lukenut mitään mahdollisista näyttelyistä. Tämän vuoden saksanpaimenkoira näyttelyt oli mennyt jo.(?)
Ja ei tartte pelätä, ei se poikaystävä kuole ikävään. : D Ja varmaan tulee mukaankin pari kertaa ainakin.
ihmettelin tuota ettei sakemannin kanssa voi leikkiä. kyllä meillä ainakin leikitään. itse sain oman IKIOMAN uros saksanpaimeneni kun olin 15 vuotias. nyt on BH koe suoritettu ja läpäisty. Ja itse koulutin koirani ilman yleistä koulutusta.
Ja nyt harrastamme jälkeä. Muutin tässä asumaan yksin ja otin urokselleni kaveriksi rottweiler nartun. hyvin ollaan pärjätty. Mutta tuo pisti silmään ettei sakemannin kanssa voisi keppejä heitellä... ei se meillä ainakaan ole koulutusta haitannut. Me käymme päivittäin koirapuistoissa ja lenkkipoluilla keppejä viskomassa.
mieltä, että keppileikit kannattaa jättää pois heti alkuunsa. Ensinnäkin ne voivat olla vähän vaarallisia (=keppi poikittain kitusissa) ja toiseksi, jos annat kerran saalisviettiselle koiralle periksi keppien heitossa niin se ei tule sitä kepakoitten tarjoamista kiusaksi asti lopettamaan.Aina löytyy keppejä. Jos haluat leikkiä koirasi kanssa, pallo tms on paljon parempi. Sen voi pistää taskuun leikin loputtua.