"Polkupyörä ei vanhene koskaan, kuten ei murhakaan."
Jorma Palo teoksessaan Bodomin arvoitus.
Jorma Palo teoksessaan Bodomin arvoitus.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ei sitten millään,ei vaikka kuinka gustu esikuntineen yrittäisi
kuten Norjassa.
25 vuotta teon jälkeen murhaaja tuli esiin ja tunnusti tekonsa. Kuinka monta syyttömänä aikanaan epäilyksessä ollutta vapautui kertaheitolla. Murhaajaa ei tietenkään voida tuomia, mutta ratkaisu saatiin.
Sitäpaitsi ajattele kuinka moni voisi kertoa olevansa kadonneeksi julistetun ihmisen murhaaja. Hyvällä onnella vielä voisi kertoa missä luut ovat ja ehkä ne saataisiin kunnialliseen hautaan. Mikä helpotus on tietää mitä tapahtui oikeasti, mihin omainen katosi.
Lisäksi kukaan ei voisi uhata murhaajaa enää ilmiannolla ja näin provosoida tätä uuteen tekoon. Kannatan aikarajaa, se voisi auttaa sittenkin paljon enemmän kuin ikuiseksi jäävät arvoitukset. Jos ihminen on ollut 25-vuotta tekoaan uusimatta salaisuutta kantaen pn parempi että hän saa tunnustaa, katua ja uhrin omaiset varman tiedon tapahtumista.
Millähän mölyllä vaatisit rangaistusta tekijälle, jos omasta perheestäsi olisi joku raukkamaisesti murhattu ja tekijä saataisiin selville tuon määräajan kuluttua...?
Taidat olla vielä kovin nuori, kun kuvittelet 25 vuoden olevan niin pitkä aika, että menisit jopa tarjoamaan oluet murhaajalle kiitokseksi siitä, että paljasti murhanneensa vaimosi/tyttäresi, ja on virnistellyt sinulle kaikki nämä vuodet...
Jos joku, kuten on nähty, kykenee elämään yli 40 vuotta kolmen murhan tekijänä paljastumatta, se osoittaa tyypin olevan psykopaatti, täysin vailla inhimillisiä tunteita, ja pitäisikö siitä vielä palkitakin?
anteeksi oman lapsen murhaa.
Mutta jos ainoa asia, minkä vuoksi kannattaa elää eli lapseni olisi kateissa niin ottaisin ennemmin 25 vuoden kuluttua mahdollisuuden saada hänet siunattuun maahan ja tiedon siitä mitä tapahtui epäteitoisuuden sijaan.
Sitäpaitsi, en vaatisi tuomiota. Hymyilisin nätisti, painaisin egon kattilaa kiinni, mutta epäonnen lintuna todennäköisesti joutuisin varmaan syytteeseen päälleajosta tai jostain muusta vastaavasta vahingossa sattuneesta teosta.
Sinä siis kannatat oman käden oikeutta, ja sitäkin kierosti käytettynä, eli kostomurha pitäisi naamioida onnettomuudeksi...
Minä sitä kannatan edustajiemme kautta säädettyjen lakiemme noudattamista, ja olenpa sitä mieltä, että niitä pitäisi muutta väkivalta- ja raiskaustapausten kohdalta ankarammiksikin.
En voi unohtaa lehtiuutista, joka minut yllätti: Vaaralliset vangit lähtivät karkuteille KYLPYLÄLOMALTA!
Bodomin uhrien omaiset saivat viimein tietää, kuka murhat teki. Ei varmaan ole helppoa todeta, että tämä tekijä luikahti vieläkin vastuustaan, vieläpä - no, olkoon...