Mikä se tekee jostain Linuxsista vakaan ja jostain toisesta epävakaan?
Kerrankin joku väitti että Debian on vakaa, kokeile sitä?
Niin että olen Susea käyttänyt, onko tämä epävakaa, en kyllä ole huomannut?
Että jokuhan voi kertoa tarinaa "VAKAUDESTA" ;)
Kerrankin joku väitti että Debian on vakaa, kokeile sitä?
Niin että olen Susea käyttänyt, onko tämä epävakaa, en kyllä ole huomannut?
Että jokuhan voi kertoa tarinaa "VAKAUDESTA" ;)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Siis epävakaa (testattava) on myöhemmin julkaistava kehitystyön alla oleva versio jossa saattaa olla ja useimmiten onkin bugeja.
Vakaa versio on sitten se hyvin toimiva bugeista vapaa valmis versio, esimerkiksi Debian Etch 4.0 ja tää uusin juuri julkaistu Ubuntu 7.10 Gutsy Gippon.
Suse 10.3:ko olis uusin vakaa versio, itte en sitä käytä no 10.2 nyt ainakin on vakaa.
"Vakaa versio on sitten se hyvin toimiva bugeista vapaa valmis versio, esimerkiksi Debian Etch 4.0 ja tää uusin juuri julkaistu Ubuntu 7.10 Gutsy Gippon."
Ubuntu perustuu Debianin klehitysversioon, joten se ei todellakaan ole läheskään ni bukiton ja vakaa kuin Etch. Muun väittäminen on ihmisten harhaanjohtamista.
Se on se distro mitä kukin itse käyttää. Ja mikä itku tulee jos jotain muuta distroa kehutaan kuin mikä itsellä on.
Se on makuasia mistä tykkää, hyviä ne on kaikki.
Vakaus ei ole makuasia!
Jos joku sanoo Ubuntun olevan vakaa niin kohta jo joku on haukkumassa jakelua lytyyn ja kertoo miten vakaa ja hyvä Debian, Suse tai jokin muu distro on. Kyllä se vakaus on lähinnä makuasia ja mututuntumaa kuten distrojen paremmuuskin. Näillä palstoilla harvoin tutkittua faktaa kukaan esittää, se on sellaista pikkupoikamaista kinaamista kenen isä on se kovin jätkä.
Oli linux mikä tahansa on se kuitenkin vakaampi kuin wintuusa, itte en ole koskaan onnistunut linuxia saada tilttiin niiku wintuusalla käy erittäin helposti.
tilttiin saa kun kääntää itse kernelin. Jätät moduulit pois ja pistät kiinteisi ajureiksi jotain ihan potaskaa.
Tietysti saa tilttiin jos vasite yrittää mutta tarkoitin näin niiku normaaliasennuksena ja normaalissa taviskäytössä.
Kaiken saa rikki jos haluaa.
Linux on niin toimiva, että jos joskus jotain häikkää, pientäkin, ilmenee niin sitä on oitis kyselemässä netissä, että missä vika.
Windowsi voi käyttäytyä vaikka kuinka oudosti ilman, että lähtee kyselemään missä vika. Windowsin häiriöt on niin yleisiä, ettei niihin silleen ees kiinnitä huomiota. Se on oikeastaan normaalia, että winukka jostain kohtaa prakaa.
toimintakyvyttömäksi niin, että asentaa vaikkapa Etch -versioon Sid -versiolle tarkoitetun ohjelman, jolloin asenusohjelma saattaa ehdottaa systeemille tärkeiden komponenttien poistoa, jolloin työpöytä ei enää toimi, tai ilmenee jokin muu vika. Jos haluat jostakin esimerkiksi ohjelmasta sen kaikkein uusimman version, kuten Audacitystä jonkun 1.1.3 -version, ei se niin vain onnistukaan, koska sillä on useita riippuvuuksia, joiden toteuttaminen merkitsisi tavallaan järjetelmäpäivitystä.
Siksi kannattaa aina takistaa, mitä dpkg ehdottaa toimenpiteiksi, ja aina kannattaa pysytellä omassa versiossa. Denianissa sentään käyttäjältä kysytään ennekuin mitään oikeastitehdään. Poikkeuksena on joku eMovix, jonka voi asentaa ilman riippuvuusongelmia. Mikään systeemi ei ole automaattisesti vakaa, vaan vakaus riippuu käyttäjästä, ja siitä, kuinka innokkaasti tämä yrittää asentaa systeemiin ristiriitaisia paketteja.
Systeemi on siis vakaa jos siihen asennetaan aina versionmukaisia sovelluksia, joilla ei ole riippuvuusongelmia, ja jotka myös toimivat. Windosissahan ohjelman voi asentaa vaikkei se toimisikaan kunnolla, sillä windowsissa ei ole vastaavanlaisia riippuvuuksien tarkistuksia, eli sen versionhallinta on puutteellinen.
Se, kuinka hyvin ne jakelun ohjelmat on testattu ja kuinka suuri osa jakelun bukeista eli vioista on korjattu. Kyse on siis siitä kuyinka vakaasti ja luotetavasti jakelu toimii.
Esimerkiksi Debianin ohjelmat testataan huolella ja siinä on yksi tärkeimmistä syistä miksi Debianissa ei ole kaikki uusimpia ohjelmaversioita. Huolellinen testaaminen ottaa oman aikansa. Esimerkiksi ubuntu taas perustuu lähes täysin Debianin Debianin kehitysversioon, jossa on vielä huomattavasti vakaviakin bukeja joita ei ole korjattu tai edes löydetty vielä. Ubuntua ei ole testattu ollenkaan niin hyvin kuin Debianuia. ubuntun julkaisuissa on siis myös bukeja huomattasti enempi kuin Debianin julkaisuissa.
Käytännössä tuo tarkottaa sitä, että jokin asia, joka toimii täysin ongelmitta Debianissa saattaa Ubuntussa hyvin mahdollisesti kaataa ohjelmia tai jopa jumittaa koko käyttiksen.
Ohjelmien testaaminen on erittäin tärkeä osa ohjelmistokehitystä eikä sitä pitäisi laiminlyödä.