Miten muuten tosiaan olisi. Perustataan jättiyritys, joka vuokraa pellot viljelijöiltä ja osakkuus tulee suoraan hehtaarien perusteella (yhtä vuokralle annettua hehtaaria kohti saa ostaa yhden osakkeen). Suuren systeemin kustannukset byrokratian pyörityksessä ovat huomattavasti pienemmät kuin yksittäisillä viljelijöillä ja samalla kyetään optimoimaan viljelytapaa tuottavammaksi (tukien ja säädösten optimointi).
Jättisysteemi pystyy tasavertaiseen neuvotteluun keskusliikkeiden ja valtion edustajien kanssa, eikä siten joudu kärsimään suurempien mielivallasta.
Myös viljelyssä saavutetaan etuja, sillä esim. metsäteollisuus pärjää erittäin hyvin kuljetusten kilpailuttamisessa. Sama etu olisi meillä urakoitsijoiden ja tavarantoimittajien suhteen. Uskon että lannoitteissa ja kasvinsuojeluaineissa voitaisiin saada huomattavia säästöjä esim. omalla tuonnilla.
Ei tuo nyt niin epätavallinen sopeutumistekniikka olisi.
Joku 100 000 hehtaaria olisi hyvä aloituskoko. Ruotsalaiset ja virolaiset sitten jatkossa samaan systeemiin mukaan, niin Brysselissäkin alkaa olla toinen ääni.
Jättisysteemi pystyy tasavertaiseen neuvotteluun keskusliikkeiden ja valtion edustajien kanssa, eikä siten joudu kärsimään suurempien mielivallasta.
Myös viljelyssä saavutetaan etuja, sillä esim. metsäteollisuus pärjää erittäin hyvin kuljetusten kilpailuttamisessa. Sama etu olisi meillä urakoitsijoiden ja tavarantoimittajien suhteen. Uskon että lannoitteissa ja kasvinsuojeluaineissa voitaisiin saada huomattavia säästöjä esim. omalla tuonnilla.
Ei tuo nyt niin epätavallinen sopeutumistekniikka olisi.
Joku 100 000 hehtaaria olisi hyvä aloituskoko. Ruotsalaiset ja virolaiset sitten jatkossa samaan systeemiin mukaan, niin Brysselissäkin alkaa olla toinen ääni.
Vastaukset 47
Vanhimmat
tällä palstalla sen olemassaolon aikana. Mulla ei ole hajuakaan onko ideasta mihinkään, mutta tällaista ajattelua maatalouden piirissä tarvitaan - on oikeasti aika katsoa eteen- eikä taaksepäin.
Hienoa!
..eihän?
Aivan mahdollinen systeemi, jos vaan osakkaita oli tulossa mukaan. Epäilen kuitenkin hankkeen onnistumista. Tällainen systeemi vaatisi hallinnon, joka näillä tuotoilla kuluttaisi oy:n voiton kokonaan ja osakkaat jäisivät ilman tuottoa. Lisäksi oy:n työntekijöille tarvitsisi maksaa tes:n mukainen palkka. Otaksun, että puulaaki menisi konkurssiin hyvin nopeasti. Niin ja tietysti tähän tarvittaisiin lisäksi paikalllisjohtajat, jotka tekisivät päätökset asioista nopeasti. Es. minuuttisavien kylvöajankohta on erittäin tarkka, eikä raskas organisaatio ehkä kykenisi hoitamaan kylvöjä. Uskoisin, että mm. pääomasijoittajat olisivat pellon ostosta enemmän kiinnostuneita, mikäli pellon rahallinen tuotto olisi suurempi. Otaksun että tilanne tulee muuttumaan kallistuvien tuottajahintojen myötä ja myös pääomasijoittajat alkavat haalia maata itselleen enemmässä määrin.
Heti kun joku saa hyvän ajatuksen niin miten vanha kaarti suhtautuu? "Ei tuu toimimaan, otaksun että teet konkan.."
Lue aloittajan viesti, siinä on harvinaisen paljon järkeä. Siinä ehdotetaan, että esimerkiksi juristi, kilpailuttaminen ja myynti hoidetaan yhteisesti eli nyt kaikkien yksin näpertelemät byrokratiat hoidetaan ammattilaisten voimin. Aloittaja ei käsittääkseni puhu keskitetystä kylvöajankohdan määrittelemisestä yhtään mitään - päinvastoin, byrokratialta jäävä aika antaisi mahdollisuuden keskittyä itse asiaan.
Toisaalta - senkun jäät pankolle makoilemaan ja odottamaan mennyttä Kekkosen aikaa palaavaksi. Ihan miten haluat.
Aloittajalle tsemppiä, tossa on ajatusta enemmän kuin uskotkaan.
Maapallolta ei tietääkseni löydy kehittyneistä maista yhtään toimivaa esimerkkiä aloittajan kuvailemasta osakeyhtiöstä, kehitysmaista kylläkin. Yleensä kaikki toimivat ideat on kyllä kokeiltu jo, varsinkin kun maatalous ei ole ihan niitä nuorimpia elinkeinoja.
Mutta onnea vaan yritykselle, ainoastaan neuvoisin hieman selvittelemään asiaa ennen kuin laittaa yhtiön pystyyn.
Onneksi Nokian johto ei aikanaan tyytynyt siihen, että matkapuhelimia ei ole muissakaan kehittyneissä maissa, kun tuotantosuunnista puhuttiin. Kumisaappaita nimittäin oli.
Maatalous ei tosiaan ole nuorimpia aloja, mutta asenteet ovat varmasti vanhoillisimpia. Onnea vaan Kekkosen paluun odotukseen.
Taisi Nokiassa vaihtua muutakin kuin yhtiömuoto!
Eikös ne kumpparit ja telkkrit vaihtunu kännyköihin? Aloittajan ideassa sitä samaa maataloustuotetta tuotettaisiin vain moninkertaisen organisaation voimin!
Ps. Ei Nokia kännykkää keksinyt, kyllä niitäkin(ikävä kyllä) oli muualla ensin.
taas ei.
Mikään ei kehity jos uusia ideioita ei edes harkita.
Aloittaja olisi käsittääkseni jättänyt tuottamisen tuottajille, hän puhui kaupankäynnistä ja byrokratian hoitamisesta - mutta jos olet itse päättänyt että vain oma mallisi toimii niin ole hyvä, tee kaikki itse.
Se onkin varmaan mielestäsi tehokkain mahdollinen malli.
Kukaan ei pakota (eikä varmaan haluakaan) sinua mukaan mihinkään uuteen ja vaikeaan.
Taisi tulla lukihäiriö, kun luin aloittajan viestistä, että uusi yhtiö VUOKRAA maat yhtiön käyttöön! Minun toimintani perustuu myös maan vuokraukseen, niin malli ei sovi minulle, mutta toivotan onnea, jos joku saa tuollaisen byrokratiahirmun toimimaan ja vielä voitollisesti. Niin en voi enkä haluakaan ryhtyä jälleenvuokraamaan peltoa ja itselläni sitä toistaiseksi on hyvin vähän.
Jos taas on kysymys vain tuotteiden markkinoinnista, niin viljapuolella tällainen on jo syntynyt ja hinnat ovat lähteneet nousuun. Kotieläintuotannossa aika ja tukijärjestelmä on ajanut tuollaisen markkinointifirman tarpeen ohi, koska 141-tuen poistuttua etelään jää hyvin vähän kotieläintuotantoa ja itsekin keskityn enemmän energian ja mahdollisesti elintarvikeviljan tuotantoon.
No, eihän tätä nyt verrata alkuunkaan Nokiaan ...
Nokia oli maailmanmittakaavassa pieni Suomalainen kumisaappaiden valmistaja ...
Kunnes vaihtoi kännyköihin, eli muun liketoiminna ja keskittyi niille aloille, joissa kasvu oli kovin.
Nyt se on tässä auto-ja tietotekniikkateollisuuden jälkeen ehkä toiseksi suurimassa liiketoimintalohkossa suurin toimija.
Maatalous, taas ei ole kasvava liiketoimintalohko, muualla kuin energiatuotannossa.
Yrityskoon kasvattaminen ei vielä takaa kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla edes yhdelle toimijalle, Suomi on peltopinta-aloiltaan aivan liian pieni ja huono alue.
Toiminnan tehokkuus on avainsana, siinä ei koolla ole merkitystä, mutta tekniset investoinnit vaativat kyllä tiettyä volyymia, kannattaakseen, sillä puolen koosta on hyötyä.
Tämä voidaan saada muullakin tavalla, kuin rakentamalla yksi uusi Atria tai Valio, ei nekään ole pystyneet takaamaan maatalouden kannattavuutta, vaikka ovat viljelijöiden omistuksessa.
mielenkiintoinen idea joka vois jopa toimiakin. Oletko miettinyt eri alueiden välillä miten laajoja yritykset ovat alueellisesti, miten eri tukialueen rajat vaikuttavat viljelyn kannattavuuteen, hoitavat viljelijät edelleen kuibnka paljon omalla tontillaan töitä
Eli siis,tuleva oy vuokraisi yksityisomistajilta pellot ja saisi sen myötä tukioikeuden?
Pellon omistajat saisivat hehtaarimäärää vastaavan prosenttimäärän osakkeita?
Osakeyhtiö siis hoitaisi tukipolitiikan omiin nimiinsä ja ostaisi tilojen tuotteet ja myisi keskitetysti eteenpäin,sekä maksaisi tiloille saadut myyntitulot sekä maataloustukien osuuden Prosenttimääriin perustuen?
Kuulostaa alkuun aika raskaalta ja kalliilta toimintamallilta,mutta ideana ihan ok.Kylläkin sorvattavaa riittää vielä paljon,ennenkuin on toteuttamiskelpoinen.
Huomattavasti kevyempi malli olisi tehdä sopimukset keskitetysti ja jokainen osakas hoitaisi oman laskutuksensa ja maksunsa - vain hinnat ja ehdot olisi sovittu isolla volyymillä. On aivan eri asia kilpailuttaa sata tonnia tuotetta x kuin tonni. Saati tuhat kuormaa kymmenen sijaan. Niin ostettaessa kuin myytäessä.
Idea on ilman muuta kehittämisen arvoinen. Se vaatii vähän näkemystä, ennakkoluulottomuutta ja uuden oppimista mutta avaa paljon mahdollisuuksia. Ei sovi kalkkeumille tai pessimisteille, joten kannattaa ainakin alkuvaiheessa valita osallistujat tarkasti.
Aloittajan esittelmä malli toimii mainiosti alikehittyneissä maissa, joissa yhtiö valtaa maat itselleen ja orjatyövoima hoitaa viljelytyöt! Suomalaisella kustannustasolla on lähinnä kateuden siivittämää toiveajattelua, että joku kolhoosi antaisi leivän maanomistajan ja maataloustyöntekijän lisäksi vielä liudalle johtajia ja lakimiehiä ja mitä kaikkia lobbareita myöten täällä on mainittukaan!
Herätkää tähän päivään, sadan hehtaarin tiloja hoidetaan nykyään yhden sivutoimisen työntekijän voimin, tuollaisessa yhtiömallissa pinta-alaa täytyisi olla jopa kolmin-viisinkertainen määrä yhtä työntekijää kohti, mikä olisi melkoinen haaste suomen hajanaisilla peltolohkoilla ja lyhyessä kasvukaudessa!
Saat vapaasti jatkaa omalla tyylilläsi osallistumatta mihinkään. Ei kannata hermostua, mutta anna muiden yrittää.
Näin aion itse tehdäkin, olenhan jo jäähdyttelijä. Vähennän karjamäärää vuosittain ja toisaalta ostan ja vuokraan vähän peltoa lisää ja ansiot senkun nousee!
Mene kuule Etelä-Amerikkaan katsomaan tuota onnelaa.Venäjällä oli vähän samantapainen touhu.Näitä haaveksijoita maailmaan mahtuu.Mitään eivät vastaa seurauksista,vaan ihmiset kärsii heidän typeryydestään kerta toisensa jälkeen.Niin Suomessakin noiden Kepun Ahojen vuoksi.
Systeemiä kokeiltiin Neuvostoliitossa ja
historia kertoo menestyksestä. Ei ollut edes
vuokrakuluja ja pinta-alat tuhansia hehtaareita.
Maan laatu ja ilmasto-olosuhteetkin taisi olla
hieman Suomea paremmat. Eikä EU:n pilkunnussinta
byrokratiaa ollut olemassakaan.Ei vaan toiminut.
Alkutuotannon vertaaminen metsäteollisuuteen on
nyt kuitenkin aivan perseestä! Eikö
metsäteollisuuden vertaaminen elntarviketeolli-
suuteen olisi lähempänä totuutta.
Jos kuvitellaan että em. teollisuus vuokraisi
maat ja metsät itselleen käypään hintaan ja
hankkisi tuotantovälineet ja rekrytoisi
henkilökunnan hommaa hoitamaan, niin mikä
olisi lopputulos? Ruoan hinta kaupassa
vähintäänkin tuplaantuisi tai kauppa valmistuttaisi mahdollisimman paljon ruokaa
vanhoissa itäblokin maissa hyödyntäen matalaa
palkkatasoa. Brysselissä kyllä pidetään
huolta perustajamaiden hyvinvoinnista
reunavaltioiden kustannuksella. Siitä ainakin
on näyttöä. Byrokratian kustannukset ovat
pääosin EU:n ja kansallisvaltioiden kustannuksia
jotka kansalaiset viimekädessä maksavat.
karjatalous tuotanto on ollut o yhtiön nimissä nyt kohta 3 vuotta.
Toimii hienosti, tosin itse omista 55% osakkehista joten ei siinä eripuraa pääsisi syntymäänkään. Pellot, tuotantorakennukset, ja suuremmat koneet on omassa yksityisomistuksessani. Yhtiö omistaa vaan apevaunun, traktorin ja pyöräkuormaajan. Myös 5 hehtaaria peltoa on vuokrattu tietystä syystä yhtiön nimiin.
Kaikki rehut tulee sopimustuottajilta ja lanta menee takaisin sopimustiloille (itseni lisäksi 3 muuta tilaa kuuluu näihin). Työt hoitaa 2 palkattua työntekijää.
Kun rehuntuotantotiloilla on lisäksi voimakasta yhteistyötä monessa mielessä, voidaan puhua jo varsin tehokkaasta, mutta kuitenkin joustavasti toimivasta kokonaisuudesta.
En tiedä mitä etuja koko em järjestelmän yhtiöittäminen enää toisi??????
Vaan saapihan sitä jokainen yrittää mitä lystää.
Ehdotan, että tarkastelette asiaa näin: muuttunut tilanne on vaatinut kasvua, mutta nyt on optimaalinen tilanne saavutettu ja kaikki tilat ovat onneksi juuri sopivan kokoisia. Nykyisten yksiköiden etu on se että omistaja aina tarkalleen tietää miten on paras toimia, eikä tilakokoa suurentamalla kyetä vähentämään säädöksiin perehtymiseen tarvittavaa aikaa, tai parantamaan tulosta. Koneinvestoinnitkin kannattaa tehdä itse, kun kuitenkin ne menevät vain rikki muiden pelloilla. Muita aloja riivaava ulkoistaminenkin on maataloudessa tarpeetonta, sillä osaahan isäntä itse parhaiten kaikki mahdolliset alat. Juuri tämän kokoisilla osto- ja myyntierillä saadaan parhaa alennukset, eivätkä keskusliikkeet pyri hyötymään tilanteesta. Itseasiassa nyt kun katsotaan tuota hoitajien lakkouhkailua, niin maanviljelijän näkökulmasta kukin hoitaja saisi parhaan sopimuksen neuvottelemalla henkilökohtaisesti oman palkkansa.
Viljelyssä ei ole muuten tosiaankaan tärkeitä ne omat tulot, vaan se ettei kukaan pääse sanomaan miten näillä pelloilla asiat hoidetaan. Se että säädökset hiukan puuttuvat asiaa, ei mitenkään häiritse ja bryssel, sekä tarkastajat ovat aina viljelijän puolella.
Maataloudelle on täysin vierasta se miten osakeyhtiöissä on tarkoitus tuottaa osakkaille voittoa, sillä onhan tämä lähinnä elämäntapa. Muutenkin noissa Nokian ja Metsäyhtiöiden tyyppisissä kolhooseissa vain maksetaan kovia palkkoja johtajille, eikä niistä mitään hyötyä osakkaille ole. Itsekin aion kaikista osakkaistani luopua mahdollisimman pian, sillä eihän se sovi että noissa jutuissa viljelijät mukana ovat.
Muutenkin suurin osa viljelijöistä on täysin tyytyväisi nykyiseen tilanteeseen, eikä mitään edes tarvitse tehdä.
Niin, miltä tuo oikein teistä kuulosti. Mikäli olette suurimmaksi osaksi samaa mieltä kuin tuossa yllä, niin ei teillä ole tarvetta, halua tai kykyä siirtyä ylemmälle tasolle. Aikanaan puhuin siitä miten kannattaisi ulkoistaa tuotannon osia ja perustaa navettaosakeyhtiöitä, mutta silloinkin se oli kolhoosi ja jyrkästi tuomittava juttu. Silti nyt sekin kehitys on menossa ja varsinkin sikapuolella on saatu säästöjä tuotantoa osiin jakamalla.
Odotan parempia perusteluja sille miksei suuryritys toimisi maataloudessa ja tuo kolhoosiksi haukkuminen ei enää toimi, sillä se menee niin monin tavoin asiasta ohi.
Nyt siis:
Miksi se että kukin toimii erillisenä yksikkönä on paras systeemi ja miten se säästää aikaa byrokratiassa? Miten itse asioihin perehtyen ehtii ja kykenee ottamaan kaiken huomioon ja miten kukaan muu ei siihen kykenisi? Miten nykyinen systeemi takaa parhaat hinnat ja miten nykyinen eurooppalaisittain alhainen hintataso ei johdu siitä että yksittäinen viljelijä on liian heikko neuvottelija?
Huomatkaa nyt vielä sekin, ettei nykytilanteesssa päästä parhaaseen taloudelliseen tulokseen tuotantoa maksimoimalla (joka on ainut peruste miksi kukin viljelijä viljelee yksin), vaan kustannuksia minimoimalla ja säädöksiä optimoimalla. Yksittäinen viljelijä ei mitenkään kykene siihen mihin erittäin suuri yksikkö kykenee. Aiemmin on puuhattu luovutuslakkoja ja muuta protestitoimintaa, eikä sillä koskaan ole ollut mainittavia vaikutuksia. Suuryritys voi ilmoittaa ehdot, joilla kaupat syntyvät ja keskusliikkeet joutuvat alistumaan. Tähän asti kaikissa erimielisyyksissä viljelijällä on ollut ongelma, mutta jatkossa ongelma siirtyisi keskusliikkeille ja valtiolle.
Se miksei asiaa voi helposti hoitaa myyntiyhteistyöllä, johtuu siitä ettei kilpailuvirasto pidä hintojen yhdessä sopimisesta ja luultavasti puuttuisi aika äkkiä peliin. Osakeyhtiö, joka aidosti toimii tuotannossa on kilpailusäädösten mukainen.
Miten on mahdollista, että useimmilla huomattava osa omaisuudesta on lainarahalla hankittua (ja siis osittain pankin) ja samaan aikaan osakeyhtiössä toimiminen tuomitaan kolhoosiksi. Kai se sentään on parempi että saa päättää itse asioistaan osakkeiden mukaisesti, kuin se että pankki ajaa omaa etuaan ja pahimmillaan kertoo sinulle miten sinun on toimittava. Osakkaan etu on kaikkien omistajien etu, eikä kukaan siis joudu kärsimään toisten kustannuksella.
Ja vielä eräs sivuseikka: suuryrityksellä olisi varaa tiedotussihteeriin, joka pari kertaa päivässä kävisi tälläkin palstalla kertomassa miten asiat oikeasti ovat (kunnollisilla tutkimuksilla asian osoittaen). Asiattomien kirjoitusten poisto myös nopeutuu huomattavasti kun yritys uhkaa lopettaa mainostamisen eniron sivuilla.
Ja vielä eräille: ehkäpä olettekin jo nyt liian suuri yksikkö ja tulos paranisi myymällä puolet jollekulle naapurille. Jos ei kuulosta mahdolliselle, niin ainut keino on kasvu.
Ideassasi saattaisi olla ajatusta, jos kohderyhmänä osakkuuksille olisi esimerkiksi jäähdyttelevät tuottajat, jotka kuitenkin haluavat ikäänkuin viljellä itse, eikä vuokraus toiselle viljelijälle tule kysymykseen.
Oletko ajatellut sitä, että voidakseen perustaa osakeyhtiön täytyy sinun vakuuttaa rahoittajat, eli tässä tapauksessa peltojen omistajat takuuvaarmasta tuotosta ja ennenkaikkea siitä, ettei riskiä maan menettämisestä ole!
Minulle heti piippaa varattua mahdollinen tuotto, omassa toiminnassani tulosta jää vähintään kolmannes liikevaihdosta, moniko osakeyhtiö pystyy samaan?
Perustele ideaasi hieman paremmin, ennekuin alat myydä osakkeita, matka koko suomea hallitsevaksi maatalousyhtiöksi saattaa olla pitkä.
Ps. Itse olen tyytyväinen tilanteeseeni maatalouspolitiikkariskiä lukuunottamatta(vrt. 141), mutta mikään osakeyhtiö ei taida pystyä sitä poistamaan?
Riskiä maidensa menettämiseen ei ole, sillä pellothan vuokrataan omistajilta. Peltoja ei missään tapauksessa edes kannata ostaa yhtiölle, sillä silloin tarvittavan pääoman korko syö tuotot (muutkin yritykset puhdistavat tilejään myymällä kaikki mahdolliset kiinteistönsä sijoittajille ja jäävät sitten itse niihin vuokralle).
Asia on juuri niin, että kaikkien osakkaiden tulot pyritään nostamaan mahdollisimman ylös ja jo erillään hyvää tulosta tehneet ovat tietysti esimerkkeinä siitä miten kannattaa toimia.
Kannattaa myös huomata se että mikäli yksikkö on riittävän suuri, kykenee se myös vaikuttamaan tukipolitiikkaan, sillä tässäkin riskiä ikäänkuin ulkoistetaan valtiolle (eivät ne halua menettää varoja unionille ja kun kertoo mitä haluaa ja miten aikoo toimia, niin politiikka reagoi tähän).
korkovaatimuksen piilotat sillä että yhtiö vuokraa pellot?????
Etkö sä helvetti tajua, että se vuokranantaja haluaa pääomalleen korkoa??? Se sama korko menee silloin vuokran kautta maanomistajalle!!!!!!
Ei ilmaista rahaa ole! Jos jossain on, kerro mullekin. On käyttöä ihan rajattomasti.
Mee takas kauppaopistoon!
Miten mahtaa olla, mihin ne sen korkovaatimuksen piilottavat lähes jokaisessa suuremmassa yrityksessä kun kaikki kiineteistöt myydään pois.
Mikä muuten on nykyisen pelto-omaisuutesi korkovaatimus ja saatko sen täyttymään. Paljonko jää jäljelle työtuntia kohti. Jos nyt sitten lasket kohtuullisen vaatimuksen työllesi, niin mitä jää jäljelle korkovaatimukseen.
Onko se nyt niin vaikeaa käsittää, ettei sillä sinänsä ole mitään väliä mikä on laskennallinen osuus korkovaatimukselle, työtulolle ja pääomatulolle. Ainut merkitys on sillä, mikä on siellä vuoden lopussa oleva merkkinen numero.
Maailmassa on paljon ilmaista rahaa ja sitä jaetaan aika helposti. Haavin on vain syytä olla riittävän suuri tai muuten se menee ohi. Aloittelevatkin yritykset saavat helposti kymmeniä miljoonia euroja sijoittajien rahoja. Tässä ei nyt kuitenkaan ole tarkoitus hankkia ulkopuolisia sotkemaan systeemiä, vaan on parempi että osakkuus pidetää mahdollisimman kauan viljelijöiden parissa. Oletko muuuten miettiny sitä, että osakkeet aikanaan ovat huomattavasti sijoitettua summaa arvokkaampia ja merkittävää tuloa voi saada pelkästään tästä.
Mielenkiintoista että yksinkertainen ajatus herättää näköjään valtavaa raivoa, eikä mikään muu kuin nykyinen systeemi voi olla oikea tai tehokkaampi.
Palaan muutaman päivän päästä tarkastamaan tilannetta (pistäkääpä sillä aikaa ihan rauhassa perusteltuja ongelmia listalle).
Unohdat perusasiat ...
Liiketoiminta ei tässä mallissa kokonaisuudessaan kasva, ei myöskään toimijoiden määrä vähene ...
Se mikä mahdollisesti saadaan tuottamaan paremmin, koneinevstointeja järkeistämällä hukkuu siihen valtavaan byrokratiaan, mikä tulee jättiyhtiön pyörittämisestä.
Todennäkäköisesti alimmalla tasolla, eli pellolla työskentelevän asema ja ansiot laskee, koska pitää elättää helvetinmoinen määrä hallinnon edustajia.
Yksikkökoon kasvattaminen ei ole yksin ratkaisu, pitää myös nostaa tuottavuutta, mihin taas et ole kiinnittänyt pätkääkään huomioita.
Uskosi monopoleihin on aika naivia, ne ei ole koskaan onnistuneet pitemmän päälle millään liiketoiminta-alalla.
on täyttynyt joka vuosi.
Tuntipalkkaa en ole itselleni saanut, johtuu siitä että en työskentele tilalleni, vaan työt tekee palkattu työvoima. Niiden palkatkin on saatu maksettua.....
Ehdotuksen mukaan osakeyhtiön liikeidea olisi viljellä maanomistajilta vuokrattua peltoa. Muutama ajatus käytännön toteutuksesta. Ensinnäkin peltoviljely on sesonkiluontoista, tarvitaan paljon työväkeä, mutta vain lyhyt aika keväällä ja syksyllä. Hyvän ja ammattitaitoisen työvoiman saanti olisi ensimmäinen ongelma. Ehkäpä osakkaat itse ryhtyisivät työväeksi uuteen yhtiöön? Toinen juttu, viljelyyn tarvittava kalusto, yrityksen pitäisi tehdä melkoisia investointeja koneisiin ja rakennuksiin. Alkuinvestoinnin rahoitus alentaisi yrityksen tuottoa monta vuotta, riittäisikö osakkaiden maltti siihen?
Nykytilanteessa byrokratian kustannus yksittäiselle viljelijälle on olematon, tosin aikaa se vie mutta ei paljonkaan euroja. Suuryrityksessä palkollisilla teetettynä byrokratian kustannukset aivan varmasti olisivat suurempia.
Kaikki palkollisilla teetetty työ on aina kalliimpaa kuin itse tehtynä kun tulee verot, sotu-maksut ym päälle.
Suuruuden ekonomia on kiistaton etu isolle yrityksellle ostoissa, myynnissä ja työn tehokkuudessa.
Ehdotettu systeemi voisi toimia, jos maanomistajilla olisi muutakin työtä tarjolla, eikä aika tai mielenkiinto enää riittäisi viljelyyn.
Mikään ei estä sitä että viljelijää jatkaa omilla pelloillaan ja koneillaan kuten nytkin. Kuitenkin koko paperien pyöritys kannattaa ehdottomasti siirtää tilalta ulos ja automatisoida mahdollisimman pitkälle.
Koneet kannattanee käsitellä työn osalta osakaslainana yritykselle ja polttoaineet ja huolto tulee sitten firman kautta. Se miten varsinainen palkkojen ja pääomatulojen suhde kannattaa hoitaa, on niiden hankittavien lakimiesten ja verotusasiantuntijoiden vastuulla (osakkaallehan on yleensä eduksi ottaa mahdollisimman paljon pääomatulona).
Yleensä yksityiskohdilla on tapana järjestyä kun saadaan oikea henkilö selvittelemään asiaa ja varsinainen ongelma on tuon systeemin aloittaminen.
tuosta ehdotuksestasi paljon vähenisi. Jokainen joutuisi tekemään edelleen veroilmoituksensa kuten ennenkin. Sitten olisi tukioikeuksien siirtoasiakirjat uutena, vuokrasopimukset, kiinnitykset vuokraoikeuksien vakuudeksi, vakuustalletukset vuokrien vakuudeksi. Jos viljelijät (ent.) tekisivät koneillaan työt kuten ehdotat, tulisi heidän perustaa toiminimi tai yhtiö, koska urakoinnin arvo olisi suuri vuokratuloihin nähden, tulisi jokaiselle osakkaalle tehtäväksi itseasiassa veroilmoitusta: henkilökohtainen, elinkeinonharjoittajan ja maataloudenharjoittajan lomake. Sitten tietty 2 alvit ym ym.
Taidat olla yrityselämästä pihalla kuin lumiukko!!!
Minkä koulun mahtanet olla käynyt? Leikkikoulun bisnesosaston, missä kalle vaihtaa punaiseksi maalattuja kiviä lassen sinisiksi maalaamiin?????
Eihän se mitenkään kannata. Ei Nokiankaan omistaminen kannata kun joutuu tekemään veroilmoituksen. Eikä varsinkaan alihankinta kannata millekkään yritykselle kun on niitä ilmoituksia.
Osakas muuten voi tehdä yrityksessään töitä aika pienellä palkalla (onhan alalla muutenkin tunnetusti pienet palkat, joten ei siihen voi puuttua), joten pääomatulot ovat siis se merkitsevä.
Missä muuten se elinkeinon harjoittaminen syntyy, jos nimenomaisena toimintasuuntana on maataloustuotanto.
Tuo suuryritys muuten hoitaa myös noitten osakkaiden omia paperiasioita aika pienellä vaivalla.
Mitä vakuuksia muuten kaipaa jos siirrät omia asioitasi firmaan ja ne edelleen ovat omiasi firman kautta. Vuokrakin voi olla täysin nimellinen jos osakkaat niin päättävät. Ei kai yhden euron hehtaarivuokrista suurempia vakuuksia kaivata. Asian ydin on se että keskitetty systeemi hoitaa mahdollisimman pitkälle koko tuon sotkun ja osakkaiden tulot tulevat mahdollisimman pitkälle pääomatuloina.
että jos pellot on vuokrattu pois, et ole enää maatalouden harjoittaja, kun vuokratulojen osalta!!!!!!
Jos urakoit yhtiölle, joka peltosi on vuokrannut verottaja käsittelee ko toiminnan joko palkkasuhteena yritykseen, tai sitten elinkeinotoiminnan harjoittamisena!!!!! Kait nyt tuonverran ymmärrät????? Häh???????
Silloin joudut tekemään maatalouden veroilmoituksen (pellonvuokratuloista) ja urakoinnista elinkeinonharjoittajan veroilmoituksen. tietty kaksinkertaiset alv tilitykset.
Höh. et ole tainnut koskaan yrittää mitään???
hoitaa samalla kaavalla kuin yhteismetsät? Tehdään kerralla koko Suomen kattava "Suomen maaseutujen Yhteispellot".
mutta..se sisältää yhden ajatusvirheen.
Eli sen, että maatilojen huono kannattavuus johtuu omistajien tehottomasta paperinpyörityksestä ja huonosti optimoiduista tuista.
Väitän että kumpikaan ei pidä paikkaansa.
Paperisota tehdään tiloilla talkootyönä muun työn ohessa ja tuet varmaankin optimoidaan sillä tiedolla mitä kulloinkin papereita täytettäessä on saatavilla.
Maataloutta ei voi myöskään verrata Nokiaan.
On niin erilaista harjoittaa tuotantoa "pitkin kyliä" kuin keskittää tuotanto muutamaan tehtaaseen suurille paikkakunnalle, joissa ei työvoimapula uhkaa ja tavara liikkuu edullisesti.
Sillon ehkä voisi verrata, jos Nokian tuotanto olisi ripoteltu pitkin Suomea ihmisten koteihin. Nokia pystyy logistisesti huomattavasti tehokkaampaan toimintaan, kuin maataloustuotanto koskaan tulee pystymään. Pellot on siellä missä on, niitä ei voi siirtää.
Nokia myös varsin paljon kilpailuttaa alihankkijoilla, jotka taas ei taida paljon voitoillaan kehuskella. Tällaisessa ehdottamassasi yhtiössä osakkeiden saaman osingon varjopuolena olisi käytännössä kovasti kilpailutettu työ, jolloin sille varsinaisen työt tekivälle jäisi nykyistäkin laihempi tilipussi. Niitähän viljelijät nykyään on, suorittavaa porrasta.
Ok, tulishan niitä osinkoja omistajille, jos tulisi. Osingot on kuitenkin sijoitetun pääoman tuottoa ja hyvin pieniä summia tässäkin tapauksessa, eivätkä korvaisi kilpilutuksen myötä laihennutta tilipussia. Tästä on hyviä esimerkkejä rakennusalalta. Suuryhtiöt kyllä tuottavat huimia voittoja, mutta työn tekijät uusii vekseleitään pitkän ketjutuksen hännillä ollessaan.
Sitten vielä tuo hallinto.
Nythän nuo ehdottamasi yhtiön hallinnon tekemät työt tehdään tiloilla ilman palkkaa (muun työn ohessa). Heti kun sitä varten palkataan henkilöt työsuhteeseen, niillekin syntyy kustannus kirjanpitoon. Kaikki nuo lukuisat työntekijät esimiehineen pitäisi maksaa sillä tulolla, joka saadaan suuremman yksikkökoon mukanaan tuomista kilpailutuseduista. Riittäisikö se? Epäilen.
Henkilöstöä varten tarvitaan toimitilaa, jota nyt ei tarvita. Nekin kustannukset syövät katetta.
Valio on yksi esimerkki tästä ehdottamastasi laitoksesta, ei taida silläkään niin kovin hyvin mennä? Keskittynyt jalostamaan alihankkijoiden toimittamat raaka-aineet, kuten Nokia.
Vaikka olisi yksi ainoa maatalousyritys Suomessa, niin ulkomainen tuonti pitää hinnat matalalla. Keskusliikkeet saavat rajan takaa tavaraa niin halutessaan.
Kyllä tuolla ajatuksella puolensa on, mutta toiminee parhaiten vaan jalostustoiminnnassa.
Vaan, vannomatta paras. Kukapa tietää kun tekijät vähenee vaikka tuohon suuntaan mennäänkin aikanaan.
.EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel pitää naurettavana!! Uskooko meihin enää kukaan..141?
ne meistä ajattelee? Ollaan nyt vaan hiljaa niin kukaan ei luule meitä tyhmiksi.
onhan näitä
http://www.helsinki.fi/jarj/poleemi/sointula.html
http://www.suomenkuvalehti.fi/sk-netti/uutiset-ja-politiikka/ulkomaat/pieni-suomi-viidakossa.aspx
http://www.sosiomedia.fi/utopia/Utopiahistoria.htm
vaikeaa.
Onkin parempi että jatkat puuhasteluasi yksin. Ehkä kannattaisi lopettaa sähkön ostaminen ja tehdä se itse? Yhteistyö on per-sees-tä.
näitä taivaanrannanmaalareita on aina riittänyt, tuolta vain muutama esimerkki miten käy.
Niin ja naapurimaassa idässä tosiaan sosialisoitiin 1930-luvulla maatilat ja tuli niitä 3000ha.n peltotiloja.
vaan tulos oli lie mikä?
Ei kannata vaivaantua sunkaan uusiin ähkösopimusta kun ei ole menny historian opit perille.
muita argumentteja kuin kolhoosi ja itänaapuri.
No jos on lusikalla..
välillä on?
Puhutaan samasta asiasta.
Tilojen sosialisoinnista yhteiseen käyttöön.
Ehdottaisin tutustumista historiallisiin tosiasioihin.
Onhan näitä kuvitelmia ollut kautta aikojen, jossa kuvitellaan että kysymys on koosta, kun ei kannata.
Jossain määrin kokoa kasvattamalla on mahdollista tehdä parempaa tulosta, kyse on yleensä silloin siitä, että suuremmat yksiköt pystyvät tekemään investointeja helpommin.
Mutta se ei välttämättä ole aina ratkaisu kannattavuusongelmaan, mikäli kyse on heikosta tuottavuudesta.
Tuottavuutta voi parantaa monella muullakin lailla, esim. yksi jota on käytetty tuottavuuden parantamisessa jo vuosikymmeniä, on lannoitus.
Silloin samalta hehetaarilta on saatu moninkertainen sato perinteiseen 1700 luvun viljelyyn nähden.
Mikäli tuottavuus on huono, niin peltopinta-alan lisääminen ei välttämättä ole järkevin tapa ratkaista ongelmaa.
Suunnilleen sillä oppimäärällä ymmärtää lukemaansa.
Toki voit jatkaa vänkkäämistä, mutta tästä eteepäin yksin.
Olemassa olevat tilatkin voivat tehdä keskenään ja myös kolmansienkin tahojen kanssa yhteistyötä ihan yritysmuodosta riippumattakin. Ei osakeyhtiö ole kaikille se ainoa oikea tapa toimia. Itsekin selvittelin tilani yhtiöittämistä lähinnä verotuksellisista syistä, mutta nimenomaan byrokratian lisääntyminen ja toiminnan vaikeutuminen painoivat vaakakupissa enemmän henkilöyrittämisen puoleen.
Itse olen ulkoistanut monia asioita(mm. lohkokorttien täyttämisen) ja yhteistyötä teen monen tilan kanssa, eikä siinä yritysmuoto ole esteenä.
NIIN KUKAAN EI VITTU MUUKAAN SAA YRITTÄÄ
Olisi tilani toiminut samalla tavalla osakeyhtiönäkin, en vain nähnyt etuja haittoja suurempina. En ole missään ketään kieltänyt kokoamasta suurtilaosakeyhtiötä, vai mikä se alustajan idea nyt olikaan, olen vain hieman yrittänyt palauttaa häntä tuolta yläilmoista alaspäin ettei pudotus olisi niin raju, että loukkaa itsensä...
Onnea vain valitsemallanne tiellä sitä tarvitaan ja sitkeyttä! Koska itse tiedän kuinka työlästä on vuokrata maita tällaiselle pienelle henkilöyrityksenä hoidetulle tilalle(vuokrasopimuksia 23 kpl), niin uskoisin tuhansien viljelijöiden suostuttelun mukaan jättiyhtiöön olevan melkoisen hankalaa!
yli kaksinkertaistui nautatuotannon yhtiöittämisen seurauksena, mutta yli 400 naudan yksikössä riskit ovat niin suuria, että ei sellaista voi enää henkilöyhtiönä pitää. Samoin investointien osalta verotus on nyt kevyempää kuin mitä olisi henkilöverotuksen kautta.
Siinä ne edut. Meillä ne katsoin haittoja suuremmiksi.. Mutta laskinkin aika paljon sille, että saan nukkua yöni rauhassa, pelkäämättä jotta vouti vie kaiken.
lopettaa kun ei ole FAKTOJA.