mitä aineita kirjoittaa YO-kokeissa

kirtzu1991

Hei,

Mitä aineita kannattaa kirjoittaa YO-kokeissa, jos meinaa päästä oikeustieteelliseen?

12

12931

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • väliä

      oikikseen ei papereilla tee mitään.

    • oikikses

      Yhteiskuntaoppi on hyvää yleissivistystä tulevalle lakimiehelle. siihen taitaa sisältyä yksi lakitiedonkin kurssi jos nyt oikein muistan. pitkä ruotsi on sanomattakin tärkeä suomalaiselle juristille.

    • ja le

      pää! 1) kirjoita pitkä ruotsi, saat siitä hyvin lisäpisteitä verrattuna lyhyeen ruotsiin jos osaat hyvin 2) panosta äidinkieleen, saat siitä myös mahd. hyvät lisäpisteet jos osaat hyvin 3) enkku (samat säännöt pätee)
      4)valitse reaaliaine, joka on helpoin sinulle, aineella EI VÄLIÄ sisäänpääsyn suhteen, voit taas saada siitä mukavia lähtöpisteítä

      Muista kuitenkin että jos saat vain M:ää, kirjoituksissa,arvosanoilla ei mitään väliä! Panosta näihin aineisiin jo lukion alussa jotta ennnen ylioppilaskirjoituksia itsellesi ei iske suuri luku-urakka! (tavoittele E/L) Lue ulkomaisia lehtiä ja kirjoja! Vaikka voit saada kirjoituksista vain pari lisäpistyettä muista niiden tärkeys, joka vuosi aina jotkut jäävät pisteen tai pari vajaaksi sisäänpääsystä! Panosta ekalla kerralla täysillä 10-12h/vrk ja lepää vasta luku-urakan jälkeen!
      Muista, että älä myöskään ylikuormita itseäsi lukion aikana tai et muuten jaksa lukea keväällä pääsykokeisiin! Itselläni kävi näin ja uskonkin sen olevan syy miksi en päässyt sisälle ensimmäisellä kerralla! Älä opiskele turhaan muita aineita! Oikeus ja kohtuus kaikessa!

      ps:jos lukiossa paljon aikaa ja innostusta, 1)kannattaa ottaa yhteiskuntaoppia (sisäänpääsyn kannalta kaikkein oikeustieteellisintä materiaalia) 2)lue vielä yksi lyhyt kieli, auttaa harjoittelupaikan saamisessa opiskeluaikana, kun olet tiedekunnassa sisällä (itse uskon ruotsin ja enkun jälkeen tärkeimpien olevan 1)ranska 2)saksa 3)venäjä 4)espanja/italia 5)latina)

      t:kolmannen vuoden opiskelija

      • kirtzu1991

        kiitos!


      • asfasffas
        kirtzu1991 kirjoitti:

        kiitos!

        Tuttuni kirjoitti äidinkielestä ja englannis B:t. Ja pääsi Turkuun oikikseen yhteispistekiintiössä, joten ei sinne huippupapereita vaadita yhteispistekiintiössäkään. Tosin olisi päässyt myös koepistekiintiöllä reilummin sisään, mutta yhteispistekiintiön paikat täytetään ensiksi.

        Jos ei kirjoitukset mene ihan halutulla tavalla, niin ei kannata lannistua.


      • vastaus: totuuden torvi tör...
        asfasffas kirjoitti:

        Tuttuni kirjoitti äidinkielestä ja englannis B:t. Ja pääsi Turkuun oikikseen yhteispistekiintiössä, joten ei sinne huippupapereita vaadita yhteispistekiintiössäkään. Tosin olisi päässyt myös koepistekiintiöllä reilummin sisään, mutta yhteispistekiintiön paikat täytetään ensiksi.

        Jos ei kirjoitukset mene ihan halutulla tavalla, niin ei kannata lannistua.

        En sanonut, että pitäis olla huippu paperit päästäkseen sisään oikikseen, mutta apuahan siitä on. Joskus nimittäin ne muutamat pisteet ylioppilastodistuksesta, ovat merkittäviä!

        Ja onnittelut kaverillesi vilpittömästi sisäänpääsystä, mutta kun haetaan harjoittelupaikkaa opiskeluaikana niin ne kielet ovat tärkeitä! Parhaisiin toimistoihin pääsee ne parhaimmat sisään! Kielten osaamisesta on aina plussaa työnhaussa ja ylioppilastodistuksen arvosanat ovat myös tuolloin merkittävässä roolissa! Miten muuten luulet niiden valitsevan harjoittelijat!


      • paperien merkitys
        vastaus: totuuden torvi tör... kirjoitti:

        En sanonut, että pitäis olla huippu paperit päästäkseen sisään oikikseen, mutta apuahan siitä on. Joskus nimittäin ne muutamat pisteet ylioppilastodistuksesta, ovat merkittäviä!

        Ja onnittelut kaverillesi vilpittömästi sisäänpääsystä, mutta kun haetaan harjoittelupaikkaa opiskeluaikana niin ne kielet ovat tärkeitä! Parhaisiin toimistoihin pääsee ne parhaimmat sisään! Kielten osaamisesta on aina plussaa työnhaussa ja ylioppilastodistuksen arvosanat ovat myös tuolloin merkittävässä roolissa! Miten muuten luulet niiden valitsevan harjoittelijat!

        on minimaalinen, ainakin Helsingissä.

        Yhteispistekiintiö todellakin täytetään ensin, ja sen vuoksi varsinkin abeilla käytännössä sisäänpääsy tapahtuu yhteispisteillä.

        Mutta, jos vertailuna käytetään pelkkää pääsykoekiintiötä ja sen alinta sisäänpääsypistemäärää, jotta yhteispistekiintiössä saisi papereistaan etua, niiden täytyy olla joko suora rivi E:tä (jossa mukana kaksi pitkää kieltä: ruotsi ja vieras kieli) tai vastaavasti lyhyellä ruotsilla yksi tai kaksi laudaturia ja loput E:tä.

        Itselläni on paperit 5 x E (lyhyt ruotsi) ja L pitkästä kielestä, ja menin sisälle toki yhteispistekiintiössä, mutta en olisi siinäkään päässyt pääsykoekiintiötä alemmilla pisteillä. Jos olisin kirjoittanut puhtaan rivin A:ta, olisin ainoastaan "pudonnut" pääsykoekiintiöön, jossa koepisteeni olisivat joka tapauksessa riittäneet. Nämä kouluni viidenneksi parhaat paperit olivat siis täysin turhat oikeustieteelliseen pyrkimisen kannalta. Samoin lakitiedon kurssi.

        Ruotsia kannattaa opiskella (ja jos kykenee, kirjoittaa se pitkänä, E- tai L-tasoisena), samoin englannin on syytä olla vahva koska varsinkin sopimusoikeus englannistuu voimakkaasti juuri nyt. Muita kieliä kysytään aivan satunnaisesti, eikä niillä kannata päätään vaivata, jos ne tuottavat kovasti vaikeuksia. Saksaa ehkä, jos on kiinnostunut tutkimuksesta, ja ranskaa, jos on kiinnostunut EU:sta. Aina kannattaa muistaa, että kielikeskus tarjoaa laajan valikoiman kursseja ja vaihtoon lähtee puolet oikkareista, joten kieliä ehtii pänttäämään sisälläkin.


      • varsinkin abeille
        paperien merkitys kirjoitti:

        on minimaalinen, ainakin Helsingissä.

        Yhteispistekiintiö todellakin täytetään ensin, ja sen vuoksi varsinkin abeilla käytännössä sisäänpääsy tapahtuu yhteispisteillä.

        Mutta, jos vertailuna käytetään pelkkää pääsykoekiintiötä ja sen alinta sisäänpääsypistemäärää, jotta yhteispistekiintiössä saisi papereistaan etua, niiden täytyy olla joko suora rivi E:tä (jossa mukana kaksi pitkää kieltä: ruotsi ja vieras kieli) tai vastaavasti lyhyellä ruotsilla yksi tai kaksi laudaturia ja loput E:tä.

        Itselläni on paperit 5 x E (lyhyt ruotsi) ja L pitkästä kielestä, ja menin sisälle toki yhteispistekiintiössä, mutta en olisi siinäkään päässyt pääsykoekiintiötä alemmilla pisteillä. Jos olisin kirjoittanut puhtaan rivin A:ta, olisin ainoastaan "pudonnut" pääsykoekiintiöön, jossa koepisteeni olisivat joka tapauksessa riittäneet. Nämä kouluni viidenneksi parhaat paperit olivat siis täysin turhat oikeustieteelliseen pyrkimisen kannalta. Samoin lakitiedon kurssi.

        Ruotsia kannattaa opiskella (ja jos kykenee, kirjoittaa se pitkänä, E- tai L-tasoisena), samoin englannin on syytä olla vahva koska varsinkin sopimusoikeus englannistuu voimakkaasti juuri nyt. Muita kieliä kysytään aivan satunnaisesti, eikä niillä kannata päätään vaivata, jos ne tuottavat kovasti vaikeuksia. Saksaa ehkä, jos on kiinnostunut tutkimuksesta, ja ranskaa, jos on kiinnostunut EU:sta. Aina kannattaa muistaa, että kielikeskus tarjoaa laajan valikoiman kursseja ja vaihtoon lähtee puolet oikkareista, joten kieliä ehtii pänttäämään sisälläkin.

        Helsinki on viime vuosina antanut 3 abipistettä pyrkijälle, joka on kirjoittanut joko pyrkimiskeväänä tai edellisenä syksynä. Tämä abipistemäärä lisätään pääsykokeen pisteisiin eli vaikuttaa sisäänpääsykiintiöstä huolimatta ja on aivan oikeasti erittäin merkittävä lisä, ilman sitä abien määrä sisäänpäässeistä olisi ehkä kaksi kolmasosaa nykyisestä.

        Jos siis nyt itse taktikoisin oikeustieteelliseen pääsyn suhteen, kirjoittaisin paperit ulos jo/vasta syksyllä, ja lepäisin ja hankkisin rauhassa esitietoa tammikuussa julkaistavista aihealueista, kävisin esimerkiksi syyslukukaudella tekemässä pari tenttiä avoimessa yliopistossa tms. ja aloittaisin levänneenä lukemisen täysillä maaliskuussa, kun muut vielä potevat ylppärihyytymistä.

        Pääsykoe ratkaisee pyrkimisen, ja sen lisänä abipisteillä on suuri tilastollinen merkitys, itse papereilla ei.


      • harkitsee ruotsia
        paperien merkitys kirjoitti:

        on minimaalinen, ainakin Helsingissä.

        Yhteispistekiintiö todellakin täytetään ensin, ja sen vuoksi varsinkin abeilla käytännössä sisäänpääsy tapahtuu yhteispisteillä.

        Mutta, jos vertailuna käytetään pelkkää pääsykoekiintiötä ja sen alinta sisäänpääsypistemäärää, jotta yhteispistekiintiössä saisi papereistaan etua, niiden täytyy olla joko suora rivi E:tä (jossa mukana kaksi pitkää kieltä: ruotsi ja vieras kieli) tai vastaavasti lyhyellä ruotsilla yksi tai kaksi laudaturia ja loput E:tä.

        Itselläni on paperit 5 x E (lyhyt ruotsi) ja L pitkästä kielestä, ja menin sisälle toki yhteispistekiintiössä, mutta en olisi siinäkään päässyt pääsykoekiintiötä alemmilla pisteillä. Jos olisin kirjoittanut puhtaan rivin A:ta, olisin ainoastaan "pudonnut" pääsykoekiintiöön, jossa koepisteeni olisivat joka tapauksessa riittäneet. Nämä kouluni viidenneksi parhaat paperit olivat siis täysin turhat oikeustieteelliseen pyrkimisen kannalta. Samoin lakitiedon kurssi.

        Ruotsia kannattaa opiskella (ja jos kykenee, kirjoittaa se pitkänä, E- tai L-tasoisena), samoin englannin on syytä olla vahva koska varsinkin sopimusoikeus englannistuu voimakkaasti juuri nyt. Muita kieliä kysytään aivan satunnaisesti, eikä niillä kannata päätään vaivata, jos ne tuottavat kovasti vaikeuksia. Saksaa ehkä, jos on kiinnostunut tutkimuksesta, ja ranskaa, jos on kiinnostunut EU:sta. Aina kannattaa muistaa, että kielikeskus tarjoaa laajan valikoiman kursseja ja vaihtoon lähtee puolet oikkareista, joten kieliä ehtii pänttäämään sisälläkin.

        entä jos ei kirjoita ruotsia ylioppilaskokeissa? vaikuttaako se suuresti mahdollisuuteen päästä oikeustieteelliseen? ja entä jos kirjoittaa keskipitkän ruotsin ja saa siitä C:n tai B:n, niin onko siitä hyötyä?


    • Anonyymi

      Hei

    • Anonyymi

      Onko pitkä matematiikka tärkeää lukiossa?
      Oikeusalalle?

    • Anonyymi

      Oikiksessa pärjää hyvin peruskoulun matikalla. Mutta hakuvaiheessa ropisee runsaat pisteet hyvin menneestä pitkän matikan yo-kokeesta, vaikka se ei mitenkään liity oikeustieteeseen. Tämä on ollut tilanne viime aikoina, huomisesta ei tiedä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      83
      7111
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      26
      7073
    3. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      111
      6188
    4. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5414
    5. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5248
    6. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      63
      5215
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      40
      5108
    8. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      27
      4605
    9. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      17
      3477
    10. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      300
      3400
    Aihe