mitä aineita kirjoittaa YO-kokeissa

kiitos!

kirtzu1991 kirjoitti:

kiitos!

Tuttuni kirjoitti äidinkielestä ja englannis B:t. Ja pääsi Turkuun oikikseen yhteispistekiintiössä, joten ei sinne huippupapereita vaadita yhteispistekiintiössäkään. Tosin olisi päässyt myös koepistekiintiöllä reilummin sisään, mutta yhteispistekiintiön paikat täytetään ensiksi.

Jos ei kirjoitukset mene ihan halutulla tavalla, niin ei kannata lannistua.

asfasffas kirjoitti:

Tuttuni kirjoitti äidinkielestä ja englannis B:t. Ja pääsi Turkuun oikikseen yhteispistekiintiössä, joten ei sinne huippupapereita vaadita yhteispistekiintiössäkään. Tosin olisi päässyt myös koepistekiintiöllä reilummin sisään, mutta yhteispistekiintiön paikat täytetään ensiksi.

Jos ei kirjoitukset mene ihan halutulla tavalla, niin ei kannata lannistua.

Lue lisää

En sanonut, että pitäis olla huippu paperit päästäkseen sisään oikikseen, mutta apuahan siitä on. Joskus nimittäin ne muutamat pisteet ylioppilastodistuksesta, ovat merkittäviä!

Ja onnittelut kaverillesi vilpittömästi sisäänpääsystä, mutta kun haetaan harjoittelupaikkaa opiskeluaikana niin ne kielet ovat tärkeitä! Parhaisiin toimistoihin pääsee ne parhaimmat sisään! Kielten osaamisesta on aina plussaa työnhaussa ja ylioppilastodistuksen arvosanat ovat myös tuolloin merkittävässä roolissa! Miten muuten luulet niiden valitsevan harjoittelijat!

vastaus: totuuden torvi tör... kirjoitti:

En sanonut, että pitäis olla huippu paperit päästäkseen sisään oikikseen, mutta apuahan siitä on. Joskus nimittäin ne muutamat pisteet ylioppilastodistuksesta, ovat merkittäviä!

Ja onnittelut kaverillesi vilpittömästi sisäänpääsystä, mutta kun haetaan harjoittelupaikkaa opiskeluaikana niin ne kielet ovat tärkeitä! Parhaisiin toimistoihin pääsee ne parhaimmat sisään! Kielten osaamisesta on aina plussaa työnhaussa ja ylioppilastodistuksen arvosanat ovat myös tuolloin merkittävässä roolissa! Miten muuten luulet niiden valitsevan harjoittelijat!

Lue lisää

on minimaalinen, ainakin Helsingissä.

Yhteispistekiintiö todellakin täytetään ensin, ja sen vuoksi varsinkin abeilla käytännössä sisäänpääsy tapahtuu yhteispisteillä.

Mutta, jos vertailuna käytetään pelkkää pääsykoekiintiötä ja sen alinta sisäänpääsypistemäärää, jotta yhteispistekiintiössä saisi papereistaan etua, niiden täytyy olla joko suora rivi E:tä (jossa mukana kaksi pitkää kieltä: ruotsi ja vieras kieli) tai vastaavasti lyhyellä ruotsilla yksi tai kaksi laudaturia ja loput E:tä.

Itselläni on paperit 5 x E (lyhyt ruotsi) ja L pitkästä kielestä, ja menin sisälle toki yhteispistekiintiössä, mutta en olisi siinäkään päässyt pääsykoekiintiötä alemmilla pisteillä. Jos olisin kirjoittanut puhtaan rivin A:ta, olisin ainoastaan "pudonnut" pääsykoekiintiöön, jossa koepisteeni olisivat joka tapauksessa riittäneet. Nämä kouluni viidenneksi parhaat paperit olivat siis täysin turhat oikeustieteelliseen pyrkimisen kannalta. Samoin lakitiedon kurssi.

Ruotsia kannattaa opiskella (ja jos kykenee, kirjoittaa se pitkänä, E- tai L-tasoisena), samoin englannin on syytä olla vahva koska varsinkin sopimusoikeus englannistuu voimakkaasti juuri nyt. Muita kieliä kysytään aivan satunnaisesti, eikä niillä kannata päätään vaivata, jos ne tuottavat kovasti vaikeuksia. Saksaa ehkä, jos on kiinnostunut tutkimuksesta, ja ranskaa, jos on kiinnostunut EU:sta. Aina kannattaa muistaa, että kielikeskus tarjoaa laajan valikoiman kursseja ja vaihtoon lähtee puolet oikkareista, joten kieliä ehtii pänttäämään sisälläkin.

paperien merkitys kirjoitti:

on minimaalinen, ainakin Helsingissä.

Yhteispistekiintiö todellakin täytetään ensin, ja sen vuoksi varsinkin abeilla käytännössä sisäänpääsy tapahtuu yhteispisteillä.

Mutta, jos vertailuna käytetään pelkkää pääsykoekiintiötä ja sen alinta sisäänpääsypistemäärää, jotta yhteispistekiintiössä saisi papereistaan etua, niiden täytyy olla joko suora rivi E:tä (jossa mukana kaksi pitkää kieltä: ruotsi ja vieras kieli) tai vastaavasti lyhyellä ruotsilla yksi tai kaksi laudaturia ja loput E:tä.

Itselläni on paperit 5 x E (lyhyt ruotsi) ja L pitkästä kielestä, ja menin sisälle toki yhteispistekiintiössä, mutta en olisi siinäkään päässyt pääsykoekiintiötä alemmilla pisteillä. Jos olisin kirjoittanut puhtaan rivin A:ta, olisin ainoastaan "pudonnut" pääsykoekiintiöön, jossa koepisteeni olisivat joka tapauksessa riittäneet. Nämä kouluni viidenneksi parhaat paperit olivat siis täysin turhat oikeustieteelliseen pyrkimisen kannalta. Samoin lakitiedon kurssi.

Ruotsia kannattaa opiskella (ja jos kykenee, kirjoittaa se pitkänä, E- tai L-tasoisena), samoin englannin on syytä olla vahva koska varsinkin sopimusoikeus englannistuu voimakkaasti juuri nyt. Muita kieliä kysytään aivan satunnaisesti, eikä niillä kannata päätään vaivata, jos ne tuottavat kovasti vaikeuksia. Saksaa ehkä, jos on kiinnostunut tutkimuksesta, ja ranskaa, jos on kiinnostunut EU:sta. Aina kannattaa muistaa, että kielikeskus tarjoaa laajan valikoiman kursseja ja vaihtoon lähtee puolet oikkareista, joten kieliä ehtii pänttäämään sisälläkin.

Lue lisää

Helsinki on viime vuosina antanut 3 abipistettä pyrkijälle, joka on kirjoittanut joko pyrkimiskeväänä tai edellisenä syksynä. Tämä abipistemäärä lisätään pääsykokeen pisteisiin eli vaikuttaa sisäänpääsykiintiöstä huolimatta ja on aivan oikeasti erittäin merkittävä lisä, ilman sitä abien määrä sisäänpäässeistä olisi ehkä kaksi kolmasosaa nykyisestä.

Jos siis nyt itse taktikoisin oikeustieteelliseen pääsyn suhteen, kirjoittaisin paperit ulos jo/vasta syksyllä, ja lepäisin ja hankkisin rauhassa esitietoa tammikuussa julkaistavista aihealueista, kävisin esimerkiksi syyslukukaudella tekemässä pari tenttiä avoimessa yliopistossa tms. ja aloittaisin levänneenä lukemisen täysillä maaliskuussa, kun muut vielä potevat ylppärihyytymistä.

Pääsykoe ratkaisee pyrkimisen, ja sen lisänä abipisteillä on suuri tilastollinen merkitys, itse papereilla ei.

paperien merkitys kirjoitti:

on minimaalinen, ainakin Helsingissä.

Yhteispistekiintiö todellakin täytetään ensin, ja sen vuoksi varsinkin abeilla käytännössä sisäänpääsy tapahtuu yhteispisteillä.

Mutta, jos vertailuna käytetään pelkkää pääsykoekiintiötä ja sen alinta sisäänpääsypistemäärää, jotta yhteispistekiintiössä saisi papereistaan etua, niiden täytyy olla joko suora rivi E:tä (jossa mukana kaksi pitkää kieltä: ruotsi ja vieras kieli) tai vastaavasti lyhyellä ruotsilla yksi tai kaksi laudaturia ja loput E:tä.

Itselläni on paperit 5 x E (lyhyt ruotsi) ja L pitkästä kielestä, ja menin sisälle toki yhteispistekiintiössä, mutta en olisi siinäkään päässyt pääsykoekiintiötä alemmilla pisteillä. Jos olisin kirjoittanut puhtaan rivin A:ta, olisin ainoastaan "pudonnut" pääsykoekiintiöön, jossa koepisteeni olisivat joka tapauksessa riittäneet. Nämä kouluni viidenneksi parhaat paperit olivat siis täysin turhat oikeustieteelliseen pyrkimisen kannalta. Samoin lakitiedon kurssi.

Ruotsia kannattaa opiskella (ja jos kykenee, kirjoittaa se pitkänä, E- tai L-tasoisena), samoin englannin on syytä olla vahva koska varsinkin sopimusoikeus englannistuu voimakkaasti juuri nyt. Muita kieliä kysytään aivan satunnaisesti, eikä niillä kannata päätään vaivata, jos ne tuottavat kovasti vaikeuksia. Saksaa ehkä, jos on kiinnostunut tutkimuksesta, ja ranskaa, jos on kiinnostunut EU:sta. Aina kannattaa muistaa, että kielikeskus tarjoaa laajan valikoiman kursseja ja vaihtoon lähtee puolet oikkareista, joten kieliä ehtii pänttäämään sisälläkin.

Lue lisää

entä jos ei kirjoita ruotsia ylioppilaskokeissa? vaikuttaako se suuresti mahdollisuuteen päästä oikeustieteelliseen? ja entä jos kirjoittaa keskipitkän ruotsin ja saa siitä C:n tai B:n, niin onko siitä hyötyä?