Hei,
Mitä aineita kannattaa kirjoittaa YO-kokeissa, jos meinaa päästä oikeustieteelliseen?
mitä aineita kirjoittaa YO-kokeissa
kirtzu1991
12
12896
Vastaukset
- väliä
oikikseen ei papereilla tee mitään.
- oikikses
Yhteiskuntaoppi on hyvää yleissivistystä tulevalle lakimiehelle. siihen taitaa sisältyä yksi lakitiedonkin kurssi jos nyt oikein muistan. pitkä ruotsi on sanomattakin tärkeä suomalaiselle juristille.
- ja le
pää! 1) kirjoita pitkä ruotsi, saat siitä hyvin lisäpisteitä verrattuna lyhyeen ruotsiin jos osaat hyvin 2) panosta äidinkieleen, saat siitä myös mahd. hyvät lisäpisteet jos osaat hyvin 3) enkku (samat säännöt pätee)
4)valitse reaaliaine, joka on helpoin sinulle, aineella EI VÄLIÄ sisäänpääsyn suhteen, voit taas saada siitä mukavia lähtöpisteítä
Muista kuitenkin että jos saat vain M:ää, kirjoituksissa,arvosanoilla ei mitään väliä! Panosta näihin aineisiin jo lukion alussa jotta ennnen ylioppilaskirjoituksia itsellesi ei iske suuri luku-urakka! (tavoittele E/L) Lue ulkomaisia lehtiä ja kirjoja! Vaikka voit saada kirjoituksista vain pari lisäpistyettä muista niiden tärkeys, joka vuosi aina jotkut jäävät pisteen tai pari vajaaksi sisäänpääsystä! Panosta ekalla kerralla täysillä 10-12h/vrk ja lepää vasta luku-urakan jälkeen!
Muista, että älä myöskään ylikuormita itseäsi lukion aikana tai et muuten jaksa lukea keväällä pääsykokeisiin! Itselläni kävi näin ja uskonkin sen olevan syy miksi en päässyt sisälle ensimmäisellä kerralla! Älä opiskele turhaan muita aineita! Oikeus ja kohtuus kaikessa!
ps:jos lukiossa paljon aikaa ja innostusta, 1)kannattaa ottaa yhteiskuntaoppia (sisäänpääsyn kannalta kaikkein oikeustieteellisintä materiaalia) 2)lue vielä yksi lyhyt kieli, auttaa harjoittelupaikan saamisessa opiskeluaikana, kun olet tiedekunnassa sisällä (itse uskon ruotsin ja enkun jälkeen tärkeimpien olevan 1)ranska 2)saksa 3)venäjä 4)espanja/italia 5)latina)
t:kolmannen vuoden opiskelija- kirtzu1991
kiitos!
- asfasffas
kirtzu1991 kirjoitti:
kiitos!
Tuttuni kirjoitti äidinkielestä ja englannis B:t. Ja pääsi Turkuun oikikseen yhteispistekiintiössä, joten ei sinne huippupapereita vaadita yhteispistekiintiössäkään. Tosin olisi päässyt myös koepistekiintiöllä reilummin sisään, mutta yhteispistekiintiön paikat täytetään ensiksi.
Jos ei kirjoitukset mene ihan halutulla tavalla, niin ei kannata lannistua. - vastaus: totuuden torvi tör...
asfasffas kirjoitti:
Tuttuni kirjoitti äidinkielestä ja englannis B:t. Ja pääsi Turkuun oikikseen yhteispistekiintiössä, joten ei sinne huippupapereita vaadita yhteispistekiintiössäkään. Tosin olisi päässyt myös koepistekiintiöllä reilummin sisään, mutta yhteispistekiintiön paikat täytetään ensiksi.
Jos ei kirjoitukset mene ihan halutulla tavalla, niin ei kannata lannistua.En sanonut, että pitäis olla huippu paperit päästäkseen sisään oikikseen, mutta apuahan siitä on. Joskus nimittäin ne muutamat pisteet ylioppilastodistuksesta, ovat merkittäviä!
Ja onnittelut kaverillesi vilpittömästi sisäänpääsystä, mutta kun haetaan harjoittelupaikkaa opiskeluaikana niin ne kielet ovat tärkeitä! Parhaisiin toimistoihin pääsee ne parhaimmat sisään! Kielten osaamisesta on aina plussaa työnhaussa ja ylioppilastodistuksen arvosanat ovat myös tuolloin merkittävässä roolissa! Miten muuten luulet niiden valitsevan harjoittelijat! - paperien merkitys
vastaus: totuuden torvi tör... kirjoitti:
En sanonut, että pitäis olla huippu paperit päästäkseen sisään oikikseen, mutta apuahan siitä on. Joskus nimittäin ne muutamat pisteet ylioppilastodistuksesta, ovat merkittäviä!
Ja onnittelut kaverillesi vilpittömästi sisäänpääsystä, mutta kun haetaan harjoittelupaikkaa opiskeluaikana niin ne kielet ovat tärkeitä! Parhaisiin toimistoihin pääsee ne parhaimmat sisään! Kielten osaamisesta on aina plussaa työnhaussa ja ylioppilastodistuksen arvosanat ovat myös tuolloin merkittävässä roolissa! Miten muuten luulet niiden valitsevan harjoittelijat!on minimaalinen, ainakin Helsingissä.
Yhteispistekiintiö todellakin täytetään ensin, ja sen vuoksi varsinkin abeilla käytännössä sisäänpääsy tapahtuu yhteispisteillä.
Mutta, jos vertailuna käytetään pelkkää pääsykoekiintiötä ja sen alinta sisäänpääsypistemäärää, jotta yhteispistekiintiössä saisi papereistaan etua, niiden täytyy olla joko suora rivi E:tä (jossa mukana kaksi pitkää kieltä: ruotsi ja vieras kieli) tai vastaavasti lyhyellä ruotsilla yksi tai kaksi laudaturia ja loput E:tä.
Itselläni on paperit 5 x E (lyhyt ruotsi) ja L pitkästä kielestä, ja menin sisälle toki yhteispistekiintiössä, mutta en olisi siinäkään päässyt pääsykoekiintiötä alemmilla pisteillä. Jos olisin kirjoittanut puhtaan rivin A:ta, olisin ainoastaan "pudonnut" pääsykoekiintiöön, jossa koepisteeni olisivat joka tapauksessa riittäneet. Nämä kouluni viidenneksi parhaat paperit olivat siis täysin turhat oikeustieteelliseen pyrkimisen kannalta. Samoin lakitiedon kurssi.
Ruotsia kannattaa opiskella (ja jos kykenee, kirjoittaa se pitkänä, E- tai L-tasoisena), samoin englannin on syytä olla vahva koska varsinkin sopimusoikeus englannistuu voimakkaasti juuri nyt. Muita kieliä kysytään aivan satunnaisesti, eikä niillä kannata päätään vaivata, jos ne tuottavat kovasti vaikeuksia. Saksaa ehkä, jos on kiinnostunut tutkimuksesta, ja ranskaa, jos on kiinnostunut EU:sta. Aina kannattaa muistaa, että kielikeskus tarjoaa laajan valikoiman kursseja ja vaihtoon lähtee puolet oikkareista, joten kieliä ehtii pänttäämään sisälläkin. - varsinkin abeille
paperien merkitys kirjoitti:
on minimaalinen, ainakin Helsingissä.
Yhteispistekiintiö todellakin täytetään ensin, ja sen vuoksi varsinkin abeilla käytännössä sisäänpääsy tapahtuu yhteispisteillä.
Mutta, jos vertailuna käytetään pelkkää pääsykoekiintiötä ja sen alinta sisäänpääsypistemäärää, jotta yhteispistekiintiössä saisi papereistaan etua, niiden täytyy olla joko suora rivi E:tä (jossa mukana kaksi pitkää kieltä: ruotsi ja vieras kieli) tai vastaavasti lyhyellä ruotsilla yksi tai kaksi laudaturia ja loput E:tä.
Itselläni on paperit 5 x E (lyhyt ruotsi) ja L pitkästä kielestä, ja menin sisälle toki yhteispistekiintiössä, mutta en olisi siinäkään päässyt pääsykoekiintiötä alemmilla pisteillä. Jos olisin kirjoittanut puhtaan rivin A:ta, olisin ainoastaan "pudonnut" pääsykoekiintiöön, jossa koepisteeni olisivat joka tapauksessa riittäneet. Nämä kouluni viidenneksi parhaat paperit olivat siis täysin turhat oikeustieteelliseen pyrkimisen kannalta. Samoin lakitiedon kurssi.
Ruotsia kannattaa opiskella (ja jos kykenee, kirjoittaa se pitkänä, E- tai L-tasoisena), samoin englannin on syytä olla vahva koska varsinkin sopimusoikeus englannistuu voimakkaasti juuri nyt. Muita kieliä kysytään aivan satunnaisesti, eikä niillä kannata päätään vaivata, jos ne tuottavat kovasti vaikeuksia. Saksaa ehkä, jos on kiinnostunut tutkimuksesta, ja ranskaa, jos on kiinnostunut EU:sta. Aina kannattaa muistaa, että kielikeskus tarjoaa laajan valikoiman kursseja ja vaihtoon lähtee puolet oikkareista, joten kieliä ehtii pänttäämään sisälläkin.Helsinki on viime vuosina antanut 3 abipistettä pyrkijälle, joka on kirjoittanut joko pyrkimiskeväänä tai edellisenä syksynä. Tämä abipistemäärä lisätään pääsykokeen pisteisiin eli vaikuttaa sisäänpääsykiintiöstä huolimatta ja on aivan oikeasti erittäin merkittävä lisä, ilman sitä abien määrä sisäänpäässeistä olisi ehkä kaksi kolmasosaa nykyisestä.
Jos siis nyt itse taktikoisin oikeustieteelliseen pääsyn suhteen, kirjoittaisin paperit ulos jo/vasta syksyllä, ja lepäisin ja hankkisin rauhassa esitietoa tammikuussa julkaistavista aihealueista, kävisin esimerkiksi syyslukukaudella tekemässä pari tenttiä avoimessa yliopistossa tms. ja aloittaisin levänneenä lukemisen täysillä maaliskuussa, kun muut vielä potevat ylppärihyytymistä.
Pääsykoe ratkaisee pyrkimisen, ja sen lisänä abipisteillä on suuri tilastollinen merkitys, itse papereilla ei. - harkitsee ruotsia
paperien merkitys kirjoitti:
on minimaalinen, ainakin Helsingissä.
Yhteispistekiintiö todellakin täytetään ensin, ja sen vuoksi varsinkin abeilla käytännössä sisäänpääsy tapahtuu yhteispisteillä.
Mutta, jos vertailuna käytetään pelkkää pääsykoekiintiötä ja sen alinta sisäänpääsypistemäärää, jotta yhteispistekiintiössä saisi papereistaan etua, niiden täytyy olla joko suora rivi E:tä (jossa mukana kaksi pitkää kieltä: ruotsi ja vieras kieli) tai vastaavasti lyhyellä ruotsilla yksi tai kaksi laudaturia ja loput E:tä.
Itselläni on paperit 5 x E (lyhyt ruotsi) ja L pitkästä kielestä, ja menin sisälle toki yhteispistekiintiössä, mutta en olisi siinäkään päässyt pääsykoekiintiötä alemmilla pisteillä. Jos olisin kirjoittanut puhtaan rivin A:ta, olisin ainoastaan "pudonnut" pääsykoekiintiöön, jossa koepisteeni olisivat joka tapauksessa riittäneet. Nämä kouluni viidenneksi parhaat paperit olivat siis täysin turhat oikeustieteelliseen pyrkimisen kannalta. Samoin lakitiedon kurssi.
Ruotsia kannattaa opiskella (ja jos kykenee, kirjoittaa se pitkänä, E- tai L-tasoisena), samoin englannin on syytä olla vahva koska varsinkin sopimusoikeus englannistuu voimakkaasti juuri nyt. Muita kieliä kysytään aivan satunnaisesti, eikä niillä kannata päätään vaivata, jos ne tuottavat kovasti vaikeuksia. Saksaa ehkä, jos on kiinnostunut tutkimuksesta, ja ranskaa, jos on kiinnostunut EU:sta. Aina kannattaa muistaa, että kielikeskus tarjoaa laajan valikoiman kursseja ja vaihtoon lähtee puolet oikkareista, joten kieliä ehtii pänttäämään sisälläkin.entä jos ei kirjoita ruotsia ylioppilaskokeissa? vaikuttaako se suuresti mahdollisuuteen päästä oikeustieteelliseen? ja entä jos kirjoittaa keskipitkän ruotsin ja saa siitä C:n tai B:n, niin onko siitä hyötyä?
- Anonyymi
Hei
- Anonyymi
Onko pitkä matematiikka tärkeää lukiossa?
Oikeusalalle? - Anonyymi
Oikiksessa pärjää hyvin peruskoulun matikalla. Mutta hakuvaiheessa ropisee runsaat pisteet hyvin menneestä pitkän matikan yo-kokeesta, vaikka se ei mitenkään liity oikeustieteeseen. Tämä on ollut tilanne viime aikoina, huomisesta ei tiedä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
IL - Kansanedustaja tehnyt ITSEMURHAN eduskuntatalossa!!
"IL:n tiedot: Kansanedustaja tehnyt itsemurhan Eduskuntatalossa Iltalehden tietojen mukaan kansanedustaja on tehnyt its3838426Eemeli Peltonen teki itsemurhan eduskuntatalossa
Kevyet mullat sitten vaan. Ei mulla muuta.1732790- 131122
- 76988
Sylikkäin.
Sylikkäin, suudellen. Milloin haluaisit näin nainen tehdä ? Vain häntä ajatellen 😘. Tietenkin jos häntä asia kiinnosta61893- 25886
- 55863
- 64832
- 46806
Eemeli Peltosen viimeinen postaus Facebookissa!
"Olen ollut kevätistuntokauden viimeisillä viikoilla paljon poissa eduskuntatyöstä. Sain toukokuussa hyvää hoitoa HUSiss72782