En esitä uutta perustelua 141-tuelle, vaan korostan jo ennestään tiedettyä. Nimittäin , jos 141-tuki loppuu Suomessa, niin todennäköisesti Tanskan ja Ruotsin elintarviketuonti Suomeen lisääntyy.
Moni hihkuu riemusta, että nyt loppuu isäntien uho ja mersuilla ajelu. Asialla on kuitenkin synkempikin puoli. Tanska kuuluu Baltian maiden ohella BSE-taudin III:een riskikategoriaan. Kun tuonti Suomeen kasvaa, se merkitsee suurempia eläinyksikköjä tuottajamaissa. Tunnettu tosiasiahan on, että suurien yksikköjen myötä taloudellisuus paranee, mutta tautiepidemioiden määrä kasvaa. Onko sillä sitten merkitystä jos näissä maissa eläintautitilanne heikkenee ? Saammehan me nauttia riskittömästi heidän tuottamistaan halvoista elintarvikkeistaan.
Onko sinulle eläinten kärsimys yhdentekevä asia ? Jos pidät ruuan hintaa ainoana ostopäätöksen kriteerinä, niin silloin se on.
Seuraavasta linkistä saat tietoa eläinten taudeista:
http://www.etu.fi/index.php?ryhma=19
Ruotsissa ja Tanskassa on ongelmana mycoplasma bovis. Siitä saat tietoa seuraavasta linkistä:
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/dspace/handle/1975/1353
Tanskassa on havaittu salmonella Typhimurium DT 104, joka kuuluu zoonooseihin , eli eläimistä ihmisiin tarttuviin tauteihin. Seuraavassa on EU:n komission vastaus tätä aihetta koskevaan kysymykseen:
David Byrnen komission puolesta antama vastaus
(3. joulukuuta 1999)
1. Komissio tietää, että useat kansainväliset järjestöt, erityisesti Maailman terveysjärjestö, ja useiden maiden hallitukset tutkivat mikrobilääkeresistenssiin liittyviä ongelmia. Myös Yhdysvaltain elintarvikevalvontavirasto (FDA) tekee tällaista tutkimusta.
Komissio kiinnittää arvoisan parlamentin jäsenen huomion siihen, että komissio kielsi tetrasykliinien käytön lisäaineena 1970-luvulla ja ardasiinin käytön tammikuussa 1998 ja että se on keskeyttänyt avoparsiinin käytön sallimisen tammikuussa 1997. Lisäksi se on joulukuussa 1998 keskeyttänyt neljän muun antibiootin (sinkkibasitrasiinin, virginiamysiinin, tylosiinifosfaatin, spiramysiinin) käytön sallimisen. Kiellon syynä on ollut, että näiden antibioottien tai samankaltaisten molekyylien käyttö halutaan rajata ihmisten lääkkeisiin. Näin pyritään vähentämään ristiresistenssin kehittymistä ja resistenssin siirtymistä ihmiseen sekä välttämään ihmisten käyttämien lääkkeiden tehon vähentyminen.
Komissio kiinnittää arvoisan parlamentin jäsenen huomion siihen, että komissio kielsi tetrasykliinien käytön lisäaineena 1970-luvulla ja ardasiinin käytön tammikuussa 1998 ja että se on keskeyttänyt avoparsiinin käytön sallimisen tammikuussa 1997. Lisäksi se on joulukuussa 1998 keskeyttänyt neljän muun antibiootin (sinkkibasitrasiinin, virginiamysiinin, tylosiinifosfaatin, spiramysiinin) käytön sallimisen. Kiellon syynä on ollut, että näiden antibioottien tai samankaltaisten molekyylien käyttö halutaan rajata ihmisten lääkkeisiin. Näin pyritään vähentämään ristiresistenssin kehittymistä ja resistenssin siirtymistä ihmiseen sekä välttämään ihmisten käyttämien lääkkeiden tehon vähentyminen.
Komissio pyysi tieteellistä ohjauskomiteaa tarkastelemaan mikrobilääkeresistenssin aiheuttamaa ongelmaa yleiseltä kannalta. Komitea antoi lausuntonsa 28. toukokuuta 1999 ja korosti, että on välttämätöntä vähentää antibioottien käyttöä kaikilla aloilla: ihmisten lääkkeissä, eläinlääkinnässä, eläinten ravinnon lisäaineena ja torjunta-aineissa.
2. Komissio tutkii komitean suosituksia ja tekee tarvittavat lainsäädäntöehdotukset. Komissio on jo soveltanut varovaisuusperiaatetta keskeyttäessään edellä mainittujen antibioottien käytön sallimisen lisäaineina ja aikoo tulevaisuudessakin toimia näin, jos se osoittautuu tarpeelliseksi.
Komissio on jo tiettyjä eläimissä ja eläinperäisissä tuotteissa esiintyviä zoonooseja ja zoonoosien aiheuttajia koskevista suojatoimenpiteistä elintarvikkeista aiheutuvien tartunta- ja myrkytyspesäkkeiden ehkäisemiseksi 17. joulukuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/117/ETY(1) perusteella kerännyt tietoja mikrobilääkkeille resistenteistä bakteereista ja erityisesti Salmonella typhimurium DT104 -bakteerista. Lisäksi on aloitettu tutkimusprojekti (FAIR), jolla pyritään tarkastelemaan, millä keinoin eläimistä peräisin olevien bakteerien vastustuskykyä antibiooteille voidaan valvoa.
3. Eläinten ravinnossa sallittujen antibioottien osalta komissio aikoo noudattaa tieteellisen ohjauskomitean lausuntoa ja lopettaa mahdollisimman nopeasti ihmisten tai eläinten lääkkeinä käytettyjen tai tähän käyttötarkoitukseen sopivien antibioottien käytön ja kieltää tietyn ajan kuluttua kaikkien antibioottien käytön lisäaineina.
Kansanterveyden osalta komissio on jo useaan otteeseen osoittanut, että se suhtautuu mikrobilääkeresistenssin aiheuttamaan ongelmaan vakavasti.
Tanskassa on ongelmana eläinten paratuberkuloosi.
Siitä saat tietoa seuraavasta linkistä:
http://www.ett.fi/index.php?ryhma=139
Jos Suomen 141-tuki kaatuu, niin lihatuotteiden hinta tulee nousemaan. Siihen on tautien lisääntymisen vuoksi vielä muitakin syitä , kuten rehujen hinnannousu ja kotimaisen tuotannon häviäminen pohjoismaisten elintarvikejättien tieltä.
Moni hihkuu riemusta, että nyt loppuu isäntien uho ja mersuilla ajelu. Asialla on kuitenkin synkempikin puoli. Tanska kuuluu Baltian maiden ohella BSE-taudin III:een riskikategoriaan. Kun tuonti Suomeen kasvaa, se merkitsee suurempia eläinyksikköjä tuottajamaissa. Tunnettu tosiasiahan on, että suurien yksikköjen myötä taloudellisuus paranee, mutta tautiepidemioiden määrä kasvaa. Onko sillä sitten merkitystä jos näissä maissa eläintautitilanne heikkenee ? Saammehan me nauttia riskittömästi heidän tuottamistaan halvoista elintarvikkeistaan.
Onko sinulle eläinten kärsimys yhdentekevä asia ? Jos pidät ruuan hintaa ainoana ostopäätöksen kriteerinä, niin silloin se on.
Seuraavasta linkistä saat tietoa eläinten taudeista:
http://www.etu.fi/index.php?ryhma=19
Ruotsissa ja Tanskassa on ongelmana mycoplasma bovis. Siitä saat tietoa seuraavasta linkistä:
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/dspace/handle/1975/1353
Tanskassa on havaittu salmonella Typhimurium DT 104, joka kuuluu zoonooseihin , eli eläimistä ihmisiin tarttuviin tauteihin. Seuraavassa on EU:n komission vastaus tätä aihetta koskevaan kysymykseen:
David Byrnen komission puolesta antama vastaus
(3. joulukuuta 1999)
1. Komissio tietää, että useat kansainväliset järjestöt, erityisesti Maailman terveysjärjestö, ja useiden maiden hallitukset tutkivat mikrobilääkeresistenssiin liittyviä ongelmia. Myös Yhdysvaltain elintarvikevalvontavirasto (FDA) tekee tällaista tutkimusta.
Komissio kiinnittää arvoisan parlamentin jäsenen huomion siihen, että komissio kielsi tetrasykliinien käytön lisäaineena 1970-luvulla ja ardasiinin käytön tammikuussa 1998 ja että se on keskeyttänyt avoparsiinin käytön sallimisen tammikuussa 1997. Lisäksi se on joulukuussa 1998 keskeyttänyt neljän muun antibiootin (sinkkibasitrasiinin, virginiamysiinin, tylosiinifosfaatin, spiramysiinin) käytön sallimisen. Kiellon syynä on ollut, että näiden antibioottien tai samankaltaisten molekyylien käyttö halutaan rajata ihmisten lääkkeisiin. Näin pyritään vähentämään ristiresistenssin kehittymistä ja resistenssin siirtymistä ihmiseen sekä välttämään ihmisten käyttämien lääkkeiden tehon vähentyminen.
Komissio kiinnittää arvoisan parlamentin jäsenen huomion siihen, että komissio kielsi tetrasykliinien käytön lisäaineena 1970-luvulla ja ardasiinin käytön tammikuussa 1998 ja että se on keskeyttänyt avoparsiinin käytön sallimisen tammikuussa 1997. Lisäksi se on joulukuussa 1998 keskeyttänyt neljän muun antibiootin (sinkkibasitrasiinin, virginiamysiinin, tylosiinifosfaatin, spiramysiinin) käytön sallimisen. Kiellon syynä on ollut, että näiden antibioottien tai samankaltaisten molekyylien käyttö halutaan rajata ihmisten lääkkeisiin. Näin pyritään vähentämään ristiresistenssin kehittymistä ja resistenssin siirtymistä ihmiseen sekä välttämään ihmisten käyttämien lääkkeiden tehon vähentyminen.
Komissio pyysi tieteellistä ohjauskomiteaa tarkastelemaan mikrobilääkeresistenssin aiheuttamaa ongelmaa yleiseltä kannalta. Komitea antoi lausuntonsa 28. toukokuuta 1999 ja korosti, että on välttämätöntä vähentää antibioottien käyttöä kaikilla aloilla: ihmisten lääkkeissä, eläinlääkinnässä, eläinten ravinnon lisäaineena ja torjunta-aineissa.
2. Komissio tutkii komitean suosituksia ja tekee tarvittavat lainsäädäntöehdotukset. Komissio on jo soveltanut varovaisuusperiaatetta keskeyttäessään edellä mainittujen antibioottien käytön sallimisen lisäaineina ja aikoo tulevaisuudessakin toimia näin, jos se osoittautuu tarpeelliseksi.
Komissio on jo tiettyjä eläimissä ja eläinperäisissä tuotteissa esiintyviä zoonooseja ja zoonoosien aiheuttajia koskevista suojatoimenpiteistä elintarvikkeista aiheutuvien tartunta- ja myrkytyspesäkkeiden ehkäisemiseksi 17. joulukuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/117/ETY(1) perusteella kerännyt tietoja mikrobilääkkeille resistenteistä bakteereista ja erityisesti Salmonella typhimurium DT104 -bakteerista. Lisäksi on aloitettu tutkimusprojekti (FAIR), jolla pyritään tarkastelemaan, millä keinoin eläimistä peräisin olevien bakteerien vastustuskykyä antibiooteille voidaan valvoa.
3. Eläinten ravinnossa sallittujen antibioottien osalta komissio aikoo noudattaa tieteellisen ohjauskomitean lausuntoa ja lopettaa mahdollisimman nopeasti ihmisten tai eläinten lääkkeinä käytettyjen tai tähän käyttötarkoitukseen sopivien antibioottien käytön ja kieltää tietyn ajan kuluttua kaikkien antibioottien käytön lisäaineina.
Kansanterveyden osalta komissio on jo useaan otteeseen osoittanut, että se suhtautuu mikrobilääkeresistenssin aiheuttamaan ongelmaan vakavasti.
Tanskassa on ongelmana eläinten paratuberkuloosi.
Siitä saat tietoa seuraavasta linkistä:
http://www.ett.fi/index.php?ryhma=139
Jos Suomen 141-tuki kaatuu, niin lihatuotteiden hinta tulee nousemaan. Siihen on tautien lisääntymisen vuoksi vielä muitakin syitä , kuten rehujen hinnannousu ja kotimaisen tuotannon häviäminen pohjoismaisten elintarvikejättien tieltä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
,
Akkre on alustuksessaan oikeassa.
Mutta asiaan ratkaisu, johon laitan kaikkeni peliin!
Tein tostai-iltapäivällä todellisen löydön, jolla Suomen EU-jäsenyys pystytään kyseenalaistamaan vaalipetoksena.
Minulla oli eilen Kokemäen yhteiskoulun 100-vuotisjuhlien gaalassa-illalla tilaisuus keskustella Korkeaojan Juhan kanssa. Kerroin, että tein torstaina todellisen löydön Suomen eduskunnan hyväksymästä liittymislaista HE 135-1994.
Juha kysyi: - Onko tullut esille jotain uutta ja oleellista?
Vastasin: -On. Mutta en nyt kerro enempää.
Jatkoin: -Oletko lukenut liittymislain kannesta kanteen?
Juha vastasi: -Olen.
Totesin: -Sinun käynyt kuten EU-kriitikko Esko Seppäsen, jonka puheesta perjantaiaamun Ylen Radion Ykkösaamussa selvisi, ettei ole lukenut liittymislakia riittävän tarkasti.
Tämä on asia, josta ei kukaan enää pysty luikertelmaan minnekään.
En kertonut enempää. Sanoin kuitenkin: -Onnesi on, että olet toiminut syksyllä 1994 johdonmukaisella linjalla.
Pysykää kanavalla, niin kuulette mistä on kysymys.
Ensin lähtee kysymyksiä liittymislain puolesta äänestäneille kansanedutajille ja odotetaan vastauksia.
Vastaamatta jättäminenkin on vastaus.
Sitten kerrotaan, mistä löydössäni on kysymys.
Terveisin
Jorma Jaakkola, Kokemäki
,
Kerroin perjantaina Lallin päätoimittaja Kim Huovinlahdelle löydöstä, josta kukaan ei luista minnekään.
Kim pyysi, että pitäisin häntä informoituna asian kehittymisessä.
Lupasin.
MTK:n johtohenkilöt menettävät kasvonsa, jos eivät puutu löytööni.
Samoin käy Maaseudun Tulevaisuuden pt Lauri Kontron kanssa.
Kuka enää pitää viljelijän puolta elleivät edellä mainitut.
Perjantain Seuran (nro 42, 19.10.2007) toimittaja Vehkaojan kirjoitus on vasta alkusoittoa.
Ks.
http://www.promerit.net/forum_tuki.htm
Onko kyse siitä, että myös Suomen 142 kuuluisi siirtymäkauden tukiin ? Onko Ruotsin 142 siirtymäkauden tukimuoto ? Ao. linkissä puhutaan Ruotsin pitkäaikaisesta 142-tuesta.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31996D0228:FI:HTML
Kyllä myös C-tukialueiden 142-tuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi tueksi aivan kuten 141-tukikin Suomessa. Näin ollen koko Suomesta loppuisi viimeistään kymmenen vuoden sisällä kannattava maataloustuotanto. Ruotsin maataloustuista en tiedä, sillä opintojeni aikana ruotsalaiset maaseutuyrittäjät Norrbottenista sanoivat, etteivät he saa maataloustukia lainkaan. Voi olla, että Ruotsissa tuetaan vain Etelä-Ruotsin maataloutta.
Suomen Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa 2007-2013 (mmm.fi) tukia lasketaan vuosittain, kunnes ne loppuvat kokonaan viimeistään vuonna 2020. Tätä se EU "antoi" maaseutuelinkeinoille.