Omaisuus jaetaan. Omaisuus omistetaan papereiden mukaan 50/50 osuuksin. Yli 10vuotta sitten hankittua taloa aikanaan toinen osapuoli rahoittannut hieman enemmän. Osa pankkilainaa, jota maksettu yhteiseltä tililtä. velka maksettu. Nyt vaatii suurempaa osuutta, kun myydään talo. Hänellä suuremmat ansiotulot myös kuin minulla. Tietäjät esiin.
Miten AVOLIITOSSA
eron hetkellä
51134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin kuin palstalla monesti aiemminkin on todettu, avoliiton päättyessä lain mukaan kukin vie mennessään sen, minkä pystyy omakseen osoittamaan. Jos teillä talo on papereiden mukaan puoliksi kummankin, niin myyntihinnasta kumpikin ottaa sen saman 50%. Näin siksi, että laki ei tunne avoliittoa, eikä mitään kohtuullistamisia avopuolisoiden erotessa heidän omaisuuttaan jaettaessa.
Toki jokainen voi halutessaan sopia asiat muutenkin, mutta mitään laillista pakkoa siihen ei ole.
Rehellisyys on ainut moraalinen ja oikeudenmukainen laki. Oikeusministeriön asiakirjassa vuodelta 2006 avioliittolaista sanotaan että, ennen avioliittoa hankkima omaisuus kuuluu yksityisesti itselle ja aviolliiton aikan yksityisesti hankkima tai perintönä saatu omaisuus edelleen sille kenelle se on tullutkin. (No noinhan jokaisen järki sekä oikeusmoraali sanoo) Eli se puoliso saa pitää joka sen on hankkinut tehnyt tai lunastanut ehkä saanut.
Avioliittolaki on todellakin tarkoitettu siten ettei se puutu eikä pitäisikään yksityisen omiasuuden omistussuhteisiin puolisoiden välillä.
Lakia on vuosikaudet käytetty aviolliton yhteydessä eräänlaisena rahastuskeinona sekä yleenä naisen varallisuuden kartuttajana avioliittolakia hyväksikäyttäen.
Lasten oikeudet ovat ne seikat joiden vuoksi lasten etuja sekä oikeuksia tuetaan huoltajuusosioilla erikseen. Täten itsehakittu omaisuus tai saatu ei liity mitenkään avioliittolain nojalla tapahtuviin puolisoiden välisiin "petos" tai huijjaus yrityksiin osittaa itselleen ansiotonta hyötyä toisen kustannuksella.
Se on säädetty kaikin tavoin laissa mahdolliseksi ottaa huomioon ja jokainen rehellinen ihminenhän kunnioittaa kun tietää mistä omaisuus on tullut. Joten ei vaadikkaan enempää kuin on tienannut.
Kun yleensä se osapuoli joka aikoo viedä oikeudettomasti toisen omaisuutta sekä työpanosta esimerkikisi miehen rakentamasta omakotitalosta voi saada aikaan erittäin kalliin oikeudenkäynnin mutta tietää että voittajia ovat asinaajajat ei kukaan muu.
Olet sikäli oikeassa, ettei avio-oikeus tarkoita että omsitussuhde muuttuu miksikään avioehdottomassakaan avioliitossa. MUTTA, ellei ole avioehtoa tai perinössä/lahjassa antaja ei ole rajannut saajan puolison avio-oikeutta pois... niin avioerossa (tai kuolemassa) puolisoiden nettovarallisuudet tasataan tasingolla yhtäsuureksi. Tasingon maksaja saa päättää millä omaisuudellaan tasingon suorittaa.
En tiedä mihin OM:n asikirjaan viittaat, mutta Suomen Laki asiasta on melko yksiselitteinen, jota oikeuslaitos noudattaa (ei muistioita).
Jursitia ja oikeudenmääräämää pesänjakajaa tarvitaan pakostakin, jos sitten tahdotaan myös lakiin perustuvaa osituksen sovittelua ... tai siis "pakkosovittelua". Ja totta, se maksaa.
Eikö ongelma poistu sillä, että ihmiset ymmärtävät tehdä avioehdon ennen avioliiton solmimista? Avioliittolaki antaa siihen mahdollisuuden.
Sikäli en olekaan väärässä, että aloittajan viesti koski (ainakin otsikon mukaan) avoliittoa. Ei avioliittoa. Avioehdot tai mitkään muutkaan eivät silloin päde, kun ei virallista liittoa ole solmittu, niin ei ole mitään, mitä virallista tietä purettaisiin. Eli vain normaali omistusoikeus pätee. Jos aloittajalla olikin viestissään virhe ja tarkoittikin avioliittoa otsikosta huolimatta, niin silloin tilanne lain edessä on tietysti toinen.
...kirjoittajan mielestä moraalisesti oikein??!!
Muistan kun eilisen päivän tilanteen jossa olin 10 vuotta sitten...erottin lapseni äidin kanssa, jossa minä jäin asumaan yhteisesti omistamaamme taloon. Tein moraalisesti erittäin hyvän, jopa itseäni kohtaan vääränlaisen tarjouksen rahamäärästä jolla olisin maksanut hänet ns. ulos talosta. Hänen mielestään tarjoukseni ei ollut oikeanlainen, vaan hän ilmoitti että asiaa hoitaa tästä lähin hänen asianajajansa. Viikko oltiin odotettu ja saapui hänen kirje jossa vaadittin jopa puolia aikanaan ennen exääni omistamani asuntoosakkeesta saamastani rahasta jonka sijoitin ostamaamme taloon. Siinä kohtaa otti niin paljon päähän asia, päätin et tämä asia katotaan loppuun asti. Eli raastupa kutsui...päätös oli juuri sen kaltainen, kun odotimmekin. Alunperin tarjosin 200tmk.....lopulta hän sai 70tmk ja joutui vielä maksamaan molempien asianajajien palkkiot. Kysymys siis kuuluu oliko järkeä vai ei!!?? Joku raja se pitää kerjätessäkin oltava, tiedän toki et naiset osaavat siinä vaiheessa olla todella inhottavia ja monet miehet siihen lankeaa, mutta onneksi kaikki ei ole tossuja.