Poikamme 1v 2kk kehittyy aika hitaanlaisesti.
Ei kävele, seisoo kyllä hetken ilman tukea. Ja kävelee aika lujaakin tukia pisin tai työntäen jotain.
Mutta ei vaan ota askelia ilman tukea.
Ketterästi kyllä nousee portaita sellaisessa konttausmaisessa asennossa.
Mihinkään korkealle ei myöskään osaa kiivetä, jos on matalalla jokin niin siihen.
Esim sohvalta ei osaa tulla alas, tai siis ei tajua että pitäisi tulla takaperin.
Jokellusta, molotusta, kaikenlaista ääntä tuottaa kyllä tosi paljon mutta ei muita sanoja kuin äittii.
Puhetta ymmärtää paljon ja tietää monia kymmeniä sanoja, osaa osoittaa.
Osaa myös syödä jo itse, samoin juoda itse läikyttäen kylläkin, mukista.
Mutta ne kaksi asiaa, että tuottaisi puhetta, tai kävelisi, ei vielä mitään sellaista...
Onko muilla vastaavanlaista?
Tuntuu että ystävieni lapset ovat viimeistään tässä vaiheessa kävelleet ja useimmat ennen vuoden ikää.
Ei kävele, seisoo kyllä hetken ilman tukea. Ja kävelee aika lujaakin tukia pisin tai työntäen jotain.
Mutta ei vaan ota askelia ilman tukea.
Ketterästi kyllä nousee portaita sellaisessa konttausmaisessa asennossa.
Mihinkään korkealle ei myöskään osaa kiivetä, jos on matalalla jokin niin siihen.
Esim sohvalta ei osaa tulla alas, tai siis ei tajua että pitäisi tulla takaperin.
Jokellusta, molotusta, kaikenlaista ääntä tuottaa kyllä tosi paljon mutta ei muita sanoja kuin äittii.
Puhetta ymmärtää paljon ja tietää monia kymmeniä sanoja, osaa osoittaa.
Osaa myös syödä jo itse, samoin juoda itse läikyttäen kylläkin, mukista.
Mutta ne kaksi asiaa, että tuottaisi puhetta, tai kävelisi, ei vielä mitään sellaista...
Onko muilla vastaavanlaista?
Tuntuu että ystävieni lapset ovat viimeistään tässä vaiheessa kävelleet ja useimmat ennen vuoden ikää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vain on varovainen, ja se jos mikä on osoitus järjestä!
Anna hänelle aikaa, kaikki tulee kyllä aikanaan.
Sitten lähtee kävelemään kun on valmis siihen. Meilläkin lähti kk sitten tyty kävelee ja näin jälkeenpäin ajatellen mietin itekki välil että miks ei jo kävele. Mutta sit se käviki yllättävän äkkiä.. Nyt puhetta ootellaan.. Tyttö on nyt 1v3kk.
Minulla on 4 lasta, joista 3 vanhinta poikia ja nuorin tyttö. Kaksi vanhinta poikaa ja tyttö lähtivät kävelemään vasta 1,2 vuotiaina. Meno olikin sitten tosi varmaa, eikä paljoa kaatuiltu. Oli motoriikka enemmän kehittynyt ja askellus varmaa. Nuorin poika otti 1 v synttäreillä ekat askeleet ja oli selkeästi huterampaa. Mutta olen samaa mieltä muiden kanssa, että kaikki aikanaan. Varmasti terve lapsi sinulla. Kaikkea hyvää teille!
Meillä nuorimmainen täytti elokuussa kaksi, ja hän oli vauvana tyytyväinen ja iloinen lapsi. seuraili muiden touhua, mutta ei itse liikkunut. Muistaakseni oli noin 9 kk ennen kuin alkoi kääntyilemään, vuosikkaana ryömi ja konttaili, mutta ei noussut vielä pystyyn. Kävelemään oppi vasta puolitoistavuotiaana. Hiukan enne kahta vuotta alkoi tulla sanoja, nyt oppii ihan hirveää vauhtia puhumaan, laulaa, loruilee jne...
Juoksee ja kiipeilee nykyään, osaa tehdä kuperkeikan, selviytyy vaikeissakin maastoissa liikkuen. Mutta on järkevä, ei tee yhtä tyhmiä ja vaarallisia juttuja kuin veljensä, ihan selvästi tuo liikkeelle lähdön viivästyminen on varjellut monelta vahingolta. Kävimme juuri muista syistä neurologisissa tutkimuksissa, ja tulokset olivat sellaiset, että lapsi on motoriselta taitotasoltaan huomattavasti ikäisiään edellä. Pukee vaatteensa, syö, piirtää ja värittää taitavasti. Oman kehon hallinta ja tasapaino on hyvä. Ja kyllä sen näkee liikkumisestakin, esimerkiksi jalkapallon kanssa on erittäin taitava. Kukaan ei uskoisi lasta samaksi kuin vielä puoli vuotta sitten, jos ei ole nähnyt hurjaa oppimisvauhtia.
Toiset lapset vaan ovat erilaisia oppijoita, meillä näkee ihan selvästi luonne-erojakin lasten välillä. Meidän poika katselee kauan, seuraa muiden touhuja ja ottaa mallia. Sitten kun on valmis, niin alkaa itsekin tekemään, ja taidot ovat yleensä jo hyvät valmiiksi, eli ei konkreettisesti tarvitse tuota harjoitusta niin paljon.
Nyt ei kannata katsella muiden lapsia, vaan antaa omallesi rauhan kehittyä omaan tahtiinsa. Ei lapsi väkisin opi. Ja tosiaankin, ei se oppimisen nopeus, vaan se taitojen laatu.
Esikoiseni oli kova liikkumaan ja koheltamaan, käveli jo 9 kuukauden iässä, puhui reilu vuosikkaana jo vaikka miten paljon, mutta myöhemmin on kuitenkin todettu ongelmia kehityksessään, tarvitsee mm. pienryhmäopetusta mukana koulussa pysyäkseen. Toimintaterapia alkoi viiden iässä, koska hänellä oli motorisia puutteita. Puhetta tuli paljon, mutta puheen ymmärtämisessä oli ongelmia. Eli kaikki ei ole sitä miltä näyttää.