kehoosi ja itseesi? Jos et, niin missä vika?
Oletko
tyytyväinen***
262674
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
En tykkää oikein yhtään mistään vartalossani, mutta hiusten väri on oikea.
Omaan suomalaisen maatiaisvartalon, joka on pilattu liialla androgynialla ja luisevuudella. Geneettisesti muotoutunut lähinnä lypsyämpärin kantoon ja nuotan vetoon.
Luonteeni: "Olen oikeassa, koska olen oikeassa, se on oikein, koska se on minun sanomani" ärsyttää muita, mutta ei itseäni.
kukkakeppi tai pelkkää luuta ja nahkaa. Joka asiasta pitää jonkun aina sanoa. Jokaisella on omat ongelmansa.
Olen tyytyväinen kehooni kokonaisuutena, pituuteeni ja solakkuuteeni. Koska juoksen paljon, ei läski pääse tarttumaan. Lihakset erottuvat. Olen ihannemitoissani. Multa puuttuvat riipputissit, leveä perä, ihrainen maha ja persjalat.
Mutta kehoni saisi olla naisellisempi. Minulla on leveät hartiat, ja aiemmin kun treenasin salilla, tuntui että mulla on naisen pää miehen kropassa. Haluaisin olla ylävartalosta kapoisan siro, mutta nyt muistutan kuulemma kropaltani uimaria. En tykkää yhtään. Samoin treeni on vienyt rinnoista kokoa pois, tosin nyt ne ovat pienet ja pystyt, ja olen niihin sikäli tyytyväinen.
olekaan ihan täydellinen, on se monen nautinnon lähde ja olen sille paljosta velkaa, joten valittaa en kehtaa.
...hyvä olla minä. Eli olen tyytyväinen.
Minustakin on hyvä olla gila.
...söpösti sanottu :)
Olen tyytyväinen omaan kehooni :)
Tavallinen suominainen, kenties tosin himpun verran lihaksikkaampi versio liikunnan ansiosta.. Pois en vaihtaisi :D
minä. Tulevaisuuskin on savoin.
mutta en ekstaattinen. Suurempaa vikaa ei ole, ja hyviäkin puolia löytyy.
enemmän tyytyväinen itseeni ja vointiini kuin kehooni. On mitat vähän korjauskelpoiset sillä tavalla että vaikuttaa joskus jaksamiseen ja pitemmän päälle terveyteen nykytiedon mukaan. Vointi taas on seesteinen, ajatukset selkeytyneet. Mielekästä tekemistä, aikaa toteuttaa aikomansa. Samaan aikaan luonnon käydessä hämärämmäksi, vetäytyessä hämärään on sisälläni syntynyt lämpöä, voimaa ja elämää. Uutta rikkautta elämässä, hyvältä tuntuvaa odotusta elämän tulevaisuuden suhteen.
olen!
Onko sulla nyt ihan varmasti kaikki hyvin? Meinaan vaan, kun tuonne bimpiäisten osastolle oot eksynyt.
se haukkuu meitä "selän takana"!:(
Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan ;)
mä yritin pientä kivaa siellä mutta ei ne osaa.
saahan sitä vähän vieraissa käydä??
tulin kuitenkin takas ;))))
anetaan Peppitossun pitää vähän hauskaa.
oleksää peppiskä ottanut ton Peppitossun hampaisiis kun kaikkeen sen tekemisiin otat niin hanakasti kantaa?
sieltä ne bimpiäiset tulee välillä tänne ja me mennään kylää sinne.SO?
Pus pus,saat anteeksi!Olisi sun pitänyt kuitenkin lupa kysyä;)
On tuolla aidan toisella puolella ruoho vihreämpää,mutta siellä on myös hemmetisti rikkaruohoja!Meillä on siivottu piha ja kukkasiakin puhkeaa kukkaan silloin tällöin;)(jollei meijän puutarhuri tule ja aja leikkurilla yli...)
kyllä tuntuu hyvältä olla taas kotona.
kitos pusuista..lisäälisää ;)))
kalamasti kukkia nyt juoksijalle!
Peppitossuhan on mun kaksoissisar, tosin ei vielä tiedä itse ;) Nytkin varmaan ihmettelee, et mistäs tuo kaksoissisar maailmaan oikein tupsahti???
Peppitossu on oikeesti hurrrrrrrjan hauska tyyppi. Huolissaanhan mä olin, jos Peppitossu eliniäkseen tuonne bimpiäisiin jää.
Tyytyväinen hyvinpä niin, varsinkin itseeni. Jos ei itse, niin kukas muu sitten? Kehosta pitäisi kuitenkin saada ravistettua kesäloman jättämät arvet pois.
Olenpa hyvinkin.
Olen pitkä, sopusuhtaisesti pitkät mitat omaava, hoikka ja pysyn helposti hoikkana, ilman fanaattista painon kyttäämistä.
Itseeni? Sekä fyysisesti että henkisesti? Kyllä olen. Silti aina voi mennä eteenpäin ja kasvaa ihmisenä, siinä mielessä en halua olla koskaan ihan valmis. Elämä on mielenkiintoista tasan niin kauan kuin on opittavaa. Ja sitähän riittää.
Ainoa mihin en ole tyytyväinen on fyysinen kipu, joka seuraa minua kaikkialle. Mutta koska en voi sitä päältäkään pois kytkeä, sen kanssa on vain elettävä. Nauru auttaa siinäkin.
tyytyväinen naiseni ulkomuotoon ja omaan älyyni.
Minun kehoni silmiinpistävin tunnusmerkki on varsin tumma pigmentti ja hyvä flirttikatse. Pohjimmiltaanhan kyse on jokaisen kohdalla itsetuntemuksesta: miten näytän hyvältä, missä oikeasti olen vahvoilla, missä heikoilla, siedänkö itsessäni heikkoutta ja sallinko muiden tykästyä siihen.
en ole tosiaankaan.. painoindeksin mukaan 20 kg ylipainoa (ja siitä ihannemittoihin saa lisätä vielä toiset 15 kg), aa-kupit, miehekkäät leveät hartiat ja omenamaha ja roikkuvaa nahkaa. ikää löytyy 23 vuotta eli ei aivan normaalissa tilassa olla ei.
Olen kai normi painoinen. Lyhyt kun mikä. Ihan eri paria, tuntuu että oikea puoleni on huomattavasti isompi kun vasen, rintoja, reisiä ja kasvoja verrattaessa. Mulle on kehittynyt taikinamaha, ja ihoni on liian kuiva, ärsyyntyy helposti ja näyttää siltä että se olisi kananlihalla aina. Eli en siis ikinä voi pitää t-paitaa, puhumattakaan siitä että antaisin jonkun ihmisen nähdä mun jalkoja, reisiä tai persettä. Sekä olen mielettömän karvanen. Joutuu kohta vahaamaan pakaratkin.