Viallinen
Sanoo vääriä asioita,
jos sanoo mitään
Istut vieläkin
sillä oranssilla
seurantalon tuolilla.
Mikään ei ole muuttunut.
EI MIKÄÄN.
Mikset tajua.
Elämä on sitä mitä silloin pelkäsit.
Mitä tiesit sen olevan.
En muista enää toivoinko silloinkaan sen muuttuvan.
Ja nyt
kymmenen vuotta myöhemmin
olen pahin pelkoni.
Jos ne tietäisi.
Jos ne tietäisi.
Jos ne tietäisi..
Oliko se silloinkin syy
miksi minussa on vikaa
se, että jäin sinne nurkkaan.
Unohduin. Muutuin näkymättömäksi.
En tahtonut jäädä
Huomaattekohan
miten vialliseksi
tunnen itseni seurassanne
miten vialliseksi tunnen
itseni aina
Keksin tekosyitä lähteä
silloin kun
kaikki hauska vasta alkaa,
koska pelkään
että huomaatte että istun vieläkin
sillä oranssilla tuolilla.
Kukaan ei koskaan tullut
Ja kun yritin nousta,
kaaduin
ja ryömin takaisin.
Mitä muuta muka odotin.
Sanoo vääriä asioita,
jos sanoo mitään
Istut vieläkin
sillä oranssilla
seurantalon tuolilla.
Mikään ei ole muuttunut.
EI MIKÄÄN.
Mikset tajua.
Elämä on sitä mitä silloin pelkäsit.
Mitä tiesit sen olevan.
En muista enää toivoinko silloinkaan sen muuttuvan.
Ja nyt
kymmenen vuotta myöhemmin
olen pahin pelkoni.
Jos ne tietäisi.
Jos ne tietäisi.
Jos ne tietäisi..
Oliko se silloinkin syy
miksi minussa on vikaa
se, että jäin sinne nurkkaan.
Unohduin. Muutuin näkymättömäksi.
En tahtonut jäädä
Huomaattekohan
miten vialliseksi
tunnen itseni seurassanne
miten vialliseksi tunnen
itseni aina
Keksin tekosyitä lähteä
silloin kun
kaikki hauska vasta alkaa,
koska pelkään
että huomaatte että istun vieläkin
sillä oranssilla tuolilla.
Kukaan ei koskaan tullut
Ja kun yritin nousta,
kaaduin
ja ryömin takaisin.
Mitä muuta muka odotin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja taidokas.
Mulle tuli sellainen olo, että olisin tullut, jos olisin tiennyt. Olisin ottanut sua kädestä ja vienyt siltä oranssilta tuolilta. Olisimme hymyilleen toisillemme. Olisin kertonut sulle, ettei sussa ole mitään vikaa. Kaikista tuntuu siltä, monet vain osaa peittää.
Minä olisin halunnut olla sinun ystäväsi. Ottaa sinut mukaan riemuun. Miksi en saanut olla ystäväsi. Tahdon näyttää sulle, ettet ole viallinen. Älä lähde enää kesken, äläkä jää sille penkille. Minä olen ystäväsi.
kukaan olisi voinnut sanoa... itkettää.
En osaa sanoa muuta.
kuin luin runosi. Siksi tuo mitä sanoin tuli sydämestä. Olisin halunnut olla siellä. Ja haluasin nytkin olla siellä. Ystävänäsi. Sanoit tuon kaiken niin elävästi, taidokkaasti. Minä näin sinut tuota lukiessani. Ja ehkä näen muutkin niillä oransseilla tuoleilla jatkossa. Kiitos runostasi.
Vaikkei muistot mihinkään muutu, niin ainakin sait ajatukseni vähän paremmiksi :)
mihinkään, mutta sinä voit muuttua. Sinun on aika luopua siitä tuolista nyt. Ja turhista peloista. Ensi kerralla nouset tuolilta etkä kaadu, et joudu palaamaan sille tuolille kompuroiden. Minä otan sinua kädestä ja autan. Ajattele niin.
Olen jo kerinnyt ajatella, että se tuoli on kasvanut kiinni minuun.
Pelkään.
Ja pelkään niin, että kaadun. Ei kukaan auta, huomaa, välitä..
Mutta mitä jos sinä olisitkin siinä ja välittäisit niin paljon, että ottaisit kiinni kädestäni ja auttaisit, enkä silti kuitenkaan nousisi..
Sait ajattelemaan.
Haluan oppia nousemaan siltä tuolilta, en halua pitää siitä kiinni enää.
Kiitos niin paljon, kun sanoit tuon kaiken :) Ja sanoit kaiken vielä niin ihanasti :)