Tulessa palamaton tunne,
ikuinen sydämen kiihdyttäjä,
tuhansittain vannottuja
rakkaudenvaloja,
kiviin kaiverrettua ikävää,
kirjekyyhkyn kuljettamia
rakkauskirjeitä.
Monta merellistä kyyneleitä,
keskiyön intohimoa,
krapula-aamujen helpotusta,
valheellisia rakkauden sanoja,
kostosta puukotettuja sydämiä,
turhaan vuodatettua verta.
Siitä me kaikki haaveilemme,
annamme itsellemme
mahdollisuuden haavoittua,
riutua ikävästä, kokea suurta tuskaa,
tulla sen orjiksi,
kokea ennennäkemätöntä onnea.
Tähän kaikkeen olemme valmiita,
saadaksemme rakastaa.
ikuinen sydämen kiihdyttäjä,
tuhansittain vannottuja
rakkaudenvaloja,
kiviin kaiverrettua ikävää,
kirjekyyhkyn kuljettamia
rakkauskirjeitä.
Monta merellistä kyyneleitä,
keskiyön intohimoa,
krapula-aamujen helpotusta,
valheellisia rakkauden sanoja,
kostosta puukotettuja sydämiä,
turhaan vuodatettua verta.
Siitä me kaikki haaveilemme,
annamme itsellemme
mahdollisuuden haavoittua,
riutua ikävästä, kokea suurta tuskaa,
tulla sen orjiksi,
kokea ennennäkemätöntä onnea.
Tähän kaikkeen olemme valmiita,
saadaksemme rakastaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
rakkauden olemus runoosi. Kyllä elämä olisikin aika väritöntä ilman rakkautta. Amorkin voisi nuolineen olla vähän tarkempi sihtauksessaan, ettei turhia sydänsuruja syntyisi.
kiitos ajattelua antavasta lukuhetkestä : )
olisi mustaa, ei olisi valkoistakaan.
Siinä se juju!
Juu ja Amor tähtäyksen tarkkailuluokalle.
:)
Minä en kyllä haaveile tuollaisesta.. enkä ole valmis riutumaan.. :o
Mutta se varmaan johtuu elämänkatsomuksesta ja kokemuksestakin!
Mutta kerroppas jotain kaunista, mitä ollaan valmiit tekeen rakkaudesta ...;þ
Raadollista tekstiä joka tapauksessa,,kyllähän niitä on..
*Muru pitää peukkua pystyssä* Positiivista otetta pvääsi, M_F ! :)
seuraavaksi yritän tehdä, kuten pyysit.
Sinun positiivisuudestasi olisi syytä' minunkin ottaa oppia ja otankin, kiitos Sinulle ;)
Eihän se sulkakynä käskystä kirjoittele.
Väliin tulee iloisempaa väliin synkempää.. Yritäppäs joskus, kun olet oikein allapäin kirjoittaa jotain pirtsakkaa tai toisipäin, veikkaan, että ei onnistu! Ei ainakaan minulla.
Tunteet vie ja saa kirjoittamaan eri värein,, riipien sydäntä surusta ja ikävästä - mustaa mörköilyä :[
tai rakastumisesta, lentoon laittaa - pakahtuvaa pökerryshöperyyttä! ;þ
Siis jos nyt niputan sanomiseni, niin pitää kirjoittaa sen hetken ehdoilla, joka on läsnä,, siitä sitten tulee aidointa tunnetta, oli se mitä tahansa.
Kuka hullu siihen lähiskään vähemmästä syystä !
Hienosti oivallettu ja kauniisti kirjoitettu - sitä on tämä runosi!
Kyllä sitä sen verran ihmisestä "hulluutta" löytyy, etteikö lähtisi onnea onkimaan :)
Kiitos runoystävälle :)
Kivaa oli.
Siihen tulokseen minäkin tulin ;)
Eilen oli vaikeuksia illalla päästä tänne.
En tiedä oliko vika suomi24:lla vai meidän laaja-
kaistassa, mutta hermo paloi.
Joten nyt.
Ensimmäinen säkeistö kertoo rakkauden syttymisen
suloisesti valoineen ja kiviin kaiverrettuine
ikävineen, juuri noin se menee. Ja hienosti olet
sanavalinnat siihen saanut.
Toisessa säkeessä on oiva tapa kertoa kuinka
suuresti kyyneleitä " merellisesti " ja tuo
ilmaisu " keskiyön intohimoa " on upea.
Viimeinen säkeistö on täyttymys kaikelle, siinä-
kin olet löytänyt mielestäni hienot sanavalinnat.
Joten kokonaisuus on alusta loppuun good,
sanoisin täydellinen.
Tietenkin - Sinulta.
Voi sun kanssas, runosiekkari.;)
Pohdintaa piti harrastaa, kun ei mitään muuta irronnut.
Vitsin täydellinen,
nyt saat kyllä peruuttaa... ...
Pää oli yhtä jumissa, kuin tää Suomi24 nelonen.
Sinua tässä kuuluu kiittää tuesta ;)
Jaksat aina kannustaa.
Kiitos.
Mukavaa tulevaa päivää.
T:Mar
olet kuin eräs toinenkin tällä palstalla, jonka
nimeä en nyt ääneen sano.
Ja minä en peruuta mitään.
Nimittäin aliarvioit alinomaa omia tekstejäsi,
lopeta se nyt justiisa. Olen sanonut myös ainakin
Padille, että älä punnitse itse omien tekstejesi
antia, jätä se lukijalle. Sama pätee Sinuun.
Ja tottakai pohdintaa pitääkin harrastaa runoa
synnyttäessä, eihän se muuten synny.
Mutta jätä sisällön puntarointi jatkossa
lukijoille, jookosta.
Enhän minäkään tuohon eiliseeni ollut
tyytyväinen, mutta sain teiltä sydäntä lämmittä-
viä kommentteja.
Tästä jatkamma ja päivästä - vaihteeksi taas
lääkäriin, että näin.
Mutta olkoon oma päiväsi runollinen, mun pitää
nyt poistuu, heips.
Ei punnita ei.
Se vaan tuntui siltä, mutta en enää
sitten nirise, jos kehuja saan.
Kiitos Sinulle ja
kaikille muillekin.
Se on vaikea sanoa juuta eikä jaata
omastaan, vaikka joskus kyllä
tuntee onnistuvansa
ja toisinaan sitten taas ei.
Siispä, palstalaiset saavat päättää.
Ok ja jes söör :)