että minkä verran te kirjoitatte esim. päivässä tai viikossa, jotka kirjoitatte romaania tms. pidempää tarinaa? Miten motivoitte jatkamaan?
Itselläni on varmaan tavallinen ongelma, että olen hyvä aloittamaan, mutta vähän ajan päästä kyllästyn ja on todella hankala jatkaa loppuun pitkää tarinaa. Olen kyllä lukenut kirjoitusoppaita ja tiedän, että ensimmäinen versio kannattaa kirjoittaa nopeasti, eikä niin välittää kieliopista jne.
Minä jotenkin hyydyn ennen puoliväliä ja kyllästyn näihin tarinoihin, vaikka ne jäävätkin häiritsemään minua.
Itselläni on varmaan tavallinen ongelma, että olen hyvä aloittamaan, mutta vähän ajan päästä kyllästyn ja on todella hankala jatkaa loppuun pitkää tarinaa. Olen kyllä lukenut kirjoitusoppaita ja tiedän, että ensimmäinen versio kannattaa kirjoittaa nopeasti, eikä niin välittää kieliopista jne.
Minä jotenkin hyydyn ennen puoliväliä ja kyllästyn näihin tarinoihin, vaikka ne jäävätkin häiritsemään minua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
on aloitettu samankaltainen viestiketju ja todettu kirjoittamistahdin olevan mitä erilaisimpia.
Periaatteessa, joka päivä pitäisi kirjoittaa, monelle iskee laiskuus.
Toiset vastaavasti on hetkikirjoittajia.
Jotkut kirjoittaa puoli sivua päivässä toiset viisitoista sivua päivässä.
joka päivä,ei määrä ole ratkaiseva.
Samoin on juonen laita.
Kehittele sitä valmiiksi jo päässäsi ja pidä yllä virettä.
Juo paljon vettä ja nuku välillä.
Äläkä kyllästy.
Eräs huippupianisti sanoi jotenkin näin: "Jos olen päivän soittamatta, huomaan haitan sormissani. Jos olen viikon soittamatta, huomaavat kriitikot. Jos olen kuukauden soittamatta, huomaa yleisö."
(en nyt muista oliko nuo aikamääreet just noin, mut who cares.)
Eli kaipa harjoitella / opiskella pitää sen mukaan kuinka hyväksi haluaa.
Jos taas motiivista on pulaa, niin...
Ei ihan huipulle taida ilman motiivia kyllä...
oma kirjoittamishommani. Huomasin eilen, että olin kirjoittanut jotakin, joka oli kiinnostavaa. En muistanut koko tekstiä ja rupesin lukemaan kun siivosin, kun näin jotain outoja liuskoja. Sitten minua raivostutti p...lesti, että en ollut jatkanut sitä. No ei kun jatkamaan... siitä on varmasti kolme vuotta kun hylkäsin tuon jutun.
Siinä vaiheessa tuli ikävä hyperventilaation omainen tunne, että olen maailman surkein harrastajakirjoittaja:( , lopettaisin koko harrastuksen, mutta olen koukussa.
Just vähän aikaa sitten, siis tuolla alempana on esim.
missä ajassa kirjoitat romaanin?
No sieltä otin tähän nyt saman tekstini:
¤
Siis ammattikirjailijan vauhti on kaksi kirjaa vuodessa. Siis juuri I.Remes, Reijo Mäki esimerkiksi, mutta ovatko kaikki tällaisen tahdin omaavat dekkarikirjailijoita?
Jos nyt ajattelee sellaista kaunokirjallista romaania, niin mikä se tahti sitten on?
¤
4.10.2007 Kulttuuri / hesari oli hyvä juttu
kirjailija Jan Guillou
”Ruotsin suurin roskakirjailija”
Jos Teillä mahdollista niin lukekaa.
lainaan tekstistä vähän tähän:
”Hänen mielestään ihmiset haluavat lukea ymmärrettäviä kirjoja tärkeistä asioista, kuten elämästä ja kuolemasta, hyvästä ja pahasta.
...
”jos kirjoittaa kokeellisesti tutkiakseen kielen sisäisiä mahdollisuuksia, dekonstruoidakseen kielen ja dekonstruoidakseen romaanin, voi luottaa siihen, että kriitikot aplodeeraavat kulttuurisivuilla, mutta siihen ei piru vieköön voi luottaa, että joku haluaisi lukea käsittämättömän kirjan” , Guillou puhisee ”sellaisista on kiinnostunut ehkä sata ihmistä koko Ruotsissa.”
-
Kannattaa siis miettiä aina etukäteen kirjaa suunnitellessaan kenelle kirjoittaa. Itse olen päätynyt toisen romaanikässärini kohdalla siihen, että se on ”roskaa”.
Olen myös toivekkaasti ajatellut, että kun ihminen kerran on saanut julkaistua kirjan, niin siitä seuraavan osaa tehdä edellistä kepeämmin. Tarkoitan tekstin rakentamista, siis sitä matematiikkaa myyntikäyrää myöten.
Niinkö se menee ?
Vai onko oikealla kirjailijalla sitten vieläkin vaikeampaa? Tarkoitan siis sitä, että seuraava kirja on oltava niin poikkeava edellisestä?
Sitä siis ajattelen, että kannattaisiko minunkin miettiä jo tässä vaiheessa sitä, että alkaisinkin kirjoittaa heti alkuunsa sarjakirjoja?
Onko Suomessa muuten kirjailijaa tällä hetkellä, joka kirjoittaisi sekä ”korkeatasoista” romaania että kaksi kertaa per vuosi dekkareita ?
¤
Olen harrastajakirjoittaja ja kirjoitan lähes päivittäin jotakin. Mutta on myös aikoja, etten kirjoita yhtään mitään, siis tekstiä. Mutta lähes joka päivä kulkiessani milloin missäkin teen muistiinpanoja ihan kirjoittamalla muistivihkoon. Kaikenlaista sälää, josta tiedän olevan hyötyä tai iloa kun seuraavaa tekstiä alan koostaa, oli se sitten mikä juttu hyvänsä.
Käytän apuna myös piirtämistä ja kamerakaan ei ole vieras juttu minulle.
tällä hetkellä. Ajankäyttöäni syö perhe ja kokopäivätyö. En ehdi enkä kykene millään enempään. Tälläkin tahdilla teksti etenee koko ajan, ihme ja kumma.
Olen rajoittanut nyt kirjoittamista siten, että teen ainoastaan tätä yhtä, romaanikäsikirjoitusta, enkä sotke ajatuksiani muuhun. Siihen aikaan kun olin täyspäiväinen kirjoittaja, tein toimittajan töitä, kaunokirjallisia tekstejä ja gradua samaan aikaan.
Ehdottomasti olen silti sitä mieltä, että pitäisi kirjoittaa enemmän, joka päivä tai ainakin useina päivinä viikossa.
Kirjoittamiseen ei ole juuri aikaa tällä hetkellä.
Mutta silloinkin, kun olisi vaikkapa pari tuntia kirjoittamista varten, nousee jokin sisäinen este. Teen silloin kaikkea oheistoimintaa, kotitöitä, sähköpostia, netissä surffailua, ennenkuin tartun kirjoittamiseen - ja usein kirjoittaminen jää. Vaikka aina, ihan aina kun kirjoittamiseen on ryhtynyt, tekstiä on tullut ja hyvä mieli kaupan päälle. Ja kirjoittaminen on kivaa! Siis mistä sisäinen vastustus?
olet ihailtavan pitkäjännitteinen.