Hei.
Onko kenelläkään tietoa historiasta että miten hoitui siivoaminen 1800-luvulla tai sitä ennen?
Tiedoista kiitollinen!
Onko kenelläkään tietoa historiasta että miten hoitui siivoaminen 1800-luvulla tai sitä ennen?
Tiedoista kiitollinen!
Siivouksen historiaa 1800-luvulla
siivousta ennen
64003
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
arvatenkin kaupunkielämä ja -siivous? Jos sinulla ikivanhoja iso(iso)vanhempia tms. niin heiltä voisit saada omakohtaisia arveluja 1800-luvun oloista.
Mutta sijoittuisi maalle tämä siivous.
Saippuathan keitettiin itse maalaistaloissa.
Oli myös mäntysuopaa joka taloudessa.
Viikkosiivous ulotettiin koko huusholliin. Silloin puisteltiin matot ja lattiat ehkä vain pyyhittiin kostealla. Mutta ainahan se toki ei auttanut, sillä ei ollut tapana kulkea sukkasillaan kylmillä lattioilla, vaikka peltosappaat sentään jätettiin jalasta porstuaan.
Tuvan lattia hangattiin hiekalla ja harjalla.
Joka kodissa tehtiin suursiivous kaksi kertaa vuodessa. Kaikki irtain ulos, kaikki pestiin ja vaatteet harjattiin ja tuuletettiin.
Koska palvelusväkeä oli isoimmissa taloissa, niin puhdasta oli aina.
Pienemmissäkin talouksissa keittiön ja eteisten lattiat pestiin kerran viikossa, vähemmän käytetyt huoneet ehkä vain suursiivouksen yhteydessä. Ikkunat pestiin, ja tilkittiin talveksi pumpulilla ja liimapaperilla. Keväällä liimaukset pestiin pois. Se oli hirmu työ, ja sitä tehtiin taloissa varmaan vielä 50-luvullakin.
Pyykit pestiin suurena pyykkipäivänä pari-kolme kertaa vuodessa. Lakanat haudutettiin lipeässä, ja huuhdeltiin järvessä, jos mahdollista. Eipä joka päivä vaihdettu kalsonkeja, vaan puhtaat vaatteet puettiin saunan jälkeen lauantaina. Missään taloudessa ei olisi vaatteita riittänyt useampiin vaihtoihin.
Matot pestiin järven rannalla juuriharjalla ja mäntysuovalla.
Kaikki työt tehtiin käsin, ilman sähkökäyttöisiä apuvälineitä, koska ei ollut edes sähköä! Vedet kannettiin kaivosta ja lämmitettiin saunan padassa pesuja varten.
Pesuvälineinä oli rätit, juuriharjat ja luudat.
Kun aikanaan sitten tuli sähkön mukana pölynimurit, ei niitä juuri maaseudulla käytetty, koska ensinnäkin lääniä oli paljon, ja oli nopeampaa toimia kuin ennen, ja sitä paitsi, kuka emäntä siihen olisi uskonut, että pölyt tuollaisella paholaisen keksinnöllä olisivat hävinneet!
Tuo kyllä koski suurinpiirtein 1950-lukua ja osin jopa 1980-lukua...
1800-luvulla ja sitä ennen sitä vastoin ei saippuoita vielä keitelty. Tuhkalipeällä, hiekalla ja kuumalla katajavedelleä tultiin toimeen. Siivousvälineenä varpuluuta, pesuvälineinä vanha virsu tai huosiain tai havuluuta. Siivous oli hyvin työlästä hankalaa tuohon äskeiseenkin kuvaukseen verraten.
Sisäänlämpiävä savupirtti oli huoneen yläosasta nokisen musta ja sitä oli pitänyt nuohtoa vähintään 2 kertaa vuodessa, siisteissä paikoissa paikoin useammin. Lattiaa ei voinut paljolla vedellä pestä koska vesi olisi valunut seinävieren multapenkkeihin ja mädättänyt lattia ja alimmat seinähirret. Suuriksi puyhiksi ja siisteissä taloissa seinät vuoltiin alaosastaan valkeiksi.
... totuutta pääsee kun muistaa, että sähköä tai juoksevaa vettä, vessaa, viemäreitä tai teollisesti valmistettuja pesuaineita ei ollut käytettävissä.
Ja sen mukaan sitten säveltää sitä koulutyötään eteenpäin.
vastauksista.