Aloitin paikallisen seuran hiihtojaostossa toiminnan vuoden alusta. Kevätpuoli jäi vähän pimentoon runsaiden työreissujen vuoksi, mutta nyt syksyllä olen innolla puuhaamassa tulevaa kautta. Viime kokouksessa kun puhuttiin niitä ja näitä huomasin ihmeellisen seikan. Hiihtokansa oli jo käynyt useita kertoja putkissa hiihtelemässä ja lapin reissuja suunniteltiin kovaa kyytiä ja tuumailtiin, koska päästään hileladuille.
Ei tuossa mitään, mutta kun kyse ei ollut aikuisista, vaan n 10-vuotiaista hiihtäjänaluista. Siis oikeita lumia ei vielä ole tiedossa missään päin suomea, ei ainakaan näilä keskialueilla, kun lapset olivat hiihtäneet jo kymmeniä, ellei satoja kilometrejä. Mistä heille into, kun oikea lumi tulee maahan? Mistä into viiden vuoden päähän, kun kaikki on jo koettu?
Ja kyllähän nämä samaiset lapset menneen talven kisoissa olivat aika ylivoimaisia. Varsinkin kun puhuttiin 8-12 sarjoista, mutta sitten tuntuu tulevan stoppi. Eräskin tietämäni nyt 16-sarjalainen hiihtäjä oli aivan omaa luokkaansa kymmenkesäisenä, sitten alkoivat muut saavuttaa ja nyt pitää itse perää kisoissa. Ja häntä on viety 8-vuótiaasta pitkin lappeja ja putkia hiihtämään.
Mitä järkeä? Onko tämä yleinenkin ilmiö vai vaan keskittynyt tänne meille päin?
Ei tuossa mitään, mutta kun kyse ei ollut aikuisista, vaan n 10-vuotiaista hiihtäjänaluista. Siis oikeita lumia ei vielä ole tiedossa missään päin suomea, ei ainakaan näilä keskialueilla, kun lapset olivat hiihtäneet jo kymmeniä, ellei satoja kilometrejä. Mistä heille into, kun oikea lumi tulee maahan? Mistä into viiden vuoden päähän, kun kaikki on jo koettu?
Ja kyllähän nämä samaiset lapset menneen talven kisoissa olivat aika ylivoimaisia. Varsinkin kun puhuttiin 8-12 sarjoista, mutta sitten tuntuu tulevan stoppi. Eräskin tietämäni nyt 16-sarjalainen hiihtäjä oli aivan omaa luokkaansa kymmenkesäisenä, sitten alkoivat muut saavuttaa ja nyt pitää itse perää kisoissa. Ja häntä on viety 8-vuótiaasta pitkin lappeja ja putkia hiihtämään.
Mitä järkeä? Onko tämä yleinenkin ilmiö vai vaan keskittynyt tänne meille päin?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Valitettavan yleistä kaikessa urheilussa Suomessa, myös hiihdossa.
Älä lähde samaan mukaan, vaan tee niinkuin sisimpäsi,kaikki oppaat ja ohjeet kertoo lasten kanssa tehtäväksi.
ole aika nuorena aloitettava nykyaikana lajinomainen harjoittelu jos meinaa pärjätä nuorten sm tai kv kisoissa. Ja missäs muualla siihen on monellakaan mahkuja kun putkissa ennen oikeaa talvea. Tietysti tässä on se vaaraa että kyllästyminen liian kovaan harjoitteluun liian aikaisin kasvaa.
Kuitenkaan mielestäni lapsen liian kova treeni ei ole hyväksi. Aivan huipulle pääsemiseksi tarvitaan myös lahjakkuuttta. Ja sitä jos ei ole niin vaikka sitä on kuin nuorena aloitettu ja rankasti reenattu niin saattaa jäädä vain luu käteen myöhemmin, ihan kuten tuossa kerroit.
on kyllä niin kakspiippunen juttu..pitäs liikkuu..ja miten???
jonkun verran oon ollu nuorisohommassa mukana..kyllä sen näkee jo alle kymmenvuotiaasta kuka on lahjakas..ja niitä on vähä!jos halutaa ett hiihto on vielä voimissaan 10-vuoden päästä..lahjakkaat pitäs erottaa heti ja ruvettavä ohjaamaan oikein!
se on hirveen vaativa tehtävä..alakouluikäset menee tavallaan vielä leikin varjolla mutta 13-14 v.alkaa jo olla haastavaa!
ja se tärkein tulee esille..OMA palava HALU!!!onko sitä kaikilla lahjakkailla..vaikee juttu!
tän päivän nuorisovalmennus on niin vaativaa ett siihe ei pitäs jokaisen "valmentajan" ees lähtee..se on mun mielestä hyvin pitkälle psykoloogista hommaa ett nuori kokee asiat innostavaksi!
niitä on meijän kylälläkin loppuun poltettuja nuoria vaikka kuinka paljon..ja vanhemmuus valmennussuhde on kaikista vaikee..koska harvoin homma onnistuu ns.huipulle asti!
suomen nuorisovalmennus lahjakkaille hiihtäjille on jäänyt totaalisesti jälkeen esim.norskeista..siinä on valovuosi välissä..koko nuori-suomi pitäs laittaa uusiksi nykyaikaa vastaavalle tasolle!
se ei ole muuttunut mihinkään 20-vuoteen..no rahanjaostahan se on kiinni tuolta arkadian suunnalta..ns.urheiluministerit eivät saa mitään aikaan..sillee kun minä asiat ymmärrän..omaa etua vain ajetaan kaikenmaailman seminaareilla pitkin ja poikin ympäri maailmaa..ei tarvitsisi mennä kuin norjaan tutustumaan oikeeseen systeemiin ja siirtää vastaavanlainen suomeen..mutta se arvostus hiihtoo kohtaan??mikä lie tänäpäivänä??
extrem-lajeja on vallan mahottomasti ja sinne "hukkuu" moni lahjakas hiihtäjänalku!
muistan erään tutun kaverin pojan joka oli alle 14 sarjassa aivan huippu-lahjakas mutta jääkiekko vei kaverin..ja ei päässyt siellä lähellekään divaritasoa!
ja uskallan väittää jos ois jatkanut hiihossa ja oikeella valmennuksella olisi ollut ehottomasti suomen huipputasoa ja ehkä maailmallakin..tämäoli joskus 80-luvulla!
huipulle lahjakkaan hiihtäjänalun valmennus ja ohjaus vie kymmenen vuotta..ja siihen on harvalla sitä todellista paloa joka sykkii tuolla rinnan alla.. ja äärettömän kovaa piiskaamista itteesä kohtaa sietokyvyn ja tajunnan äärirajoilla jolloin tuntuu ett maailma seisahtaa ja kuolema tulee just tällä hetkellä...!!!nämä tuntemukset kun hyväksyy itellee melkein jokapäiväseksi elämän-ohjeeksi pitkällä aikavalillä..voi olla jo hiihto-uralla varsin pitkällä!
nonii tulipa vuodatus!
Aivan turhaa hommaa tuollainen lumien perässä reissaaminen (lapsille), tuli ne lumet milloin tahansa. Kummasti on kuitusista ja roposistakin tullut menestyjiä, vaikkei olla päästy lumille kesällä ja syksyllä. Itse sanoisin, että hopeasompa-ikäisenä voi sitten jo ruveta käymään viikon lumileirillä pohjoisessa ja vanhempana kyllä ehtii putkissa hiihtää ihan riittämiin. Turha mennä pilaamana keuhkojaan ja tappamaan intoaan lajiin sellaisissa paikoissa.
Vaikka kuinka olisi lapsella halua lähteä putkeen hiihtämään, niin kai sitä voi aikuinen pistää vastaan ja viedä muksut vaikka metsään reippaalle vaellusretkelle. Niin ne norjalaisetkin tekee. Ja kummasti kulkee vanhempana.
Aika ihmeellistä että kukaan ei kritisoi sitä, että naperot totutetaan pienestä pitäen luistelemaan jäähalleissa. Mitäs sitä suotta halleihin, odotellaan vaan koska ojanpohjat vetää jäähän ja nautiskellaan sitten raittiista ulkoilmasta. Luistimet naulaan kun jäät sulaa.
Itseäni huolestuttaa junnujen harjoittelussa se, että mielestäni varsinkin hiihdossa junioreilla on aivan liian paljon harjoittelua kovilla tehoilla. Eli tämä vanha kestävyysurheilun teesi: "Harjoittele hiljaa, niin pääset kovempaa"
Tässä kauhulla katselen erään tuttavaperheen junnujen harjoitteluja, kun melkein joka kerta kun heidät näen harjoittelemassa on huorossa jonkinlainen VK-veto tms. Hopeasompaikäisillä ei kuitenkaan voi vielä olla kovin paljon pohjia peruskunnossa, että kroppa voisi ottaa vastaan kovaa tehollista treeniä. Toinen asia on koska niitä kovia treenejä tehdään. Hiihtäjien on melko turha tehdä mitään vetoja keskellä kesää. Voi toki olla, että olen väärässäkin...
Summa summarum: Minun mielipiteenä onkin se, että niitä pitkiä ja matalasykkeisiä lenkkejä olisi jauhettava ainakin se 90% ajasta.
Nuorilla hiihtäjillä tosiaan pitää olla kestävyysharjoittelua 90% kokonaismäärästä,siis 13-14v-ikäisillä. Nuoremmilla( hapen ja enegiansaanti lihaksiin toimii.
Tehoharjoittelulla kasvatettu sydän ei ole okeanlainen eikä riittävän hyvä kestävyysurheilijalle, sillä pärjätään kyllä hopeasommassa ja jotenkuten nuorissa, mutta ei pidemmälle.
Kuka kertoo siinnävaiheessa nuorelle urheilijalle totuuden, ettei huipulle ole asiaa. Nuorella on suuripalo syttynyt lajiinsa, eikä koskaan tule aikuisena menestyyn.
Nuoruudessa teetettävien harjoitusten vaikutuksia pitkällä tähtäimellä kannattaa pohtia tarkkaan.
Tästäkin saa olla erimieltä, mutta fakta on faktaa.
"Nuorilla hiihtäjillä tosiaan pitää olla kestävyysharjoittelua 90% kokonaismäärästä,siis 13-14v-ikäisillä."
Menisin kyllä vielä pitemmälle tuossa ikämääritelmässä, eli kyllä tuo 90% tulisi minun mielestä päteä kaikilla kestävyysurheilijoilla ikään katsomatta.
Kun oli puhe nuorista niin kirjoittelin siihen tyyliin.
Todellakin, aikuisillakin harjoittelu on Pk-painotteinen kesällä ja syksyllä, mutta prosenttuaalinen osuus on hiukan nuoria alhaisempi n.70-80%.
Tuota,mulla on 2 lasta iät vasta 12 ja 10, eli ei mitää treenuuikäsiä vielä. Ehkä vuoden päästä vois vanhemman kanssa alkaa tekeen sitten sitä peekoota. Mutta miten? Mimmoinen on hyvä pk-lenkki. Muksuilla kun tahtoo tulla tympäännys, jos ehdotetaan vaikka parin tunnin vaellusta tai hiihtolenkkiä. Meillä ainakin molemmat mieluummin menee kovaa ja vähemmän aikaa. Enkä usko että parin vuoden päästä on tahti toinen.
Entäs onko haitallista, kun meidän taloa kiertää semmoinen puolen kilsan polku. Muksut on juosseet sitä ihan tuosta 7-8 ikäsestä ympäri. Eli muutaman kerran viikossa ne juoksee sen polun 1-3 kertaa läpi, talvella ne hihtää sitä, kun siinä on hyvä luistella. Ja ne juoksee niin lujaa ku jaksaa ja yrittävät aina ennätystä siinä. Onks se sit haitallista? Pitäskö ennemmin viedä 5 kilsan hitaalle lenkille?
lapsille tärkeintä monipuolinen liikunta....turha käydä putkessa kesällä...paitsi jos haluaa esim. lomareissun yhteydessä käydä vaihtelun vuoksi kokeilemassa. Lapset kyllä keksivät itse monipuolisia liikunnallisia leikkejä jotka ovat parasta treeniä...tokio voi välillä tehdä "oikeitakin" treenejä, että on jonkinlainen pohja mistä ponnistaa lajiharjoitteluun myöhemmällä iällä. Lapsesta on helppo tehdä hopeasompavoittaja tai nuortensuomenmestari, mutta helposti käy niin että siihen se sitten toppaa, vaikka olisi lahjojakin. Kiitos yli-innokkaiden valmentajien ja vanhempien jotka polttavat lapsensa fyysisesti ja henkisesti loppuun.