Ovelta ovelle

päästä. Saatan kyllä ovella hetken jutella, koska jotenkin nolottaa pistää "kulkurit" takaisin raitille.

Onneksi kulkukauppiaita käy hyvin harvakseen. Pari ehkä vuodessa, jos sitäkään. Ja hyvä niin, koska täällä on tapana pitää ulko-ovi päivisin lukitsematta. Kerran kävi niin, että olin yksin kotona ja olin päivänokosilla. Yht´äkkiä heräsin siihen, että joku huuteli haloota eteisessä. En tiedä mitä halusi, mutta ulos lensi mokoma sen sileän tien.

Mutta yleensä kyllä kuulee tai näkee, jos joku pihaan tulee.

Yhtään ikäistäni komistusta en ole nähnyt.

Näiden "käännyttäjien" kanssa syntyy mielenkiintoisia keskusteluja.
Fanaatikot lähtevät melko pian.
Samoin nuoret, kauniit naiset.

Uskonto tai muu maailmankatsomus ovat ainoita ovelta myytäviä tuotteita joista olen valmis keskustelemaan.

Jo ennen murrosikää kyseenalaistin kahden ainoan oikean opin erehtymättömyyden.
Kristinuskon ja kommunismin.

Onnekseni lukion historian opettajamme oli ennakkoluuloton teologi joka antoi mielestäni varsin hyvän kuvan kaikista suurista maailman uskonnoista.

Kristinuskon markkinoinnin peruste, perisynti!
olet syntinen kelvoton ja joudut helvettiin.

Mutta, minulla on tämä tuote. Ainoa oikea oppi.
Osta tämä niin pelastut!

Minun ei tarvitse suhtautua mitenkään näihin ovelta ovelle kulkijoihin, sillä en avaa oveani heille laisinkaan. Ystäväni kilauttavat yleensä puhelimella vaikkapa parkkipaikalta ja tarkistavat, että olen kotona ennen kuin lähtevät tulemaan rappuun. Jos en odota ketään kotiini, niin ovi pysyy suljettuna. Kotini on siis linnani, vaikka se olisi kuinka pieni ja vaatimaton. Haluamiinsa keräyksiin voi osallistua muutenkin ja ostoksia varten on maailma ja netti kauppoja täynnä.

Niinpä, kovin paljon tuota ovelta ovelle-toimintaa vieläkin on, vaikka sitä on koetettu suitsia.

Sitä emmme lainkaan tiedä, miten paljon "povelta lovelle"-toimintaa on. Luulen, että paljon. Uhreiksi itsensä tuntevat eivät puhu häpeän takia. Ja Onnelliseksi itsensä tuntevat eivät puhu,koska se oli niin ihanaa!

Tiedä häntä sitten? Hyvä kai, että sellaistakin on.

ovelle kolkuttajat nykyään, kun Jehovatkin olen saanut pysymään poissa.
Keräyksiäkään ei enää paljon suoriteta ja kaupustelijatkin ovat vähiin käyneet.

Puhelinmyynninkin ole kieltänyt.
Joten eipä tässä paljon häiritsijöitä ole.

Joskus toivoo, että joku poikkeaisi kylään, mutta eipä enää poiketa oikeastaan minkään ilman kutsumatta, mikä on valitettava asia.

on näitä kulkijoita. Meidän talossa on ulko-ovella alhaalla ovisummeri puhelimen kanssa, niin tietää heti, jos epämääräisiä olisi tulossa taloon eikä avata alaovea.
Aiemmin jehovat joskus kävivät oppiaan tarjoamassa, mutta ei enää vuosiin. Hekin olivat ihan asiallisia ja lähtivät, kun kerrottiin, että meillä on oma vankka vakaumus.

Asun talossa missä ulko-ovessa on koodilukko, toimii päivällä, ilta kahdeksan jälkeen pääsee vain avaimella. Systeemi pitää kaupustelijat loitolla.
Jehovat onnistuvat aina saamaan ovikoodin jostakin. Kaksi nuorta tyttöä, tunnen heidät ulkonäöltä, rapsuttelevat koiraa ja antavat luettavaa, josta kohteliaasti kiitän, mutta lukematta jää. Lapset ja ystävät sopivat tulostaan jo puhelimitse, eihän nykyään enää yllätysvierailuja harrasteta.
Jos ovikello soi, siellä on yleensä avaimensa unohtanut naapuri joka pyytää soittamaan talkkarin apuun. Niitä tapauksia sattuu aina välillä. Jos oven takana on tuntematon ihminen en avaa.