Tämähän nyt ei ollenkaa kuulu matkailufoorumille mutta ajattelin kuitenki ehkä saavani täältä vastauksen.Olen kuullut että kun menet naimisiin turkissa otetaan myös keuhkokuvat siinä samassa kun testataan sukupuolitaudit.Pitääkö asia paikkaansa?
Toivon saavani asiallisia vastauksia.Kuulostaa niin pelottavalta koko juttu :/
Ja minkä takia ne keuhkokuvat otetaan`?
Toivon saavani asiallisia vastauksia.Kuulostaa niin pelottavalta koko juttu :/
Ja minkä takia ne keuhkokuvat otetaan`?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Moi,itse olen mennyt turkissa naimisiin noin vuosi sitten.Ja tarvitsin esteettömyystodistus apostillen leiman kera,virkatodistus jossa näkee äitin ja isän.Sitten passikuvia.En tiedä tulikos tohon kaikki niin ja käytiin myös lääkärissä eikä mitään keuhkokuvia otettu tms.
Kysehän on terveystarkastuksesta. Labrakokeita tiedän otetun, mutta keuhkokuvista kuulen eka kertaa. Kait sinusta on täälläkin ne kuvat joskus otettu ja tiedät miten se tapahtuu. Mitä pelättävää siinä on?
asiallisista vastauksista.itseasiassa minulta ei ikinä ole keuhkokuvaa otettu ja se vaan kuulostaA minusta sellaselta et se sattuu :/mutta huojentaa kyl mieltä jos sitä ei välttämättä oteta. :)
Ei se satu yhtään. Voit olla aivan huoletta. Keuhkokuvaamisella pidetään tuberkuloosi loitolla. Suomessakin on keuhkokuvattu kymmeniä vuosia koko väestö. Kysy keneltä tahansa keski-ikäiseltä, niin he kyllä muistavat asian ja että ei sattunut :)
Äläkä välitä noista tyhmistä vastauksista.
huojensi mieltä .oon niin kipuherkkä ihminen :)
eli turha pelko.
niin tiedätkö pitääkö ne tulokset viedä suomesta.vai testataanko ne turkissa`?
Valitettavasti en juuri nyt osaa sanoa. Joihinkin maihin mennessä kun hakee oleskelulupaa, pitää olla se keuhkokuva otettuna jo kotimaassa.
Mutta jos voit, niin hanki ihmeessä tämä kirja:
A Handbook for Living in Turkey, kirjoittanut Pat Yale.
Kirjassa on 584 sivua ja suunnilleen kaikki, mitä ikinä tarvitsee tietää Turkissa elämisestä ulkomaalaisena mukaan lukien turkkilaisen puolisona. Helpottaa elämää ja sisältää paljon mielenkiintoista. Kirjassa on sanastojakin. Pat asuu itse Turkissa ja tuntee maan erittäin perusteellisesti.
Pyydä kirja vaikka joululahjaksi :) Jos sitä ei ole kirjakaupassa, niin tilaavat. Se on ihan uusi ja tuore opus, joten tieto on myös ajankohtaista.
Tässä vielä julkaisutiedot:
Citlembik Publications (2007), ISBN-10: 9944424064, ISBN-13: 978-9944424066
Kirja varmaan on ihan mielenkiintoinen ja hyvä. Sitä lukematta ja edes näkemättä uskallan kuitenkin väittää, ettei siinä ole läheskään kaikkea mitä ulkomaalaisen tulee tietää tai mitä turkkilaisen puolison tulee tietää. Turkin tunteminen perusteellisesti on niin iso juttu, että siihen tuskin pystyy edes turkkilaisetkaan. Suuntaa antavana oppaana varmaan parhaimmillaan. Perustelen väitetteitäni sillä, että erot maan eri osissa ja jopa saman kaupungin eri osien välillä (esim Istanbul) ovat todella suuria. Uskontoja on useampia, etnisiä ryhmiä vielä enemmän ja ihmisiä miljoonia. Turkkilaisen puolisona ja myös maassa asuneena sanoisin, että varsinkin siihen mitä sanotaan puolisona elämisestä kannattaa suhtautua suurella varauksella.
Hyvä kirjavinkki kuitenkin. Pyydänpä sitä joululahjaksi minäkin:)
piti heti se jo tilata netistä :)
Kirja on yllättävän hyvä. En olisi muuten suositellut sitä. Tietenkään siinä ei käsitellä jokaisen pohjoisturkkilaisen kylän naisväen perinneasun helman pituutta, mutta kuka sellaista kaipaakaan?
Kirja on käytännöllinen ja käsikirjatyyppinen eikä ota siten kantaa mielipiteisiin tai näkemyksiin. Se ei myöskään ole mikään avioliitto-opas monikulttuurisille pareille. Avioliittoja käsitellään lähinnä juridiikan kannalta. Faktat ovat kohdallaan eli sellaiset asiat, jotka koskevat lakeja ja säädöksiä, mutta paljon löytyy myös vinkkiä siitä, miten luovia arkipäivässä - silloin kun asiat eivät mene ihan pykälien mukaan :) Keltaisilla sivuilla on ainakin kohtuullisesti yhteystietoja kaikille "perusaloille". Mutta toki tällainenkin tieto on muuttuvaista.
Ja sehän on selvä, ettei kukaan suomalainenkaan pystyisi tuosta vaan laatimaan opasta Suomeen muuttavalle. Yhtä vähän kukaan turkkilainenkaan tekisi tällaista opasta kovin helposti. Asiat ovat erilaisia maahanmuuttajalle - riippuen siitäkin, mistä muuttaa. Mielestäni tällainen kirja kannattaa hankkia ja lukea siitä ainakin itseä koskevat ja kiinnostavimmat osat. Siitä ei ole ainakaan haittaa. Ja jos alkaa hirvittää kaikki Turkkiin liittyvä yhden kirjan perusteella, niin miksi lähteä sinne asumaan (jos ei ole pakko)? Toisaalta jos kirja innostaa tutustumaan Turkkiin enemmän, niin sen kanssa voi oikeasti suunnitella muuttamista ja käytännön järjestelyjä. Hyvät neuvot ovat aina kalliit!
Tietysti jos on hyvä verkosto, sujuva kielitaito, kyky hankkia tietoa ja turkkilainen puoliso (ja suku), pärjää ilman mitään kirjoja. Mutta jos vaikka on lähdössä ostamaan/vuokramaan/kunnostamaan asuntoa Turkissa, niin useasta kymmenestä kaupungista on kirjassa hyvää tietoa. Lisäksi on tällaisia lukuja (vapaasti suomennettuna):
- yrittäminen
- talous
- kaupankäynti/kaupoissa käynti
- terveys
- auton tuonti
- eläimet
- paperiasiat (oleskelu- yms. asiat)
- muuttaminen
- eläköityminen
- vaaratekijät
Tuskin näitä on tämän paremmin missään muualla yksissä kansissa englannin kielellä, mutta jos on, niin vinkatkaa!
Kirjan kohderyhmä on toki ensisijaisesti englanninkielinen Turkkiin muuttava (suht korkeasti koulutettu ja keskiluokkainen) väki, jolla on edellytykset elää siellä itsenäisesti ja luoda itse yhteyksiä. Kirjaa ei siis ole suunnattu suomalaisille teineille, jotka käyvät kerran kesässä rantalomalla Turkissa, tai yliopisto-opiskelijoille, jotka ramppaavat omia polkujaan. (Heille on olemassa omat kirjansa.)
Huom. En saa kirjan "mainostamisesta" mitään etuja. Ne jotka lukevat turkkilaisia päivälehtiä englanniksi, tuntevat Pat Yalen nimen varmaan sitäkin kautta. Hän on tutkinut Turkkia 70-luvulta lähtien.
Saanen huomauttaa, etta Pat ei ole tutkinut Turkkia koskaan, han on kirjoittanut maasta 1997 vuodesta lahtien brittimediaan ja Lonely Planetille. Pat matkusti ensimmaisen kerran elamassaan Turkkiin 1970-luvulla. Han on toimittaja, ei tutkija.
Ja vaikka maan sisaiset erot ovat huomattavia, kylla Patin kirja niitakin kasittelee. Hanen oma kokemuksensa maasta nimittain ei todellakaan rajoitu Istanbuliin - Pat asuu suurimman osan vuodesta keski-Turkin Kappadokiassa ja on matkustanut myos idassa paljon.
Terveisin eras, joka tuntee ko. ihmisen henkilokohtaisesti.
En tarkoittanut tutkimisella akateemista tutkimustyötä, vaan maan "koluamista".
Ja Patin kirjoituksia on ollut myös turkkilaisissa lehdissä.
Patin kirjoituksia ei ole "ollut" turkkilaisissa lehdissa satunnaisesti vaan han on Today's Zamanin vakituinen kolumnisti ja Time Out Istanbulin avustaja.
Mielestani Patin kirja on liian spesifisti suunnattu englanninkieliselle yleisolle, ja sen tyollistymisosio on puutteellinen. Suurin osin siita syysta etta harva britti tai jenkki oppii hyvin turkin ja kykenee tekemaan tyonsa taysin turkiksi. Taten suurin osa paikallisista tyopaikoista on heidan saavuttamattomissa. Toisin kuin suomalaisille, jotka nakevat enemman vaivaa kielen oppimiseen. Pat Yale ei itsekaan puhu turkkia kovin hyvin, mutta ymmartaa tosin kaiken.
Terveisin Istanbulista,
Zeynep1
heips vaan
Itse menin vuosi sitten Turkissa naimisiin ja kuvat otettiin samion verikokeet. Kuvaus ei ole röntgenkuvausta kummoisempi tapahtuma. Kuvat otettiin juuri tubin vuoksi.
joo kyllä verikoe otetaan jos menette turkissa naimisiin mutta jos suomessa niin ei tartte!eikä enää sitten kun avioliitto vain rekisteröidään turkissa suomessa vihkimisen jälkeen.
menin Syyskuussa naimisiin Marmariksessa.Verikoe otettiin ja ainoastaan mieheltäni ja eikä mitään muita kokeita.Viikko odotettiin tuloksia.
Riippuu vissiin ihan kaupungista. Itse menin kesällä naimisiin ja molemmilta otettiin verikokeet ja röntgenit keuhkoista, eli eihän se millekään tunnu :)