Tahtoo oman pikkuisen...

Mikä se liekin, että nuo miehet on niin "järkeviä", että ne perustaa ratkaisuja järkeen...

Meillä mies ei halua vauvaa VIELÄ. Itellä ollu vauvakuume ainakin vuoden. Lopetin jo pilleritkin silloin.. Vakityöt ja muut asiat kunnossa..

Mutta ei kai me voida pakottaa miehiä jos ne ei halua. Se halu pitää löytyä itsestä.
Ei auta asiaa, että sukulaiset ja tutut painostaa ja itekin meikä..

Nyt yritän olla loppuvuoden hiljaa taas asiasta, mutta kyllä sitten kohta pitäisi jotain ruveta pikku hiljaa tapahtumaan..
Vaikka en haluaisikaan mennä linjalle vauva tai ero..
Mutta jos se mies vaikka kuitenkin kypsyisi..

Tsmppiä jaksamiseen!! ;o)

Vauvakuumeen kanssa eletty jo todella pitkään, mutta avopuoliso sanoi kanssa, että koulut täytyy ensin käydä loppuun. Asia jätettiin sitten siihen, mutta sitten kun en vain pystynyt olemaan hiljaa asiasta niin otin sen uudelleen esille ja nyt sain sellaisen vastauksen, että kun hän on käynyt armeijan niin sen jälkeen vauva on tervetullut. :)

..meillä ihan sama homma.. Mulla ollut vauvakuume jo todella monta vuotta.. Ja avopuolisoni on sitä mieltä että opiskelut pitää suorittaa ensin siis miehen (mulla on jo ammatti).. Plah.. Ymmärrän sen kyllä mutta toisaalta taas olen sitä mieltä et varmasti tultais pärjäämään vaiks toinen opiskeliskin siinä samalla..(tiedän monta tapausta) toki onhan se erilaista kun mies käy töissä mutta silti. Kyllä lapsia saadaan ei niitä automaattisesti "vaan hommata". Ja mitäs sitten kun päätetäänkin et nyt "hommataan" ja sitten ei saadakaan... Näinkin on käynyt tutuilleni. Mutta asioilla siis monta puolta ja meille ei ole vielä varmasti vähään aikaan vauvaa tulossa mutta toivon mukaan jossakin vaiheessa saamme kokea sen onnen

ja loppuu myös kunnolla nukutut yöt ja vapaus mennä esim.leffaan kun haluat,tai kaljalle,tai yleensäkään minnekään.Olet aina väsynyt ja edes kauppareissulla ei voi olla tuntia kauempaa alussa,tai itku alkaa ja koko elämäsi on rytmitetty vauvan syöntien mukaan.Nauti ihanasta elämästäsi kun vielä voit,kaipaat sitä vielä taatusti ja silloin on myöhäistä katua.

Tervehdys kaikille vauvakuumesta oireileville.

Ennen ajattelin, että en halua saada lasta opiskelujen aikana mutta nyt olen pohtinut asiaa uudemman kerran. Opiskelen ammattikorkeakoulussa ja viimeinen vuosi menossa, eli olen opinnäytetyötä vaille valmis tradenomi.
Kävin elokuussa serkun järjestämissä tupperware-kutsuissa ja aihe oli vauvatarvikkeet ja lelut. Siellä oli 2 raskaana olevaa naista ja 2 juuri kolme kuukautta sitten vauvan saaneet äidit. Joukosta minä olin ainut, joka ei sillä hetkellä ollut kiinnostunut vauvoista. Kutsut saivat minut ahdistuneeksi, noloksi ja otin vielä anoppini kutsuille mukaan mikä saattoi olla virhe. Anoppi kun rohkaisi sanomalla, että mieti miten mukavaa olisi saada tuollainen nyytti. Silloin muutkin vieraat yhtyivät pohtimaan tilannettani ja silloin pyysin, että vaihdettaisiin puheenaihetta. Kutsuista selvisin joten kuten.
Lokakuun alussa minusta tuli kummitäti ja olen joka toinen viikko käynyt kummityttöä katsomassa. Hän on niin pieni ja hento tyttö. Kyllä tätä vauva-asiaa on tullut joka tuutista esim. oma äitini sanoi yks kerta puhelimessa, että kai sitten ensi kesänä hänestä tulee mamma/mummi. Asiaa on pohdittu avomieheni kanssa jo muutaman kuukauden. Olen ollut niin innoissani "pää pyörällä" tästä raskaaksi tulemisesta, että kouluasiat ovat hetkeksi täysin unohtuneet. Mieheni sanoi viimeksi eilen, että perehdytään asiaan paremmin sitten kun raskaustestin tulos näyttää positiivista. Hän on oikeassa sen suhteen, että turhaan sitä on liikaa miettiä sillä sen aika tulee sitten kun on tullakseen.
Onko täällä muita pareja jotka suunnittelevat vauvan tekoa loka-marraskuun aikana?