Kun olin 2. luokalla, olin yhden tytön kanssa ystävä. Rakkaudesta ei ollut silloin puhettakaan, se oli vain pelkkä ystävyys. Sittenpä, kun 3. luokalla hän ei ollut enää samalla luokalla, unohdin hänet. Nyt hän tuli mieleen, ja mietin, kuinka saatoin sellaisen asian mennä hukkaan. Hänhän oli AINOA tyttö, joka oli kiinnostunut minusta ja seurastani. Otin selvää hänen osoitteestaan, hän asuu samassa osoitteessa, ja puhelinnumerokin on sama.
Uskaltaisinko ottaa noin vain yhteyttä häneen? Pitäisikö minun lähettää hienovaraisesti kirje, jossa pyydän häntä ottamaan yhteyttä, vai soitanko rohkeasti puhelimella? Vai jätänkö kaiken sikseen? Ystävyydestämme on aikaa jo yli 6 vuotta, se hankaloittaa. Pelkään että hänellä on toinen...
Auttakaa, olkaa niin hyviä!
Uskaltaisinko ottaa noin vain yhteyttä häneen? Pitäisikö minun lähettää hienovaraisesti kirje, jossa pyydän häntä ottamaan yhteyttä, vai soitanko rohkeasti puhelimella? Vai jätänkö kaiken sikseen? Ystävyydestämme on aikaa jo yli 6 vuotta, se hankaloittaa. Pelkään että hänellä on toinen...
Auttakaa, olkaa niin hyviä!
Vastaukset 6
Vanhimmat
...onnetonta!
lähetä kirje tai soita :)
soita rohkeest!!! ;D
Saat samat saarnat kuin edellinen tyyppi jolla oli vähän samaa onkelmaa:)
Lue nyt tämä ja muista kans: MITÄ SÄ MENETÄT?:))
Jos kiinnostaa niin menet ja soitat.kirjeet kuulu 90-luvulle,ellei tyttö sitten ole romantikko.soita,hyvä mies!
Jos hänellä on toinen,niin okei,ei voi mitään.ainahan te voitte kavereitakin olla.Ja sä tiedät kyllä mitä teet jos sillä tyttösellä ei oo ketään:)
sua kaduttaa jos sä et tee mitään,ja KUN:) sä soitat,niin oo itsevarma ja kiva,mut älä hyökkäävä.
mä ainakin soittaisin heti!
Soita pois vaan,tai ota yhteyttä jollain muulla tavalla minkä tunnet omakses,oukhei?!:)
toivottavasti tästä oli ees jotain apua!:))
ps.ONNEA!:)
Voi lätty sentään pojuseni!:)
Nyt otat sen luurin käteen ja rimmautat sille tytölle!
Lue tää ja muista kans: MITÄ SÄ MENETÄT?
Jos sä et soita niin sillon sä ainakin menetät jotain,sen tytön nimittäin.
Jos sillä on toinen,niin okei,ei voi mitään.jos eijjoo,niin sä tiiät kyllä mitä sillon teet:)
Soita mielellään,kirjeet on vanha juttu,ellei tyttö sitten ole romantikko.
mä olisin ainakin pirun otettu,jos joku noin monen vuoden jälkeen ottas muhun yhteyttä kun olis ensin kaivellut jostain osotteet ja puhelinnumerot:)
ja kun soitat,niin oo itsevarma ja kiva ja kohtelias,mut älä hyökkäävä.
Eiku vaan,pistät tuulemaan!
toivottavasti tää tepsis:]
ps.onneeeee:) *hali*
Kyllä sinun kannattaa ottaa. Se miten sinä kyseisen asian teet on taas ihan toinen juttu. Jos olet kovin ujo niin kannattaa miettiä tulisiko puhelimella soittamisesta mitään vai menisikö se vain änkyttämiseksi. Kirje on ihan hyvä tapa ottaa yhteyttä johonkin vanhaan tuttavaan, sen ainoa heikkous on siinä että jotkin ihmiset kirjoittavat parempia kirjeitä kuin toiset.
Mutta kun päätät miten otat häneen yhteyttä niin tee se. Älä ajattele, että soitan hänelle viiden minuutin päästä tai, että kirjoitan tämän kirjeen vielä huomenna kerran puhtaaksi. tuollaisella asenteella et saa mitään tehdyksi ennen joulua.
No, soitin äsken. Hän puhui niin hiljaa, etten kuullut kunnolla. Ei hänellä varmaan toista ole, vaikuttaa niin "hiljaiselta hissukalta".
Tuntui oudolta soittaa, kun itse pidin kuutta vuotta pitkänä aikana, ja hän vain totesi että vain "oon minä sinut nähny joskus koulusa", kuin ei olisi kulunut yhtään aikaa...
Keskustelu oli kaikkea muuta kuin henkevää, kun minua jännitti niin kovasti, ja hän oli niin vähäpuheinen. No nyt ainakin tiedän, että siellä hän on edelleen. Helpotus.