Luin ton takka=humpuukia viestit, ja tuli mieleen isompikin kylmäsilta. Eli kun talo on kivi eps kivi rakenteinen, niin sisempi kivi johtaa kylmän alas anturaan ja sieltä ulompi kivi lämmön pihalle. Voiko tuon tehdä niinkin, että maapohjaisen alapohjan eriste olisikin yhtenäinen seinän eristeeseen ilman katkoja. Tällöin vaan sisäkuoren koko paino tulisi eristeen varaan, mahtaako kantaa, jos vielä katon lumikuormakin on sisäkuoren varassa niinkuin yleensä valmistajien esitteissä näyttää olevan ? Legalett on vissiin tommoinen, mutta voisiko saman tehdä hieman ohuemmallakin lattia valulla ? Onko jokin syy miksei kattoa yleensä kanna ulompi kivi ?
kylmäsilloista
tuntematon, muttei sotilas
151468
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
kiertää anturan kautta ulkoseinään?
Ehkä osaa ehkä ei mutta ratkaisevia ovat suuremmat pinta-alat eli rakenteet muualla.
Pieni lämpövuoto otetaan vastaan ulkopuolisilla routalevyilla ja se pitää samalla maan sulana talon ympärillä.
pitäminen talon ympärillä on ihan totta ja juuri se huolestuttaakin. Tutkin netistä noita vtt:n tutkimuksia aiheesta, ja siinä nimenomaan pidettiin maanvaraisen laatan alapuolista kosteutta ongelmana vain jos se on myös lämmintä !
että mitä enemmän eristettä se parempi kosteusteknisesti höyryn osapaineen ollessa alhaisempi viileässä. Maanvaraisissa tosin on hyvin vähän kosteusongelmia. Tuulettuvissa sen sijaan niitä on jopa joka neljännessä. Toisin kuin markkinoinnissa annetaan ymmärtää.
on papana harkko (sipossa ja papanassa sekä puutaloissa) joten ongelmaa ei ole. Harkko kun on itsessääkin eriste. 300mm papana on U=0.6.
Vaikka sokkeli olisi betoniakin, niin eipä se lämpöhukka tuosta taida kovin suuri olla. Betoni sokkeli tosin pitää eristää myös ulkopuolelta, koska muutoin kylmä menee sieltä anturaan.
vielä, tuo u-arvohan pitäisi laskea 1.2metrin paksuiselle, jos anturasta ylös on kummallakin puolella 3kpl 200millin korkuista harkkoa. Tosin papanan käyttö maakosteuden seassa ei tunnu hyvältä, sehän imee vettä itseensä, toki sokkelilövyt hieman auttavat. Mikähän se u-arvo on kostealle 1.2metrin paksuiselle harkolle ?
On tuossa lämpöä johtavaa poikkipintaa ainakin huomattavasti enemmän kuin takan hormistossa !
Kukaan ei kuitenkaan vastannut mitään siihen, miksei ulkopuolen kivikerrosta yleensä käytetä kantavana rakenteena sisäpuolen sijasta ? ! ?
kuten papana ja siporex ei voida erottaa sisä- tai ulkopuolen kivimassaa, vaan koko seinä toimii kantavana rakenteena.
Lämpötaloudellisista syistä eriste sijoitetaan usein ulkopuolelle juuri kylmäsiltojen välttämiseksi ja syystä, että sisään jäävä kiviaines varaa/tasaa lämpöä.
Kukahan insinööri keksi aikanaan puutalon, joka vuorattiin ulkoa kahi- tai muilla tiilillä, se taisi olla yleisimpiä 'kivitaloja' 70/80-luvulla ja vain vakuutusasiamies osasi nimetä sen edelleen puutaloksi.
meinasit hoitaa välipohjan eristyksen jos ulkokuoresta kantavarakenne ?
tuo välipohja, kelpaisi hyvin syyksi sisäkuoren olevan kantava, mutku ajattelin tehdä vain 1-kerroksisen. Ei kai siisäkuoren alle tuleva eps sentään kaksikerroksista jaksaisi kannatella vai ?
Yläpohjan saa kyllä kantavan ulkokuoren varaan, kunhan laittaa eristettä sen alapuolelle.
harkon osalta tietysti noin, mutta mainitsin ekassa viestissä jo ekalla rivillä, että kyse on kivi eps kivi rakenteesta.
vastauksestani olennaisia sanoja välistä pois.
"Yläpohjan saa kyllä kantavan ulkokuoren varaan ilman kylmäsiltoja, kunhan laittaa eristettä sen alapuolelle."
Mikäs tällaisen sandwitsin höyryn sulkukyky on.
Onko niin hyvä, että sisäilma voisi olla ilman alipainettakin, ilman kosteuden kertymistä rakenteisiin. Normaali alipaineistus kun kaiketi on ongelmallinen takan vedon kanssa sytytettäessä, ja heti sen jälkeenkin kun hormi(sisäputki) ei vielä ole lämmin. Puutalossa en kyllä uskaltaisi ilman alipainetta pitää, mutta mitens tää kivisandwitchi menee ?
Ei kannata laittaa ulkokuorelle kantamaan.. siihen yleensä laitetaan halkaistu lämpöharkko tms. kattoristikon kainaloon asti(niin ylös, että aluslaudoitus tms peittä harkon yläpinnan.)
Miten muuten aioit laittaa, jos ristikot yltävät lähes ulkokuoren ulkopintaan asti? Sinä joutuisit tekemään sen tuulensuojalevyllä- sen jälkeen tuulensuojalevyn ja harkon väliin jää tuulenmentävä sauma-ei hyvä.
Sen lämpöeristeen voi laittaa betonisokkelin keskelle, kuten se on harkossakin, joten siitä tulee saumaton. ja voihan sen sokkelin tehdä lämpöharkostakin, kun laitat ulkopintaan slammauksen ja perusmuurilevyn(patolevy).
laskea. Antura on kuitenkin maassa joka on muuatman asteen lämpöinen tahi liki nollassa. Joten lämmin pyrkiin sinne. Sisäpuolinen täyttö tehdään karkealla sepelillä, jolloin kosteus ei pääse nousemaan. Toki jos sisäpuolen täytttää salaojasoralla on kosteus ongelmia tiedossa.
Nyky torpissa on 150 -250 mm EPS:ä lattian alla. EPS:in alla oleva maa on myös viileää, joten tavallaan se kylmäsilta tulisi laskea siihen.
Siksi mainitsin tuon U=0.6 arvon.
Omassa mökissäni on 50mm eps myös sisäpuolella joten käytännössä "kylmäsillan pituus on meillä 1.5m. Eli mitätön vuoto.
Jos yläpohja on puu ristikoilla, ei ulkoseinänpäältä tuleva ilmavuoto haittaa mitään, kun eristeet on kokonaan ristikon ja sen alapaarteen alapuolella. Siis esim spu:n uretaanit alaslasketun katon sisään, jotka ulottuu lämpöharkon eps:n päälle ja saumataan siihen purkkivaahdolla tiiviiksi. Tämän sivulle ulkopuolelle sitten papana_umpiharkkoja eristeen paksuuden verran ja bitumikaista aluspuu ristikot niiden päälle. Kiviyläpohjalle, esim ontelolla, sitten vain se ontelo ristikon paikalle, ja aluspuu tarpeeton.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/rafyp/Laskentateht/laskmalli2.pdf
Tuon linkin arvoilla / menetelmillä. Lamda_betoni (L_B) = 1.213 W / (m*K) Reitin pituus anturan kautta ulkoilmaan 3 harkon korkeudella 1.2metriä =0.6sisäkivi 0.6m ulkokivi. 1.2m / L_B = 1.0 W / (m^2*K) = U-arvo. Jos pohja on 10m*18m, eli 180m^2 talo 1-kerroksisena, sekä sisäkivi 10cm paksua, tulee siitä 56m*0.1m = 5.6 m^2 vuotopintaa. Kerrottuna U-arvolla saadaan 5.6 W/K. Eli jos Ss = 6000Kd eli 144000 Kelvin tuntia, tulee vuodessa 806 kWh energiahukkaa, yösähkön rajakustannus veroineen noin 0.05 egee / kWh, siis noin 40 egee vuodessa. Tuosta säästäisi suurimman osan, jos saisi 50mm lämpökatkon johonkin väliin tiheästä finnfoamista tai siitä sinisestä vastaavasta tuotteesta. Taloudellisesti ei kannattane, mutta lattian pintalämpötila seinien vierellä voisi mukavuussyistä olla mukava saada parannettua. Jos sisäkiven saisi lattialaatan päälle, ja kuorma tulisi ulkokiven kautta anturaan, niin tämä onnistuisi, mutta sietääkö rakenne tällaista ehjänä ? Tehdäänkö reunavahvistetun laatan päälle yleensä talot niin, että laatta tulee molempien kivien alle, vai miten ? Siis kun seinä tehdään lämpöharkoista.