Enoni

Kirjoittanut: Hopeakampa


Mies, komea kuin kreikkalainen patsas,
katseensa rehellinen ja suora.
Hiukset, kuin hiusmannekiinien mainoksesta
ja vaatetus kuin Halosen näyteikkunasta.

Hänen naurunsa soi kirkkaana
ja vilpittömänä, hänen hampaansa
välkkyivät valkoisina, hän oli
aikakautensa George Clooney.

Istuin hänen polvellaan,
ihailin hänen miesmäisyyttään,
pidin hänen tuoksustaan,
rakastin hänen hiuksiaan.

En ymmärtänyt hänen tuskaansa,
en yksinäisyyttään, en hänen
surullisia, itkusta
punaisia silmiään.

Sitä juhannusta ei kukaan
ole pystynyt unohtamaan,
silti siitä ei puhuta,
kukaan ei käy häntä tervehtimässä.

Vain minä itkin ääneen,
en päässyt hänen luokseen,
se oli asia jota en tajunnut,
sanottiin: ei enää koskaan.

Vieläkin, vuosikymmenten jälkeen
muistan rakkaudenauran joka ympäröi häntä.
Hänestä ei puhuta, eivätkä sukulaiset
käy hänen haudallaan, ei koska hän,
elämän kolhima, sukulaistensa hylkäämä,
"akkamaisesti" riisti itseltään hengen.
2115
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Puhutteleva, tunteikas.
On asioita, joista ei puhuta, niitä muistellaan
hiljaisuudessa. Ken ymmärtää vois kaiken tapahtuneen tarkoituksen. Kiitos, Hopeakampa.

Äänestä
  • Oli raskasta kirjoittaa tuota runoa.

    Meinasi jäädä tekemättä.
    Mutta nyt kun se on tehty, helpotti.

    Niin, ken vois ymmärtää, haluais selittää!



    Olen sinulle taasen kiitoksen velkaa ??? sanoistasi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ei palaa enää kirjoitti:

Kirjoittanut: Hopeakampa


Mies, komea kuin kreikkalainen patsas,
katseensa rehellinen ja suora.
Hiukset, kuin hiusmannekiinien mainoksesta
ja vaatetus kuin Halosen näyteikkunasta.

Hänen naurunsa soi kirkkaana
ja vilpittömänä, hänen hampaansa
välkkyivät valkoisina, hän oli
aikakautensa George Clooney.

Istuin hänen polvellaan,
ihailin hänen miesmäisyyttään,
pidin hänen tuoksustaan,
rakastin hänen hiuksiaan.

En ymmärtänyt hänen tuskaansa,
en yksinäisyyttään, en hänen
surullisia, itkusta
punaisia silmiään.

Sitä juhannusta ei kukaan
ole pystynyt unohtamaan,
silti siitä ei puhuta,
kukaan ei käy häntä tervehtimässä.

Vain minä itkin ääneen,
en päässyt hänen luokseen,
se oli asia jota en tajunnut,
sanottiin: ei enää koskaan.

Vieläkin, vuosikymmenten jälkeen
muistan rakkaudenauran joka ympäröi häntä.
Hänestä ei puhuta, eivätkä sukulaiset
käy hänen haudallaan, ei koska hän,
elämän kolhima, sukulaistensa hylkäämä,
"akkamaisesti" riisti itseltään hengen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu