Rikkoa hiljaisuus
Kertoa kielletty salaisuus
Havahduttaa maailma
Tunnustaa tämä tunne sinusta
Ristiretki paholaisen mielen
Mustanpuhuvan liekitetyn siiven
Iskuna ikkunassa
Peilikuvana katseessa
Itkin , kirosin , kipuilin ja kaipasin
Yksin
Sinulla monta
Monta erilaista rakkautta
Minun sydämessäni vain sinut
Uskoa ja toivoa
Hukkaan heitettyä ikävää sinusta
Sinä tiedät paremmin
Elät käsikirjoitusta
Riviäkään ei siinä minua
Tunteita , intohimoa
Raakalaismaista repimistä yhteydestä
Miksi kävelit tämän polun pätkän
Minkä siloitit tieltäsi , minkä sammaloitit
Ikävä minussa , kaipauksena kaihoisana
Tuulen ja ikävän itkuna
Raapien ihoa, kuin jäisten rakeiden sateessa
Minä rakastin ja kaipasin sinua
Halusin antaa ja ottaa
Vain tämän hetken olemme olemassa toisillemme
Vain toisillemme
Mutta se kipu ilman sinua on liikaa
En kestä sitä , tiedän mitä minun täytyy tehdä
Olisit tahtonut toisin , mutta minä tiedän paremmin
Säilyttää elämä , rakastaa sinua aina
Luopua
Vieläkin satuttaa , vaikka satuttaa ei saa
Ja itkua
Kertoa kielletty salaisuus
Havahduttaa maailma
Tunnustaa tämä tunne sinusta
Ristiretki paholaisen mielen
Mustanpuhuvan liekitetyn siiven
Iskuna ikkunassa
Peilikuvana katseessa
Itkin , kirosin , kipuilin ja kaipasin
Yksin
Sinulla monta
Monta erilaista rakkautta
Minun sydämessäni vain sinut
Uskoa ja toivoa
Hukkaan heitettyä ikävää sinusta
Sinä tiedät paremmin
Elät käsikirjoitusta
Riviäkään ei siinä minua
Tunteita , intohimoa
Raakalaismaista repimistä yhteydestä
Miksi kävelit tämän polun pätkän
Minkä siloitit tieltäsi , minkä sammaloitit
Ikävä minussa , kaipauksena kaihoisana
Tuulen ja ikävän itkuna
Raapien ihoa, kuin jäisten rakeiden sateessa
Minä rakastin ja kaipasin sinua
Halusin antaa ja ottaa
Vain tämän hetken olemme olemassa toisillemme
Vain toisillemme
Mutta se kipu ilman sinua on liikaa
En kestä sitä , tiedän mitä minun täytyy tehdä
Olisit tahtonut toisin , mutta minä tiedän paremmin
Säilyttää elämä , rakastaa sinua aina
Luopua
Vieläkin satuttaa , vaikka satuttaa ei saa
Ja itkua
Vastaukset 3
Vanhimmat
runo, tuntui niin omakohtaiselta tarinalta...
kylmät väreet meni selkää pitkin tätä lukiessani.
palautteesta !
Mietin itsekseni, että ovatko kielikuvat liian vaikeaselkoisia ja runo ei siten aukea. Mutta ilmeisesti on tehnyt tehtävänsä :)
..minä kyllä kertoisin ikävästä. Tuntuu olevan kisumirrillä omanlaistaan, kenties toisella myös. Taitaa kaksi kaipailla itekseen kalliokoloissaan. Ne hahmot tai kisut on vähän raadeltuja, ja kaipaisivat vähän energioita. Se toinenkin varmaan on kokenut kipua. Kukaan muu ei ehkä sitä antaisi, kuin he toisillaan.
Ihan kuin oma tunteesi valtaisi sinut niin, ettet jaksa löytää tietä toisen luo. Ehkä tuo toisen käsikirjoitus ei ole valmis, eikä toisen kirjoittama. Kannattaa ruveta sitä kässäriä tekemään yhdessä.